Lue keskustelun säännöt.
Opiskelen yliopistossa alaa, jossa tehdään todella paljon esseitä. Olen saanut niistä lähes aina arvosanaksi 4-5, harvoin 3. Paitsi nyt.
21.11.2019 |
Tällä hetkellä käynnissä on kurssi, jonka suorittamiseen kuuluu 7 kirjallista työtä. Viisi esseetä, yksi iso lopputyö ja yksi vapaamuotoisempi teksti annetusta aiheesta.
Olen maisterivaiheen opiskelija. Tähän mennessä olen saanut lähes joka ikisestä kirjallisesta työstäni arvosanaksi 4-5 (tai hyväksytty), vain kaksi kertaa kolmosen. Nyt jostain syystä tällä kurssilla olen saanut todella huonoa palautetta ja arvosanoiksi 1-2. En todellakaan tajua miksi, vaikka olen saanut näistä myös kirjallista palautetta. Tämä dosentti on antananut palautetta siitä, että käytän huonoja lähteitä, teksti ei vastaa tehtävänantoa tai kirjoitus ei vastaa tieteellistä tekstiä.
Tuntuu siltä, että dosentti kiusaa. Ei oikeasti voi olla niin, että tähän mennessä kaikilta yli 60 kurssilta olen saanut loistavia arvosanoja, mutta nyt yhtäkkiä taso olisi laskenut ja tekisin jotain todella väärin.
Mihin otan yhteyttä? Tavoiteena on toki vain päästä kurssi läpi, mutta nyt pelkään, ettei tuo dosentti päästä!!
Kommentit (62)
Itselle ei ole tullut vastaan, mutta moni kaveri on kertonut tarinoita tietyistä opettajista ja tietyistä kursseista jotka on mörön maineessa. On kuulemma normaalia, että sen yhden kurssin arvosana on vitosia vedelleen ainoa kakkonen, tai tentin joutuu moni uusimaan kaksikin kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä verran vaivauduit silmäilemään lähteitäsi? Valitsitko ohuimmat tai helpoimmat? Viittasitko molempien kohdalla lähinnä sivuille 1-20, vaikka lähteet olivat 200-300 -sivuisia? Erehdyitkö tarinoimaan huomaamattasi tyyliin, että näin kävi mm. sedälleni, joka oli pälkäneläinen yrittäjä?
Vierailija kirjoitti:
Minkä verran vaivauduit silmäilemään lähteitäsi? Valitsitko ohuimmat tai helpoimmat? Viittasitko molempien kohdalla lähinnä sivuille 1-20, vaikka lähteet olivat 200-300 -sivuisia? Erehdyitkö tarinoimaan huomaamattasi tyyliin, että näin kävi mm. sedälleni, joka oli pälkäneläinen yrittäjä?
Silmäilin lähteitä yhtä paljon kuin aiemminkin. Kukaan ei lue yhtä esseetä varten 10 000 sivua lähdemateriaalia.
En tiedä. Ehkä olen vain tosi huono ja päässyt elämässä helpolla tähän asti. Kiva herätä todellisuuteen yli kolmekymppisenä.
ap
Pyytäisin lisäpalautetta esseistä, minkä lisäksi juttelisin muiden kurssilla olevien kanssa (jos vain mahdollista) ja kyselisin heidän fiiliksiä kurssista. Tarkistaisin myös oletko oikeasti ymmärtänyt esseen tehtävänannon oikein. Itselleni kävi kerran niin, että olin ymmärtänyt esseen tehtävänannon ja kysymyksen asettelun eri tavalla kuin luennoitsija oli tarkoittanut. Sain palautetta aiheesta ja samalla luennoitsija kertoi mitä oli kysynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole jostain syystä älynnyt, mitä kurssin vetäjä haluaa. Hänellä saattaa olla tosi tiukat kriteerit sille, mikä on "oikea vastaus". Saattaa olla, että vastauksen tulee dosentin mielestä sisältää viittauksia juuri johonkin "alan keskeisen teoriaan" tai "alan keskeisimpään tutkimukseen" ja jos näitä ei ole mainittu, ei voi saada täysiä pisteitä. Olisiko mahdollista katsoa niitä paremmaksi rankattujen esseitä ja niistä päätellä, että mitä dosentti tahtoo?
Kaikkien kanssa ei vain tahdo päästä samalle aaltopituudelle. Suoritin juuri erään aineen perusopinnot, joihin sisältyi kammomäärä esseitä. Kaikista muista sain parhaat mahdolliset arvosanat, mutta saman tyypin molemmista kursseista vain kolmosen. Esseen aiheet ja ohjeistukset olivat aika löyhiä, ilmeisesti tulkitsin niitä lehtorin mielestä väärin. Ihan rehellisesti pidin omista kirjoitelmistani, mutta kun lehtori ei tykännyt...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin sanomat ei ole mikään tieteellinen lähde. Ja oikeastiko perustit kokonaisen esseen kahteen lähteeseen? Aika kapea on pohja.
Kyllä, koska tehtävänannossa nimenomaan sanottiin, että essee on omaan kokemukseen perustuva essee, jossa on käytettävä 1-2 lähdettä. Ja sitten oli vinkkinä ne 30 lähdettä, joista valitsin 2 ja joiden lisäksi otin vielä fiksuna likkana sen yhden artikkelin Helsingin Sanomista.
ap
Tässähän se vastaus on, fiksu likka meni vipuun.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin sanomat ei ole mikään tieteellinen lähde. Ja oikeastiko perustit kokonaisen esseen kahteen lähteeseen? Aika kapea on pohja.
Kyllä, koska tehtävänannossa nimenomaan sanottiin, että essee on omaan kokemukseen perustuva essee, jossa on käytettävä 1-2 lähdettä. Ja sitten oli vinkkinä ne 30 lähdettä, joista valitsin 2 ja joiden lisäksi otin vielä fiksuna likkana sen yhden artikkelin Helsingin Sanomista.
ap
Oliko 1-2 lähdettä minimi? Ja ehkä sai valita vain tieteellisiä artikkeleita tuosta valmiista valikoimasta.
Esim. itsellä tehtävänanto, jossa 3000 sanan essee, ja proffan antamasta aineistosta käytettävä VÄHINTÄÄN 8 lähdettä. Muiden lähteiden käyttö ehdottomasti kielletty. Ei ota vastaan esseetä tällaisessa tapauksessa. Eli jos haluaa enemmän lähteitä kuin tuon minimin, niin ne pitää silti ottaa niistä tieteellisistä artikkeleista, jotka proffa on varta vasten itse valinnut kurssia varten ja jotka hän on itse käynyt siis läpi. Eli sinänsä pääsit "helpolla", koska sinun essee sentään otettiin vastaan ja arvosteltavaksi.
Jos dosentin mielestä kirjoitus ei vastaa tehtävänantoa ja lähteet ovat huonot, silloin asia on niin.
Kysy, mistä voit sitten parempia lähteitä saada? Miltä osin ei vastannut tehtävänantoa?
Et voi loistaa kaikilla kursseilla tai jokaisella osa-alueella, tee mitä voit, äläkä yritä täydellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex-tyttöystäväni sai aina kehuja proffaltaan ja alkoi tehdä väikkäriä. Sitten väikkäritekstiä kommentoi dosentti, joka piti tekstiä lapsellisena ja enemmän kaunokirjallisuutena ja vieläpä kyseenalaisti koko kysymyksenasettelun. Eli oli ihan eri linjoilla kuin proffa, jolla kuitenkin oli hyvä ja laaja tuotanto. Siinäpä sitten kasailemaan itseään ja miettimään oliko samasta aiheesta kirjoitettu ja kovasti kiitelty gradukin oikeasti s*ntaa.
Vaikea sanoa sivusta, onko tentaattorisi ihmisvihaaja, naisvihaaja, perfektionsti, eri teoreettisen koulukunnan edustaja, eri poliittisen ideologian kannattaja vai mistä lie kyse. Voi olla, että äo:si on 140, mutta hänen 165 ja hän on briljantti ajattelija ja kirjoittaja - mutta huono opettaja. Jotkut vaativat paljon sekä itseltään että muilta. Jotkut ovat aspergereita ja haluavat, että esseet ovat nimenomaan sellaisia, jotka he itse kirjoittaisivat.
Yksi selitys on, että tentaattori on vanha jäärä, joka on huomannut, että opiskelijoiden taso on laskenut viimeiset 25 vuotta. Ehkä hän muistaa, mitä häneltä itseltään vaadittiin aikanaan samoissa tenteissä, eikä suostu laskemaan rimaa. Rimaahan on nimittäin laskettu tosi paljon peruskoulussa, lukiossa ja maisterivaiheen opinnoissa. Omilta ajoilta tulee mieleen tosi monia onnettomia tapauksia, joiden kohdalla mietti, millä hemmetin pänttäyksellä ja valokuvamuistilla tuokin on päätynyt sinnittelemään yliopistoon. Pari pahinta tyyppiä selvisi silkalla säälillä lävitse kielikursseista, opetusharjoittelusta ja gradusta ja monella kurssilla sivuaineopiskelijat hallitsivat asiat paremmin kuin pääaineopiskelijat.
Turhaa kitinää. Saamillasi arvosanoilla ei ole yhtään mitään merkitystä työelämässä. Edes gradun arvosana ei kiinnosta ketään. Näillä on merkitystä ainoastaan, jos haluat akateemiselle uralle yliopistoon. Ja sitä en suosittele tänä päivänä kenellekään.
Kunpa opiskelijat tajuaisivat arvosanojen merkityksettömyyden jo opintojensa aikana eivätkä vasta opintojen päätyttyä ollessaan työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa tietämättä arvostelun kriteereistä tai ap:n työn laadusta juuri mitään. Omia havaintoja vastaavista: tilanteista:
1. Kerran sain arvosanaksi 2 mittavasta kirjallisesta työstä sekä koko kurssista. Yleensä saan arvosanoja 4 ja 5. Kyseistä työtä varten tein todella paljon töitä, siinä oli mittavasti lähteitä, haastettelin asiantuntijaa ja sain kurssikavereilta positiivista palautetta. Kaksi kurssikaveria arvioi työn tulevaksi arvosanaksi 4 tai 5. MUTTA astuin niin sanotusti p_askaan kurssin aikana sekä työssäni, kun satuin tietämättäni olemaan eri mieltä luennoitsijan kanssa ja kritisoimaan hänen mielipiteitään tietyistä asioista. Lähestyin aihetta näkökulmasta, joka oli tieteellinen mutta joka ei häntä henkilökohtaisesti miellyttänyt. Kun esittelin työtäni, hänellä vääntyi suupielet alaspäin ja hän alkoi väitellä kanssani mielipideasioista, mikä oli todella kummallista ja epäammattimaista. Muutkin kurssilaiset pitivät tilannetta erikoisena.
Muistan myös lukioajoilta kun äidinkielen ope vaihtui ja arvosanani tipahtivat 10:stä ja 9:stä seiskaan. Syy? Uusi opettaja oli harras kristitty, kun taas itse olin juuri eronnut kirkosta ja kävin läpi jonkinlaista uskonnosta irtaantumisen vaihetta ja tämähän näkyi esseiden aiheiden valinnassa enkä kirjoittanut uskonnosta mitenkään imartelevasti.
2. Jotkut arvostelijat ovat myös olleet todella lepsuja. Olen lukenut tekstejä, joissa ei ole ollut päätä eikä häntää, lähteisiin on viitattu väärin, ei ole noudatettu tiedekunnan kirjoitusohjeita ja teksti on vilissyt kirjoitusvirheitä ja silti arvosana on ollut 3 tai 4, vaikka mielestäni sen olisi pitänyt olla akselilla hylätty-2. Jotkut eivät uskalla ikinä antaa huonoja arvosanoja.
Maisterivaiheen syventävien esseessä ei vaan voi käyttää Hesaria lähteenä, vaikka olisi mitä apulaisproffaa tai muuta tutkijaa haastateltu. Silloin on jäänyt jotain tosi olennaista tieteellisestä kirjoittamisesta ymmärtämättä, jos näin tekee. Oikea tapa olisi tietysti ollut hakea haastatellun henkilön omista tieteellisistä julkaisuista sopivat tulokset. Siis jos oli suotavaa käyttää listan ulkopuolisia lähteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maisterivaiheen syventävien esseessä ei vaan voi käyttää Hesaria lähteenä, vaikka olisi mitä apulaisproffaa tai muuta tutkijaa haastateltu. Silloin on jäänyt jotain tosi olennaista tieteellisestä kirjoittamisesta ymmärtämättä, jos näin tekee. Oikea tapa olisi tietysti ollut hakea haastatellun henkilön omista tieteellisistä julkaisuista sopivat tulokset. Siis jos oli suotavaa käyttää listan ulkopuolisia lähteitä.
Näin juuri. Kurssin vetäjä käyttänyt aikaansa ja etsinyt valmiiksi tieteelliseen esseeseen sopivan aineiston ja sitten käytetäänkin Helsingin Sanomien haastattelua. Jos haluaa omavalintaista lisäaineistoa ja sitä on mahdollista hankkia, niin sen pitäisi kriteereiltään vastata kurssin vetäjän hankkiman aineiston tieteellistä tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin sanomat ei ole mikään tieteellinen lähde. Ja oikeastiko perustit kokonaisen esseen kahteen lähteeseen? Aika kapea on pohja.
Kyllä, koska tehtävänannossa nimenomaan sanottiin, että essee on omaan kokemukseen perustuva essee, jossa on käytettävä 1-2 lähdettä. Ja sitten oli vinkkinä ne 30 lähdettä, joista valitsin 2 ja joiden lisäksi otin vielä fiksuna likkana sen yhden artikkelin Helsingin Sanomista.
ap
Minustakin oli aika kapea pohja esseelle vain 1-2 lähdettä, mutta jos tehtävänanto oli tuo, niin sittenhän olet toiminut oikein. Näitä sattuu aina välillä akateemisessa maailmassa eteen, siis näitä, jotka jostain syystä haluavat "näpäyttää", kun eivät pidä pärstästä. Ap:nä tekisin niin, että käyttäisin lähteinä tän dosentin omia julkaisuja. Ihan sama ovatko minkälaatuisia tai olisiko ap samaa mieltä kysymyksenasettelusta yms., tarkoitus on varmaan vain päästä läpi mahdollisimman hyvin arvosanoin. Ja kun kyseessä on vain tuo yksi kurssi, niin sinänsä ihan sama, mitä niihin esseisiin kirjoittaa. Selkeästi kun tuossa tapauksessa ei ole kyse siitä, että opiskelijat oppisivat, vaan kyse on siitä, kuka osaa mielistellä dosenttia parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Maisterivaiheen syventävien esseessä ei vaan voi käyttää Hesaria lähteenä, vaikka olisi mitä apulaisproffaa tai muuta tutkijaa haastateltu. Silloin on jäänyt jotain tosi olennaista tieteellisestä kirjoittamisesta ymmärtämättä, jos näin tekee. Oikea tapa olisi tietysti ollut hakea haastatellun henkilön omista tieteellisistä julkaisuista sopivat tulokset. Siis jos oli suotavaa käyttää listan ulkopuolisia lähteitä.
No tuohan riippuu ihan siitä, miten sitä hesaria on käytetty. Esim. artikkeli on voinut olla esimerkkinä aiheen julkisesta käsittelystä, silloinhan on ihan suotavaa viitata hesarin artikkeliin, joka siis on todiste siitä, että aiheesta on käyty julkista keskustelua. Jos taas ap on viitannut professorin sanomisiin hesarin perusteella, niin sehän on tietysti aika hullua maisterivaiheen opiskelijalta (tai oikeastaan minkä tahansa vaiheen yliopisto-opiskelijalta). Mutta ei siis voi kategorisesti todeta että missään tapauksessa hesaria ei voi käyttää lähteenä. Riippuu aivan siitä, miten sitä on käytetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä verran vaivauduit silmäilemään lähteitäsi? Valitsitko ohuimmat tai helpoimmat? Viittasitko molempien kohdalla lähinnä sivuille 1-20, vaikka lähteet olivat 200-300 -sivuisia? Erehdyitkö tarinoimaan huomaamattasi tyyliin, että näin kävi mm. sedälleni, joka oli pälkäneläinen yrittäjä?
Silmäilin lähteitä yhtä paljon kuin aiemminkin. Kukaan ei lue yhtä esseetä varten 10 000 sivua lähdemateriaalia.
En tiedä. Ehkä olen vain tosi huono ja päässyt elämässä helpolla tähän asti. Kiva herätä todellisuuteen yli kolmekymppisenä.
ap
Mitä aineita olet opiskellut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä verran vaivauduit silmäilemään lähteitäsi? Valitsitko ohuimmat tai helpoimmat? Viittasitko molempien kohdalla lähinnä sivuille 1-20, vaikka lähteet olivat 200-300 -sivuisia? Erehdyitkö tarinoimaan huomaamattasi tyyliin, että näin kävi mm. sedälleni, joka oli pälkäneläinen yrittäjä?
Silmäilin lähteitä yhtä paljon kuin aiemminkin. Kukaan ei lue yhtä esseetä varten 10 000 sivua lähdemateriaalia.
En tiedä. Ehkä olen vain tosi huono ja päässyt elämässä helpolla tähän asti. Kiva herätä todellisuuteen yli kolmekymppisenä.
ap
Mitä aineita olet opiskellut?
Tuskinpa mitään kovin vaativaa, jos yhden huonon arvosanan saaminen on näin suuren kriisin paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maisterivaiheen syventävien esseessä ei vaan voi käyttää Hesaria lähteenä, vaikka olisi mitä apulaisproffaa tai muuta tutkijaa haastateltu. Silloin on jäänyt jotain tosi olennaista tieteellisestä kirjoittamisesta ymmärtämättä, jos näin tekee. Oikea tapa olisi tietysti ollut hakea haastatellun henkilön omista tieteellisistä julkaisuista sopivat tulokset. Siis jos oli suotavaa käyttää listan ulkopuolisia lähteitä.
No tuohan riippuu ihan siitä, miten sitä hesaria on käytetty. Esim. artikkeli on voinut olla esimerkkinä aiheen julkisesta käsittelystä, silloinhan on ihan suotavaa viitata hesarin artikkeliin, joka siis on todiste siitä, että aiheesta on käyty julkista keskustelua. Jos taas ap on viitannut professorin sanomisiin hesarin perusteella, niin sehän on tietysti aika hullua maisterivaiheen opiskelijalta (tai oikeastaan minkä tahansa vaiheen yliopisto-opiskelijalta). Mutta ei siis voi kategorisesti todeta että missään tapauksessa hesaria ei voi käyttää lähteenä. Riippuu aivan siitä, miten sitä on käytetty.
Ei siinä tehtävänannossa pyydetty todistamaan, että asia on julkista keskustelua herättävä aihe tai muuten yhteiskunnallisesti merkittävä, joka pitää näyttää toteen mediassa käytävällä keskustelulla. Pyydettiin nimenomaan omaan kokemukseen perustuva esseetä, jossa on käytettävä dosentin valitsemasta 30 lähteen listasta 1-2 lähdettä.
1-2 lähteen vaatimus viittaa lisäksi hyvin suppeaan esseeseen, joten jos aika käyttää ns. hölynpölyyn tehtävänannon kannalta, koska haluaa sen Hesarin artikkelin sinne, niin kuinka paljon siinä esseessä on oikeasti ehtinyt käsitellä tehtävänannon mukaisia tieteellisiä artikkeleita ja käsitellä sitä omaa kokemusta noiden lähteiden pohjilta?
Palaute oli ihan oikeutettua:
- huonoja lähteitä (valitsi Hesari-kirjoituksen sen sijaan, että olisi valinnut niitä dosentin valitsemia tieteellisiä tekstejä tai muita vastaavia tieteellisiä tekstejä "ylimääräisiksi" lähteiksi)
- teksti ei vastaa tehtävänantoa (oman kokemuksen käsittely tieteellisten tekstien pohjalta jäänyt vajavaiseksi, koska keskittyi myös julkiseen keskusteluun)
- tai kirjoitus ei vastaa tieteellistä tekstiä (eli edelleen tuo Hesarin käyttö "tieteellisenä lähteenä", koska hei olihan siinä jutussa ihan pätevä asiantuntija mukana)
Ihme vakuuttelua ap:lta koko ketjun ajan.