Lue keskustelun säännöt.
Suomessa kuolee lähemmäs 10 äitiä vuodessa synnytykseen
04.06.2006 |
Kuolleena syntyy tai ensimmäisen ikävuoden aikana kuolee yhteensä n. 1% syntyvistä lapsista. Kummatkin ovat pieniä lukuja niin todennäköisyyksinä kuin varsinkin maailmanlaajuisesti verraten, mutta silti suurempia kuin mitä tulisi ajatelleeksi. En tiedä, ovatko nämä asiat tabuja ja niistä ei puhuta vai miksi ne tuntuvat itsestäkin niin kaukaisilta. Täälläkin huudetaan aina provoa, jos joku puhuu lapsen kuolemasta, ihan kuin sellaista ei tapahtuisi oikeasti ollenkaan. Oman lapsen kuolema on se suuri ja ylittämätön asia, pahin mahdollinen, silti se koskettaa yllättävän montaa ihmistä. Jos nainen saa keskimäärin kaksi lasta, niin joka viideskymmenes pari menettää lapsensa. Se on aika paljon.
Kommentit (68)
Kuinka moni synnyttää kotona? Entä kuinka moni sairaalassa? Taitaa niitä sairaalassa synnyttäneitä olla " hiukan" enemmän kuin kotona synnyttäneitä, joten todennäköisyys että tuntisin jonkun kotisynnytykseen kuolleen on 0, koska tunnen tasan yhden kotona synnyttäneen naisen. Eikä hänkään tehnyt sitä vapaaehtoisesti, ei vain ehtinyt sairaalaan.
Aika ihmeellistä ajatella että jos sairaalassa kuolee joku synnytykseen, se johtuu todennäköisesti siitä ettei hän synnytänyt luomuna kotona...kun miettii kuinka paljon naisia synnytyksiin kuoli silloin kun se kotona synnyttäminen oli tavallista. Vai mistä ajattelet johtuvan, että nykyään kuilee _vain_ alle 10 äiti vuodessa synnytykseen? Ettei vaan olisi sen lääketieteen tekosia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin " vain" minuutiksi. Saivat elvytettyä..
26 tunnin jälkeen mentiin kiireelliseen sektioon ja kivut olivat viimeisen 10 tuntia helvetilliset! Onneksi oli kivunlievitys!
mutta ei se tarkoita että lääketiede olisi vaarallista :-) Eräällä menee täällä nyt vähän syytä ja seuraukset sekaisin.
Raskaus ja synnytys on aina riski. Suomessa tätä riskiä on saatu pienennettyä mm. kattavalla neuvolajärjestelmällä ja hyvillä sairaaloilla, mutta kokonaan sitä ei voida mitenkään poistaa. Useimpien naisten raskaus ja synnytys sujuvat hyvin, ja silloin voidaan kesittyä siihen elämyspuoleen ja miettiä, millaisen synnytyksen äiti haluaa jne. Mutta joskus asiat menevät huonommin, ja sillon lääketieteen apu on tarpeen - ja siksi lääkärien mielipiteet pitää ottaa vakavasti. Minä itse olen mieluummin vähän liian varovainen kuin otan yhtään turhia riskejä. Naureskelkoot vaan muut ja hokekoot että raskaus ei ole sairaus - enpähän ainakan joudu jälkikäteen miettimään, olisko sittenkin pitänyt varoa enemmän tai lähteä herkemmin sairaalaan.
Vierailija:
Aika ihmeellistä ajatella että jos sairaalassa kuolee joku synnytykseen, se johtuu todennäköisesti siitä ettei hän synnytänyt luomuna kotona...kun miettii kuinka paljon naisia synnytyksiin kuoli silloin kun se kotona synnyttäminen oli tavallista. Vai mistä ajattelet johtuvan, että nykyään kuilee _vain_ alle 10 äiti vuodessa synnytykseen? Ettei vaan olisi sen lääketieteen tekosia?
Minä en todellakaan ajattele noin, kuin väität minun ajattelevan! En ymmärrä, miten ihminen voi lukea toisen viestin noin pieleen kuin sinä minun viestini. Taitaa olla jotakin vanhoja kaunoja hampaankolossa luomusynnytysjuttuja kohtaan, purat ne nyt minuun.
Puutuin koko kotisynnytysaiheeseen siksi, kun joku tuolla kiirehti ehdottamaan kotisynnytysten kieltämistä - VAIKKA nykyiset kotisynnytykset ovat aivan jotain muuta kuin ne saunasynnytykset vuonna 1730, VAIKKA kotisynnytyksiin ei nykyisin kuolla jne. Ehdottomasti lääketiedettä on kiittäminen alhaisesta synnytyskuolleisuudesta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että lääketiede myös aiheuttaa uusia ongelmia synnytysten kulussa, ja että kaikkeen se ei pysty.
Itse en missään nimessä synnyttäisi vapaehtoisesti kotona, mm. koska vuodin runsaasti ekassa synnytyksessäni. Silti en halua synnyttää selälläni umpipuudutettuna kymmenessä piuhassa kiinni vain siksi, että se olisi jonkun mittapuun mukaan turvallisinta. Onneksi nykyään on vaihtoehtoja tuolla välilläkin.
18
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Vierailija:
Aika ihmeellistä ajatella että jos sairaalassa kuolee joku synnytykseen, se johtuu todennäköisesti siitä ettei hän synnytänyt luomuna kotona...kun miettii kuinka paljon naisia synnytyksiin kuoli silloin kun se kotona synnyttäminen oli tavallista. Vai mistä ajattelet johtuvan, että nykyään kuilee _vain_ alle 10 äiti vuodessa synnytykseen? Ettei vaan olisi sen lääketieteen tekosia?Minä en todellakaan ajattele noin, kuin väität minun ajattelevan! En ymmärrä, miten ihminen voi lukea toisen viestin noin pieleen kuin sinä minun viestini. Taitaa olla jotakin vanhoja kaunoja hampaankolossa luomusynnytysjuttuja kohtaan, purat ne nyt minuun.
Puutuin koko kotisynnytysaiheeseen siksi, kun joku tuolla kiirehti ehdottamaan kotisynnytysten kieltämistä - VAIKKA nykyiset kotisynnytykset ovat aivan jotain muuta kuin ne saunasynnytykset vuonna 1730, VAIKKA kotisynnytyksiin ei nykyisin kuolla jne. Ehdottomasti lääketiedettä on kiittäminen alhaisesta synnytyskuolleisuudesta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että lääketiede myös aiheuttaa uusia ongelmia synnytysten kulussa, ja että kaikkeen se ei pysty.
Itse en missään nimessä synnyttäisi vapaehtoisesti kotona, mm. koska vuodin runsaasti ekassa synnytyksessäni. Silti en halua synnyttää selälläni umpipuudutettuna kymmenessä piuhassa kiinni vain siksi, että se olisi jonkun mittapuun mukaan turvallisinta. Onneksi nykyään on vaihtoehtoja tuolla välilläkin.
18
Asioissahan on yleensä aina hyvät ja huonot puolensa, niin myös erilaisissa synnytystavoissa.
Vierailija:
Itse en missään nimessä synnyttäisi vapaehtoisesti kotona, mm. koska vuodin runsaasti ekassa synnytyksessäni. Silti en halua synnyttää selälläni umpipuudutettuna kymmenessä piuhassa kiinni vain siksi, että se olisi jonkun mittapuun mukaan turvallisinta. Onneksi nykyään on vaihtoehtoja tuolla välilläkin.
18
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleistäen ponnistusasennoista voi sanoa, että pystyssä ponnistaminen vähentää repeämisvaaraa, kun paine kohdistuu tasaisesti koko emätintä ympäröiviin kudoksiin. Pystyasentoja ovat esim. tuettu kyykky, synnytysjakkara ja konttausasento. Sen sijaan makaavassa ja puoli-istuvassa asennossa kohdistuu suurin osa paineesta välilihaan jolloin se herkemmin repeää tai leikataan. Samoin em. asennoissa lantio ei aukea äärimmilleen, kun lantio ja häntäluu ovat alta päin lysyssä - pystyasennossa lantioon tulee jopa 30% enemmän tilaa.
18
Osanottoni Pettersonille! Todella kauheaa että samanlainen täysin turha terveen lapsen kuolema on tapahtunut myös teidänkohdalle! Meidän lapsi mehtyi heti syntymänsä jälkeen, kuolin syy oli mekonium aspiraatio. Käynnistetty synnytys kesti useamman päivän joka päätyi hätäsektioon mutta liian myöhään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Se ei voi pitää paikkaansa, koska omassa synnytyssairaalassanikin kuoli 2 äitiä sen viikon aikana, jona itse olin siellä synnyttämässä. Toinen kuoli raskausmyrkytyksestä seuranneeseen aivoverenvuotoon ja toisella sydän pysähtyi (diabetes). Ja lehdestä olin lukenut ainakin 2 muusta kuolemasta. Kyllä se synnytys vakava juttu on, joten kotisynnytykset pitäisi kieltää. Ja sellaiset synnytyssairaalat, joissa ei ole 24h anestesia-, lastenlääkäri- ja kirurgipäivystystä.
Tuntui, että minut leimataan hulluksi kun toinen synnytys läheni ja vastasin synnytystapauteluihin, että ' kunhan molemmat selvitään elävänä kotiin, niin olen onnellinen' . Tyylipisteitä en synnytyksistä jaa.
Raskaus ja synnytys ovat vaarallista touhua. Ja siitäkin pitäisi tietoa jakaa. Osanottoni kaikille lapsensa/vaimonsa menettäneille. Ja kaikkille (etenkin ensisynnyttäjille) sanoisin: vaatimalla vaatikaa ja pitäkää oma päänne. Te parhaiten tiedätte miltä teistä tuntuu! Jos tuntuu ylivoimaisen pahalta, niin vaatikaa tutkimusta. Varsinkin ensisynnyttäjien kokemuksia vähätellään kätilöiden ja lääkärien toimesta. Ottakaa turvallinen tukihenkilö, joka osaa vaatia teidän puolestanne, mukaan synnytykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-70 luvulla vielä makuutettiin selällään synnytyspöydällä.
11 vuotta sitten sain liikkua synnytyshuoneessa ja istuskella kiikkutuolissa ja kuunnella omia tuntemuksiani.
Ei synnyttäjä ole sidottu niin ettei voisi liikkua. Liikkumiskielto kenelle se annetaan on taatusti perusteltu vauvan turvallisuuden vuoksi. Anturi vauvan päässä ei estä liikkumista, itselleni on antanut turvallisuuden tunteen että vauvalla on kaikki hyvin.
Nuorimmainen syntyi niin nopeasti, alkuun istuskelin tuolissa, mutta sitten tehtiin sisätutkimus ja puhkaistiin kalvot ja en voinut enää nousta siitä pöydältä 4 cm auki ja puolen tunnin kuluttua 10 cm ja lapsi syntyi.
Sairaalasynnytkset ovat ykislöllisiä ja erilaisia samalla äidilläkin. Äiti voi ja saa päättää haluaako kivunlievitystä vai ei. Jos haluaa tietynlaisen marttyyrikärsijän sankariviitan ylleen niin on mahdollista kieltäytyä kivunlievityksestä ja se on ok.
Oma ensimmäinen syntyi -70 luvulla ja silloin ei ollut kivunlievityksiä olemassa ja lapsi syntyi todellakin luomusti. En saanut synnytyksestä traumoja. Kivut unohtui kun sai lapsen lähelleen. Synnytys oli helppo kesti 11 tuntia ja siitä totista tekemistä oli 3-4 tuntia. Nainen on suunniteltu synnyttämään ja se on luonnollinen tapahtuma.
Muissa synnytyksissä olen käyttänyt ainoastaan ilokaasua ja se riitti minulle muuta en halunnut. Ilokaasu toimii erinomaisesti jos osaa rytmittää sen ottamisen oikea-aikaisesti vähän ennakoivasti.
Minulla on vertailukohta ja ilman muuta kannatan kivunlievitystä.
Naisen ei tarvitse kärsiä niitä kovia kipuja jos ei halua ja minussa ei ole hitustakaan masokistisia piirteitä.
Jokaisessa (3) synnytyksessä on käväissyt mielessä oma menehtymisen mahdollisuus mutta pelko ei ole saanut minua valtaansa. Yleensä olen rukoillut suojelusta ja se on antanut turvallisen olon.
ja huomattavasti useampi selviää siitä hengissä. Mihin tahansa voi kuolla, vaikka liukastua kylppärissä ja lyödä päänsä. Eikä siitäkään nosteta haloota. Siispä: ovatko suihkukuolemat maassamme tabu, pitäisikö ihmisten pestä itsensä pesulapuilla tämän välttämiseksi? Miettikääpä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kaikki rv25 jälkeen syntyneet lapset. Täysiaikaisena syntyneen lapsen todennäköisyys jäädä henkiin suomessa on jotain 98%. Suurin osa näistä ensimmäisen elinvuotensa aikana kuolleista lapsista on keskosia, sen jälkeen tulevat vakavat sairaudet. Kovin todennäköistä ei ole että terve vauva menehtyy.
Eiväthän nämä kuolleet synnytykseen?
2 pisteen vauvana. Elvytettiin syntymän jälkeen.
Äiti meinasi kuolla kuopuksen syntymän jälkeen. Oli viikon teholla.
Kohtu ei kestänyt raskauksia vaan repesi. Ihan varma en tuosta syystä ole. Tuohon kuulemma yleisimmin lestadiolaisäidit kuolee jos synnytykseen kuolevat.
Äidilläni oli kyllä vasta neljäs synnytys.
miten kuolleena syntynyt voi saada 2 apgairin pistettä????
Mutta itse olin kuolla synnytykseen.
Olin kuukauden sairaalassa ja minut leikattiin useasti.
sain vaikeassa synnytyksessä sisäisiä repeämiä ja lisäksi myrkytyksen.
Lapsi kuoli synnytykseen.
tilastollisesti minun kai pitäisi juhlia, olenhan todella harvinainen tapaus.
Todennäköisyys näihin on pienempi kuin 7 oikein lotossa.
itse olen nähnyt miten nykylääketiede pystyy auttamaan
parhaimmillaan, enkä voi ymmärtää luomutyyppejä.
oman hengen saa aikuinen tyhmyyttään riskeerata,
mutta miksi lapsen.
Ja vain äidin ideologian takia.
esim. epiduraalin aiheuttamiin juttuihin. Olen lukenut yhdestä tälläisestä, mutta en muista tarkkaan enää faktoja, missä kohden jälkikäteen se komplikaatio tuli.
Sitten taas osa lapsista ei kuole synnytyksen aiheuttamiin ongelmiin vaan esim. sydänvikoihin, joka alle viikon ikäisenä, ja niille ei yksinkertaisesti kaikille voi tehdä mitään. Nämä ovat vain osa elämää ja joillekin raskas osa elämää.