Vanhempien näkemyksiä koulun kolmiportaisesta tuesta

Kolmiportainen tuki-käsitteestä ei kauheasti koulussa puhuta. Kannattaisi avata sitä vähän. Meille on ainakin aiheesta tullut yksi liian pitkä wilma-viesti, jota ei jaksanut lukea loppuun.

Meille kerrottiin vain että on olemassa kolme eri tukimuotoa ja että jokaisella lapsella on oikeus käydä omaa lähikoulua.

Lopputulos on luokka jossa häiriköt saavat mellastaa mielin määrin, huutamista,lyömistä, potkimista, tappouhkauksia. Koulu puuttui asiaan vasta kun uhattiin Avilla.

Oma lapsi on tehostetun tuen piirissä. Alkuhässäköiden jälkeen toiminta on lähtenyt kivasti eteenpäin. Oppitunneille on lisätty toiminnallisuutta. Toimintaterapeutti käy koulussa kerran viikossa joko oppitunnin aikana tai oppitunteja ennen.

Luokanopettaja on ottanut tuen hyvin vastaan ja olemme yhteydessä pääasiassa wilman kautta.

Tällä hetkellä tuntuu, että tukitoimet ovat riittävät,mutta olisihan se mahtavaa, että tunneilla olisi ohjaajia enemmän tai toinen opettaja. Luokassa on kuitenkin yli 20 oppilasta.

Autisminkirjolla oleva ja ADHD-piirteitä omaava lapseni aloitti lähikoulussa erityisen tuen päätöksellä. Kyseenalaistin päätöksen jo alunperin, mutta tukitoimia luvattiin joten en lähtenyt taisteluun. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että hänellä oli oikeus erityisopettajan opetukseen muutaman tunnin viikossa ja koko luokka sai ryhmäavustajan n. 10 tuntia viikossa eli puolelle tunneista. Lapsia oli luokassa 24 ja yksi opettaja. Tilanne oli täysin kaoottinen vaikka opettaja olikin erinomainen, jämpti ja yritti parhaansa. Ryhmä oli lapselleni aivan liian kuormittava, mikä johti häiriökäyttäytymiseen. Hän olisi tarvinnut koko ajan viereen aikuisen ja rauhallisemman ympäristön muutenkin. Ryhmäavustajaresurssia saatiin lisättyä ja sitä käytettiin sitten siihen, että lapseni poistui hyvin usein tunnilta avustajan kanssa. Pystyivätpä edes muut sitten opiskelemaan. Onneksi lapseni sai paikan erityisluokalta, jossa tuki on oikeasti riittävä eikä vain tyhjää puhetta. Aiempi luokka on kuulemma nyt uuden opettajan johdolla entistäkin rauhattomampi, joten ei se tuen tarve vain minun lapseeni rajoittunut. Näkemykseni kolmiportaisesta tuesta: kaunis ajatus, mutta nykyisellä rahoituksella pelkkä huono vitsi! Ihan ensin pitäisi pienentää kaikkia ryhmiä, sitten voi ruveta miettimään tuen tasoa.

Oma 7v sai aikalailla heti koulun alettua tehostetun tuen päätöksen. Käytännössä hän opiskelee muutamia tunteja viikossa erityisopettajan kanssa yksin tai pienryhmässä, opettajat ottaa huomioon hänen erityistarpeitaan sen mitä pystyvät ja tunneilla myös koulunkäyntiavustaja ohjaa tarvittaessa.

Meidän polku on vasta alussa, mutta tähän saakka tuki on vaikuttanut toimivan hyvin ja olen tyytyväinen että ongelmiin puututaan heti. Se että lapsi saa käydä lähikoulua ja tuttujen kavereiden kanssa on ihan erityisen tärkeää, koska haasteita on muutenkin riittävästi. Ja haluan tässä myös painottaa että kaikki tehostettua tai erityistä tukea saavat lapset ei suinkaan ole “häirikköjä”.

Toisaalta haluan vielä sanoa että tehostettuun tukeen ei välttämättä olisi niin suurta tarvetta, jos ryhmäkoko olisi jo alunperin inhimillinen. Oman lapsen luokassa on 34 oppilasta, kaksi opettajaa, joista toinen ei kuitenkaan ole paikalla koko aikaa. Tuntuu erikoiselta paikalta kunnan säästää. Lapsimäärät kuitenkin vähenee vuosi vuodelta, eli tilat ja opettajien saatavuus ei ole ongelma. Miksi ei panosteta?

Oma lapsi erityisen tuen päätöksellä nyt tokaluokalla. Koulun aloitti 7-vuotiaana, mutta pidennetyn oppivelvollisuuden päätös 5-vuotiaana ja kävi siis kaksi kertaa eskarin. Lapsi autisminkirjolla oleva, aistisäätelyhäiriö, kielellinen erityisvaikeus jne. Käy erityiskoulua pienluokassa, 8 oppilasta (erityisopettaja + 4 avustajaa luokassa). Koulu normi koulun tiloissa ja integrointi on mahdollista. Lapsella normi opetussuunnitelma muuten, mutta äidinkieli mukautettu osittain. Koulussa on joka tavalla hienosti huomioitu erityislapset jo tilojen suunnittelussa. Tukea on saatavilla paljon kouluunkin. Iso koulu ja isot tilat ja lapsen toimintaterapeutti pystyy toisinaan koulussakin käymään.

Lähikoulussa oma lapsi ei ole, koska siellä ei pystytty tarjoamaan hänen tarvitsemaa tukea ja pienluokkaa, joten käy 25km päässä kotoa koulua. Tämä on ollut meidän kohdalla ehdottoman oikea päätös. Lähikoulua tärkeämpää on, että lapsi pystyy oppimaan tarvittavat asiat hänelle sopivassa ympäristössä.

Voisit avata mistä asiassa on kyse. En ollut koskaan kuullut koko termiä, mutta nyt kun googlasin sen, ilmeisesti meidän yksi lapsista on saanut tukea "ensimmäisellä portaalla".

Eli nyt sulta jäänee vastauksista puuttumaan todennäköisesti ns. lievemmät tapaukset, koska eivät ole joutuneet perehtymään alan ammattisanastoon.

Vierailija kirjoitti:

Voisit avata mistä asiassa on kyse. En ollut koskaan kuullut koko termiä, mutta nyt kun googlasin sen, ilmeisesti meidän yksi lapsista on saanut tukea "ensimmäisellä portaalla".

Eli nyt sulta jäänee vastauksista puuttumaan todennäköisesti ns. lievemmät tapaukset, koska eivät ole joutuneet perehtymään alan ammattisanastoon.

Portaita on kolme. Eka porras on yleinen tuki ja sitä saa jokainen oppilas joka sitä tarvitsee (esim. tukiopetushetki on yleistä tukea). Seuraava porras on tehostettu tuki. Ja kolmas porras erityinen tuki.

Vanhempainilloissa nämä kyllä yleensä avataan aika hyvin.

Omalla lapsella tehostettutuki. En koe sen riittävän. Vaikea saada luokkaan avustajaa vaikka siitä aika monessa paperissa on mainintaa. Välillä menee lujempaa ja Wilma paukkuu. Välillä vaikea hyväksyä asioita koska niistä tiedetään ja on sovittu mutta asioista ei pidetä kiinni.

Omalla lapsella oli tehostettu tuki koko peruskoulun. Käytännössä se ei ollut yhtään mitään- jonkin verran kävi erityisopettajan tunneilla, joissa siis muitakin. Ala-asteella oli luokkakohtainen avustaja- ei siis henkilökohtaista. Istui eturivissä. Ysillä kävi kevään ruotsia pienryhmän kanssa, siinäpä se. Enimmäkseen tehostettu tuki tarkoitti tyhjäksi osoittautuvia korulauseita ja yhteistyö sitä, että wilmaan pukkasi jatkuvasti merkintää. Tuntuu että nuo erityisopen tunnit ois voinu toteutua yleiselläkin tuella ja vähäksi jäivät. Kun kerran tehtiin päätös niin sitä sit vaan jatkettiin paperilla, opet vaihtu parin vuoden välein.