Mies ei suostu siihen, että suorittaisin työharjoittelun ulkomailla

Lähdet sinne ulkomaille, jos mies on lasten isä.

Me lähdettiin vastaavassa tilanteessa koko perhe. Mies otti lomansa tuohon kohtaan. Oli kyllä antoisa reissu koko perheelle: tuosta on jo vuosia aikaa ja muistellaan edelleen tuota reissua.

Kokeilkaa, jos mies saisi kesälomansa samaan aikaan, niin voitte mennä perheenä ulkomaille. Jos ei ole halukas, niin kysyt vanhemmiltasi tai appivanhelmiltasi, josko katsoisivat lasten perään sinä aikana. Pidä pääsi ulkomaille työharjoitteluun  menemisestäsi, tuskin tulee toista samanlaista tilaisuutta siihen.

Ilman muuta lähdet ulkomaille harjoitteluun. Mies pärjää lasten kanssa kuukauden.

Kaikki tietämäni perheelliset on lähteneet vaihtoon koko perhe yhdessä. Kuukauden loma muulle perheelle ja opinnot sille opiskelevalle. Itse asiassa myös monet lapsettomat lähtevät yhdessä pariskuntaa reissuun jos toinen menee vaihtoon. Jäähän siellä aikaa muuhunkin kuin vain opiskeluun eli kiva kokea yhdessä jotain uutta.

Vierailija kirjoitti:

Ilman muuta lähdet ulkomaille harjoitteluun. Mies pärjää lasten kanssa kuukauden.

Eikö se ole heitteille jättö?

Miksette lähtisi kaikki yhdessä?  Olettaen, että mies (ja vanhemmat lapset) voivat saada lomaa tuoksi kuukaudeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kokeilkaa, jos mies saisi kesälomansa samaan aikaan, niin voitte mennä perheenä ulkomaille. Jos ei ole halukas, niin kysyt vanhemmiltasi tai appivanhelmiltasi, josko katsoisivat lasten perään sinä aikana. Pidä pääsi ulkomaille työharjoitteluun  menemisestäsi, tuskin tulee toista samanlaista tilaisuutta siihen.

Miehellä ei ole kesälomaa kun on kuntouttavassa työtoiminnassa kaksi kertaa viikossa (jatkuu siis vielä ensi vuonnakin). On silti täysin kykenevä huolehtimaan lapsista ja kodista sen ajan kun olen poissa. Ehdotin myös sitä vaihtoehtoa että voisin ottaa tuo 13-vuotiaan mukaani, hän pärjää pidemmätkin päivät yksin mutta teini ei ajatukselle lämmennyt. Eikä se kyllä miestäkään pehmentänyt. Ja toisaalta, luokalta on lähdössä kaksi muutakin samaan suuntaan (vastaavan opettajan toive) ja ollaan mietitty että kimppa-asuminen voisi olla hyvä vaihtoehto. Näin saataisiin asumiskuluja pienemmäksi. 

Anoppi on aika huonossa kunnossa, isäni on juoppo ja äitiäni ei voisi vähempää lapset tai lapsenlapset kiinnostaa =/ Ehkä tietysti voisin saada ainakin yhden isommista lapsista siskolleni tuoksi ajaksi.

Tiedän, että tulisin katumaan pitkään jos nyt en käytä tätä mahdollisuutta. 

-Ap-

Jos mies on kyvytön vanhemmaksi, miksi edes olet sen kanssa? Annat henkisesti lapsenasteelle jääneen panna?

Vierailija kirjoitti:

Lähdet sinne ulkomaille, jos mies on lasten isä.

Juu, kyllä mies on lasten isä.

-ap-

Itsekkyyttään kieltää tuon. Sullapa rakastava mies... :/

Pelkääkö mies jotakin (esim. ettei pärjää lasten kanssa, tai että teidän parisuhde kärsii)?

Kuukausi on tosi lyhyt aika. Itse antaisin miehen ehkä hetken vielä sulatella ajatusta, ja pyrkisin sitten perustelemaan vielä kaikessa rauhassa uudelleen miksi tuo olisi sulle tärkeää. Nostaisin esiin myös seikat jotka olisi koko perheen kannalta hyväksi (isän suhde lapsiin lujittuu, perheen yhteinen tulotaso voisi olla tulevaisuudessa korkeampi jos saat ulkomaan harjoittelusta hyvän työpaikan saantia puoltavaa kielitaitoa ja kokemusta jne). Yrittäisin myös ennakoida asioita, jotka tuossa mahdollisesti hiertää miestä, ja miettiä niihin ratkaisuehdotukset jo valmiiksi (on se sitten vaikka reissun rahoitus, etukäteen suunniteltu kuukauden ruokalista, sopiminen tukiverkkojen kanssa lastenhoitoavusta, yhteydenpitotavat matkan aikana tai mitä ikinä).

Loppujen lopuksi näkisin tuon varmaan kuitenkin kompromissina. Pelkässä parisuhteessa olisi varaa olla itsekkäämpikin, mutta perheessä tuo taitaa olla kimurantimpaa. Joka tapauksessa vaatisin saada kuulla miehen vastustukselle rehelliset perustelut. Jos reissu on edessä vasta ensi kesänä, niin moneen asiaan on vielä mahdollista vaikuttaa ja tehdä järjestelyjä siten, että matka onnistuisi ilman suurempia ongelmia tai draamaa.

Kaiken varalta miettisin myös itse, että mikä ulkomaan harjoittelussa olisi tärkeintä, ja että olisiko niitä tavoitteita tarvittaessa mahdollista toteuttaa myös jotenkin muuten. Olisi itselläni jotenkin levollisempi mieli, kun on plan B takataskussa. Lisäksi voit myös esittää ne plan B:t miehelle niin voitte miettiä yhdessä, että mikä vaihtoehto olisi kokonaisuutena ja juuri sun tai teidän kannalta paras. Kokonaan en suostuisi luopumaan sellaisista asioista, jotka aidosti koen itselleni tärkeiksi. Mielestäni fiksu kumppani ymmärtää tällaisten asioiden positiiviset puolet myös parisuhteen ja perheen kannalta; ihminen jaksaa varmasti olla parempi ja motivoituneempi kumppani ja vanhempi, jos saa elämässään toteuttaa sopivissa määrin myös itseään.

Perustele sille miehelle, että tämä on sinulle ammatillisesti ja työllistymisen (joka tarkoittaa rahaa) kannalta todella tärkeä juttu. Jos mieskään ei ole palkkatyössä niin on koko perheen etu, että sinä työllistyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman muuta lähdet ulkomaille harjoitteluun. Mies pärjää lasten kanssa kuukauden.

Eikö se ole heitteille jättö?

Voi kuule minä tunnen miehen joka on ja on ollu jo useamman vuoden useamman lapsen lähivanhempi, jonka luona lapset asuvat huomatavan osan elostaan . - Toki mies on saanut aika paljon kuulla joitain  "osanottoja" asiasta sekä kuulla ihmettelyä ja eriyisen paljon muilta siä, millaisen riiviön ja huonon (kenties mielisairaan)  naisen kanssa tämä mies on mennyt lapsia hankkimaan ja saamaan.

Olen ihaillu tätä hyvää kaveriani sillä hän on jaksanut kerta toisensa perään kertoa, että kuinka yhdessä ex-siippansa kanssa yhdessä näin päättivät ja valitsivat. Eikä hän halua ex-kumppanistaan jauhaa sontaa. Ovat hänen kanssa edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti tekemisissäkin. - Joku voi toki ihmetellä miksi aikanaan erosivatkaan. Siinähän ihmettelee. Tiedän kyllä syyn mutta en koe tarvetta nyt kertoa sitä.    

Lapset saa tuoksi ajaksi lastenkotiin.

Kuntouttavan työtoiminnan voi muuten keskeyttää, se ei ole vankila.

Se on ihan sama missä sen amkkis työharjoittelun teet. Mies on ihan oikeassa. 

Mikä konkreettinen asia on se, mihin mies ei koe kykenevänsä jos sinä et ole paikalla? Lapset ovat jo aika isoja ja omatoimisiakin. En ymmärrä. Todella itsekästä mieheltäsi vaatia että jätät tuollaisen tilaisuuden käyttämättä. Itse varmaan tekisin niin, että kertoiisn miehelle milloin se harjoittelu on ja valmistautuisin ihan normaalisti lähtemään sinne, en lähtisi lupia kyselemään, aikuinen ihminen. Mies saisi totutella ajatukseen, että on kuukauden vastuussa kodista ja lapsista. Mikä vanhempi se sellainen on, joka ei noin lyhyttä aikaa yksin pärjää!?

Vierailija kirjoitti:

Ok eli ap haluaa siis mennä panemaan ulkomaille ja saada kuukauden loman perheestään. Sen verran tuli tekosyitä miksi muu perhe ei voi millään tulla mukaan.

Ps. Kuntouttavassa toiminnassakin oleva on oikeutettu lomaan/vapaaseen. Että seliseli.

Lähtökohtaisesti kuntouttavassa työtoiminnassa ei saa pitää taukoja. Toki ainahan voi kysyä, kunhan on tarpeeksi hyvä syy.

Selvittäkää onko kyseinen matka perusteltu syy saada katko kuntouttavaan työtoimintaan, niin pääsisitte kaikki matkalle. Tai, että tekisi pidempää viikkoa ja siitten olisi tauko reissun ajan. Mutta täytyy sanoa, että aika paska isä on jos ei lapsistaan huolta pidä, kun on ainoana vanhempana kotona. Vaihtoehtoja olisi, että siskosi ottaisi nuorimman ja otat kaksi vanhempaa lasta mukaan. Tai saattaisivat vanhemmat lapset pärjätä jo kotonakin suht omillaan, isä kun kummiskin on kotona.

Vierailija kirjoitti:

Pelkääkö mies jotakin (esim. ettei pärjää lasten kanssa, tai että teidän parisuhde kärsii)?

Kuukausi on tosi lyhyt aika. Itse antaisin miehen ehkä hetken vielä sulatella ajatusta, ja pyrkisin sitten perustelemaan vielä kaikessa rauhassa uudelleen miksi tuo olisi sulle tärkeää. Nostaisin esiin myös seikat jotka olisi koko perheen kannalta hyväksi (isän suhde lapsiin lujittuu, perheen yhteinen tulotaso voisi olla tulevaisuudessa korkeampi jos saat ulkomaan harjoittelusta hyvän työpaikan saantia puoltavaa kielitaitoa ja kokemusta jne). Yrittäisin myös ennakoida asioita, jotka tuossa mahdollisesti hiertää miestä, ja miettiä niihin ratkaisuehdotukset jo valmiiksi (on se sitten vaikka reissun rahoitus, etukäteen suunniteltu kuukauden ruokalista, sopiminen tukiverkkojen kanssa lastenhoitoavusta, yhteydenpitotavat matkan aikana tai mitä ikinä).

Loppujen lopuksi näkisin tuon varmaan kuitenkin kompromissina. Pelkässä parisuhteessa olisi varaa olla itsekkäämpikin, mutta perheessä tuo taitaa olla kimurantimpaa. Joka tapauksessa vaatisin saada kuulla miehen vastustukselle rehelliset perustelut. Jos reissu on edessä vasta ensi kesänä, niin moneen asiaan on vielä mahdollista vaikuttaa ja tehdä järjestelyjä siten, että matka onnistuisi ilman suurempia ongelmia tai draamaa.

Kaiken varalta miettisin myös itse, että mikä ulkomaan harjoittelussa olisi tärkeintä, ja että olisiko niitä tavoitteita tarvittaessa mahdollista toteuttaa myös jotenkin muuten. Olisi itselläni jotenkin levollisempi mieli, kun on plan B takataskussa. Lisäksi voit myös esittää ne plan B:t miehelle niin voitte miettiä yhdessä, että mikä vaihtoehto olisi kokonaisuutena ja juuri sun tai teidän kannalta paras. Kokonaan en suostuisi luopumaan sellaisista asioista, jotka aidosti koen itselleni tärkeiksi. Mielestäni fiksu kumppani ymmärtää tällaisten asioiden positiiviset puolet myös parisuhteen ja perheen kannalta; ihminen jaksaa varmasti olla parempi ja motivoituneempi kumppani ja vanhempi, jos saa elämässään toteuttaa sopivissa määrin myös itseään.

Vaikea sanoa kun mies ei ole kovin puheliasta sorttia. Itse ajattelen, että ehkä voisi olla ihan epävarmuutta pärjäämisessä. Minä kun olen aina ollut siinä vieressä ja pitänyt kaiken kasassa. Toisaalta tänään mies kyllä sanoi, että ihme pelleilyä tuo koulutus nykyään kun kyse ei kuulemma ole kuin turvallisuusalan koulutuksesta (juu, minusta toivottavasti tulee vartija).  Työharjoittelu ulkomailla voisi olla etuna myös jatkoa ajatellen koska haaveena olisi kouluttautua lisää kunhan tämä tutkinto on suoritettu. Jos vaikka joku päivä pääsisi rise:lle töihin. Tässä kohtaa ulkomailla suoritetusta työharjoittelusta lienee vain hyötyä. Noh, mies on kyllä ollut vähän nyrpeä tuonkin osalta, pitäisi kuulemma riittää että on tuo perustutkinto suoritettu ja pääsee töihin. 

Ei sillä, kyllä yllätin itsenikin kun tajusin että oikeasti kiinnostuin työharjoittelusta ulkomailla. Olen aika arka uusissa tilanteissa ja pidättäytyn mieluummin tutussa ja turvallisessa. 

-ap-