Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun näkee ettei vauva kehity aikataulussa...
17.11.2019 |
...pitääkö siitä mainita vai olla hiljaa ja 1) toivoa että tilanne itsekseen yhtäkkiä parantuu tai 2) hymistellä myöhemmin että ”oi kun ikävä, en mitenkään huomannut kyllä että olis ongelmia”.
Kyseessä läheinen ihminen ja hänen 6kk ikäinen vauva jolla ongelmia syömisessä, nukkumisrytmissä, ei ota kontaktia ihmisiin, ei pysy paikallaan hetkeäkään, on hyvin itkuisa, kavahtaa kosketusta ja syliä, ei vielä osaa kääntyä selältä vatsalle.
Vauva on hyvin toivottu ja pitkään tehty lapsettomuushoidoilla ja vanhemmat ovat tietenkin onnensa kukkuloilla. Koska kyseessä on ensimmäinen lapsi eivät näe että vauva ei kehity ja kommunikoi kuten normaalisti vauvat tekevät. Vauvalla on jatkuvasti katse kuin juuri nukahtavalla vauvalla joka toljottaa eteenpäin mitään näkemättä kun on niin väsynyt.
Neuvolassa ovat kommentoineet lähinnä ”oho, onpas Elmeri väsähtäneen oloinen, taisi juuri herätä päikkäreiltä kun ei oikein saada kontaktia juuri nyt vaikka kiemurteleekin koko ajan sylissä eikä ole hetkeäkään rauhassa, no jotkut vauvat ovat aktiivisia liikkujia”. ”Ai ei käänny vielä no vielä ehtii, jaa ei suostunut rinnalle kuin 3kk ja pulloakaan ei haluaisi imeä vaan itkee sitä ja kiinteät eivät onnistu yhtään, nooooo...jotkut lapset ovat vaikeita ruokailun kanssa”. Jne jne.
Tuntuu pahalta katsoa kun 6kk vauva katsoo läpi eikä reagoi mitenkään vaikka olisi vauvan nenän edessä ja koittaisi kaikilla mahdollisilla tavoilla saada vauvan huomion.
Vaan ollako tosiaan hiljaa vaiko sanoa jotain? Muutaman kerran olen jotain pientä vinkannut esim. ”Onpa Elmeri hiljainen eikä oikein ota kontaktia” johon vanhemmat eivät ole reagoineet mitenkään. Pitäisikö sanoa suoremmin vai olla vaan täysin hiljaa.
Ja niin...Elmeri ei ole vauvan oikea nimi jos nyt joku pelkää että Elmerin vanhemmat tämän lukevat.
Kommentit (49)
Lapset kehittyvät eri tahtiin. Mielestäni perheen ulkopuolisten on turha kommentoida kehitysvaiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuulostaa kyllä huolestuttavalta. Sanon tämän autismin kirjon lapsen äitinä.
Vaikea juttu. Mitä nuorempana lapsi pääsee toimintaterapian piiriin (jopa vauvaikäisenä) sen paremmin se auttaa. Joten siinä mielessä vanhempien kannattaisi kyllä ymmärtää mahdollisimman pian tilanne. Luulisi tosin että neuvolassakin kohta huomataan ongelma.
Kenties keskittyisin tukemaan vanhempia sitten kun ongelmat huomataan. Sitä he tulevat tarvitsemaan jos tilanne jatkuu samanlaisena. Vauvalla on hyvin klassiset autismin kirjon oireet kuten ap olet varmaan ajatellutkin.
Ei se ehkä ole sinun asia. Minä en ainakaan jakele diagnooseja kavereiden lapsille.
Siis toljottaa paikallaan mutta ei pysy paikallaan??
Mun lapsikaan ei joka vierailijan lirkutukseen niin lähtenyt mukaan. Hitaasti kehittyi motoriikkakin.
On nyt 5v. Vähän ujo, rauhallinen, mutta aivan normaali ja mahtava tyttö ♡
Kyllä ne neuvolassa oikeesti huomaa jossain vaiheessa jos kehitys kovasti laahaa jäljessä.
Jos on jotain mitä uskot voivasi tehdä, eli jos asiasta sanominen jotenkin parantaa tilanteen, niin sitten kannattaa sanoa. Mutta jos sanominen ei muuta tilannetta miksikään, kannattaa olla hiljaa. Se että joku mahdollinen ongelma, jolle ei kuitenkaan voida tehdä mitään, niin anna vanhempien nauttia lapsestaan sellaisena kun on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa kyllä huolestuttavalta. Sanon tämän autismin kirjon lapsen äitinä.
Vaikea juttu. Mitä nuorempana lapsi pääsee toimintaterapian piiriin (jopa vauvaikäisenä) sen paremmin se auttaa. Joten siinä mielessä vanhempien kannattaisi kyllä ymmärtää mahdollisimman pian tilanne. Luulisi tosin että neuvolassakin kohta huomataan ongelma.
Kenties keskittyisin tukemaan vanhempia sitten kun ongelmat huomataan. Sitä he tulevat tarvitsemaan jos tilanne jatkuu samanlaisena. Vauvalla on hyvin klassiset autismin kirjon oireet kuten ap olet varmaan ajatellutkin.
Tämä. Jos vauva on autismin kirjolla niin mitä nopeammin aloitetaan toimintaterapia sen parempi on tulevaisuuden näkymä vauvalla.
Kyllä ne neuvolassa huomaa noi jutut ja kirjaa. Tulevaisuudessa puuttuvat mikäli tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa kyllä huolestuttavalta. Sanon tämän autismin kirjon lapsen äitinä.
Vaikea juttu. Mitä nuorempana lapsi pääsee toimintaterapian piiriin (jopa vauvaikäisenä) sen paremmin se auttaa. Joten siinä mielessä vanhempien kannattaisi kyllä ymmärtää mahdollisimman pian tilanne. Luulisi tosin että neuvolassakin kohta huomataan ongelma.
Kenties keskittyisin tukemaan vanhempia sitten kun ongelmat huomataan. Sitä he tulevat tarvitsemaan jos tilanne jatkuu samanlaisena. Vauvalla on hyvin klassiset autismin kirjon oireet kuten ap olet varmaan ajatellutkin.
Tämä. Jos vauva on autismin kirjolla niin mitä nopeammin aloitetaan toimintaterapia sen parempi on tulevaisuuden näkymä vauvalla.
Vauvat harvoin saa toimintaterapiaa.
Tässä asiassa tulee olla herkkätunteinen eli välttämättä läheisenä en ottaisi esiin kehitykseen liittyviä havaintoja. Jossain vaiheessa ammattilaisen tehtävä on puuttua asiaan. Itse tiesin erään sukulaisen vauvan itkusta ja kasvojen muodosta että lapsella on jotain kehitykseen viittaavaa ongelmaa. Oma havaintoni ei olisi auttanut vanhempia mitenkään. Välittömästi terveyttä uhkaava olisi eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa kyllä huolestuttavalta. Sanon tämän autismin kirjon lapsen äitinä.
Vaikea juttu. Mitä nuorempana lapsi pääsee toimintaterapian piiriin (jopa vauvaikäisenä) sen paremmin se auttaa. Joten siinä mielessä vanhempien kannattaisi kyllä ymmärtää mahdollisimman pian tilanne. Luulisi tosin että neuvolassakin kohta huomataan ongelma.
Kenties keskittyisin tukemaan vanhempia sitten kun ongelmat huomataan. Sitä he tulevat tarvitsemaan jos tilanne jatkuu samanlaisena. Vauvalla on hyvin klassiset autismin kirjon oireet kuten ap olet varmaan ajatellutkin.
Tämä. Jos vauva on autismin kirjolla niin mitä nopeammin aloitetaan toimintaterapia sen parempi on tulevaisuuden näkymä vauvalla.
Vauvat harvoin saa toimintaterapiaa.
Autismin kirjon lapsilla ei ole nykyisin näin. Heti kun on edes pieni oletus ongelmasta suositellaan terapiaa. Näin ainakin täällä missä asun (en asu Suomessa tällä hetkellä). En tiedä Suomen tilanteesta.
Mistä tiedät, mitä neuvolassa on sanottu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa kyllä huolestuttavalta. Sanon tämän autismin kirjon lapsen äitinä.
Vaikea juttu. Mitä nuorempana lapsi pääsee toimintaterapian piiriin (jopa vauvaikäisenä) sen paremmin se auttaa. Joten siinä mielessä vanhempien kannattaisi kyllä ymmärtää mahdollisimman pian tilanne. Luulisi tosin että neuvolassakin kohta huomataan ongelma.
Kenties keskittyisin tukemaan vanhempia sitten kun ongelmat huomataan. Sitä he tulevat tarvitsemaan jos tilanne jatkuu samanlaisena. Vauvalla on hyvin klassiset autismin kirjon oireet kuten ap olet varmaan ajatellutkin.
Tämä. Jos vauva on autismin kirjolla niin mitä nopeammin aloitetaan toimintaterapia sen parempi on tulevaisuuden näkymä vauvalla.
Ei autismia Suomessa vielä vauvoilla diagnosoida saati terapioida. Toki merkit viittaavat autismiin, mutta kyllä se neuvola ne huomaa, kun aika on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa kyllä huolestuttavalta. Sanon tämän autismin kirjon lapsen äitinä.
Vaikea juttu. Mitä nuorempana lapsi pääsee toimintaterapian piiriin (jopa vauvaikäisenä) sen paremmin se auttaa. Joten siinä mielessä vanhempien kannattaisi kyllä ymmärtää mahdollisimman pian tilanne. Luulisi tosin että neuvolassakin kohta huomataan ongelma.
Kenties keskittyisin tukemaan vanhempia sitten kun ongelmat huomataan. Sitä he tulevat tarvitsemaan jos tilanne jatkuu samanlaisena. Vauvalla on hyvin klassiset autismin kirjon oireet kuten ap olet varmaan ajatellutkin.
Tämä. Jos vauva on autismin kirjolla niin mitä nopeammin aloitetaan toimintaterapia sen parempi on tulevaisuuden näkymä vauvalla.
Vauvat harvoin saa toimintaterapiaa.
Autismin kirjon lapsilla ei ole nykyisin näin. Heti kun on edes pieni oletus ongelmasta suositellaan terapiaa. Näin ainakin täällä missä asun (en asu Suomessa tällä hetkellä). En tiedä Suomen tilanteesta.
Ei vielä Suomessa näin, mutta toki täälläkin moni on jo perillä uusimmista tutkimuksista, joissa autisteja aloitetaan kuntouttaa jo vauvana - tai siis autismiin viittaavasti oirehtivaa vauva / riskiryhmän vauvaa, eli jos suvussa autisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät, mitä neuvolassa on sanottu?
Olen ollut kaksi kertaa mukana kun lapsen isä ei ole päässyt mukaan :)
Ap
Kiitos kaikille vastaajille. Tosiaan autismin kirjo epäilyttää, sitä on valitettavasti suvussamme enemmänkin joten ”kokemusta on”. Kyseessä on lähemmäs 20v minua nuoremman sisarukseni (iltatähti) lapsi. Vanhempamme ovat jo kuolleet eli olen isosisko ja tavallaan äitini korvike myös tässä.
Taidan nyt vaan olla hiljaa. Kiitos tosiaan kaikille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tässä asiassa tulee olla herkkätunteinen eli välttämättä läheisenä en ottaisi esiin kehitykseen liittyviä havaintoja. Jossain vaiheessa ammattilaisen tehtävä on puuttua asiaan. Itse tiesin erään sukulaisen vauvan itkusta ja kasvojen muodosta että lapsella on jotain kehitykseen viittaavaa ongelmaa. Oma havaintoni ei olisi auttanut vanhempia mitenkään. Välittömästi terveyttä uhkaava olisi eri asia.
Itse toimisin myös juuri näin. Minäkin olen jo vauva/taaperoikäisissä tuttujen lapsissa bongannut autisteja (myöhemmin saaneet diagnoosin kyllä), mutta jättänyt mainitsematta.
Yllätyin kommenteista! Ihmiset siis ovat näemmä selvästi enemmän sitä mieltä, että olisi vaan paras olla hiljaa vaikka huomaisi läheisen vauvan kehityksessä ongelmaa. Meillä on kolme lasta, ja olisin äärettömän kiitollinen, jos joku ulkopuolinen näkisi jonkun lapseni kehityksessä jotain poikkeavaa jota emme itse olisi huomanneet. Tärkeintähän olisi saada lapsi mahdollisimman varhain avun piiriin.
No, äkkiseltään tämän viestin perusteella et vaikuta sellaiselta ihmiseltä jolle Elmerin äitinä haluaisin avautua kipeistä asioista. Turha kauheesti spekuloida Elmerin kehityksestä ikäville ihmisille ennen kuin asiasta on enemmän tietoa. Ehkä ei edes sen jälkeen.
Omasta vauvasta oli jo on vähän erilaista terveydellistä huolta, jolle ei tässä hetkessä ole muuta tehtävissä kuin seurailla. Siitä alkoi joku ulkopuolinen myös kautta rantain vihjailla, mutta en kokenut tarpeelliseksi kommentoida. Ehkä hän nyt jollekin parhaillaan päivittelee kun vanhemmat eivät huomaa mitään.
Oma lapseni oli sairaalan seurannassa heti syntymästä lähtien. Lääkäritkään ei sano mitään. Lapsi oli melkein 2-vuotias, kun saatiin cp-diagnoosi. Siihen saakka sanottiin, että voi olla ohimenevää.
Soitin itse huolestani johonkin adhd/autismi- neuvontaan ja siellä sanoivat, että sinä et voi tehdä tällä hetkellä kun elää arkea ja tarjota tukea asioihin, joissa hän sitä tarvitsee. Että mitään kuntoutusta ei aloiteta tuon ikäisille. Ne kuntouttavat ovat koti ja pk. Lapseni oli tuolloin 3v.
Varmaan jokin lapsuusiän autismi on eri juttu.
Alue: Aihe vapaa
Antaa vauvan rauhassa kehittyä. Ehkäpä vanhemmat eivät ole edes avautuneet kaikista vauvan terveyden yksityiskohdista sinulle? Nauti siitä pienestä ihmisestä.