Salasuhde ja lapset
Olen ollut kaksi vuotta uudessa suhteessa enkä ole esitellyt tätä miestä lapsilleni. Lapset ovat 4, 7 ja 11 vuotiaat. Itse näen asian niin, että en halua tuoda arkea parisuhteeseeni, vaan vietän parisuhdeaikaa silloin kun lapset ovat isällä (10 pvä/kk) ja loput päivät olen sitten 100% äiti. Mutta nyt on ruvennut mietityttämään, että vaistoavatko lapset ”salasuhteen”..? Ja voiko heille tulla sellaisia ajatuksia, että äiti häpeää heitä, kun ei esittele (jos vaikka joku kaveri kertoo nähneensä äidin jonkun miehen kanssa...). Itse haluan olla 100% varma suhteen jatkosta ennenkuin esittelen miehen lapsille.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Miksi et kahden vuoden jälkeen ole esitellyt miestä?
Ilmeisesti miehessä tai sinun lapsissa on jotain pahasti vialla tai hävettävää.
Mietin samaa. Ap:n hurskastelu ontuu. Vuoden äiti-pyhimys -palkinto jää saamatta.
No ehkä siksi, että mies ei ole halunnut vielä tulla esitellyksi. Koska on minua nuorempi ja lapseton ja pelkää, että ahdistuu lasteni kanssa. Ja koska haluan olla varma siitä, että suhde kestää. Mikä siinä on vaikeaa tajuta??!!
Mitä lapsesi kuvittelevat sinun tekevän ne 10 pv kk ja luotko heille valheellisia mielikuvia? Kun asia paljastuu, voivat suuttua ja loukkaantua ja menettää luottamuksen. Pahimmillaan joku aikuisena kyttää omaa puolisoaan.
Jos taas lapsia ei kiinnosta elämäsi, lienee sama mitä puuhaat.
Montako vuotta teidän pitää vielä seurustella, että tiedät, onko suhde pysyvä vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Montako vuotta teidän pitää vielä seurustella, että tiedät, onko suhde pysyvä vai ei?
No ensi kesänä sovimme menevämme vanhemmilleni esittäytymään. Eli ehkä sitten voi jo kertoa lapsillekin. Mutta sen verran rankkaa pas**a tässä taustalla, olen kipuillut paljon ja erittäin raastava avioero taustalla, että olen kyllä sen takia hyvin varovainen miesten suhteen. Jotkut varmaan voi kantaa kamansa heti seuraavaan luukkuun, mutta itse en todellakaan siihen kykenisi.
Ap
Mielestäni ap toimii fiksusti. Uusi kumppani esitellään lapsille ja tuodaan osaksi lasten elämää vasta sitten, kun suhde on vakiintunut ja vakaalla pohjalla.
Ihan liikaa on näitä tilanteita, joissa lapsille esitellään uusi kumppani liian nopeasti ja hups, taas se vaihtui.
Tuo on ap juuri oikea tapa toimia, jos lasten hyvinvointia ajattelet.
Ei taida jannu pitää kuin panoalustana.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap toimii fiksusti. Uusi kumppani esitellään lapsille ja tuodaan osaksi lasten elämää vasta sitten, kun suhde on vakiintunut ja vakaalla pohjalla.
Ihan liikaa on näitä tilanteita, joissa lapsille esitellään uusi kumppani liian nopeasti ja hups, taas se vaihtui.Tuo on ap juuri oikea tapa toimia, jos lasten hyvinvointia ajattelet.
Kiitos tsempeistä. Tuntuu, että kaikki ystäväni suorastaan ihmettelevät, että miksi en ole tuonut uutta puolisoani lasteni näytille. Toisaalta myös kynnys esitellä kasvaa kokoajan, koska olemme tottuneet jo olemaan lapsettomia niinä päivinä kun lapset ovat isällään... luultavasti taustalla on myös jonkunlaista sitoutumiskammoa miehen puolelta :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako vuotta teidän pitää vielä seurustella, että tiedät, onko suhde pysyvä vai ei?
No ensi kesänä sovimme menevämme vanhemmilleni esittäytymään. Eli ehkä sitten voi jo kertoa lapsillekin. Mutta sen verran rankkaa pas**a tässä taustalla, olen kipuillut paljon ja erittäin raastava avioero taustalla, että olen kyllä sen takia hyvin varovainen miesten suhteen. Jotkut varmaan voi kantaa kamansa heti seuraavaan luukkuun, mutta itse en todellakaan siihen kykenisi.
Ap
Kannattaisiko sitten ensi keväänä tutustuttaa mies ja lapset keskenään, ennen näitä vanhemmille esittelyä? Siihen asti pidät matalaa profiilia lastesi suhteen ja toivot, etteivät lapset saa tietää sinusta ja miehestä mitään, eivätkä vaistoa mitään. Toki on iso riski, että kuulevat jostain muualta, mikäli miehen kanssa kuitenkin tuolla ulkomaailmassa liikutte.
Tottakai lapset vaistoa äidin salailun. Siksi en itse salailisi suhdetta vaan kertoisin lapsille tapailevani rakasta ihmistä silloin kun he ovat isällään. Kertoisin myös sen että tapaamiset tai rakkaus ei lapsiin vaikuta ja siksi en vielä halua esitellä tuota ihmistä lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lapset vaistoa äidin salailun. Siksi en itse salailisi suhdetta vaan kertoisin lapsille tapailevani rakasta ihmistä silloin kun he ovat isällään. Kertoisin myös sen että tapaamiset tai rakkaus ei lapsiin vaikuta ja siksi en vielä halua esitellä tuota ihmistä lapsille.
Ehkäpä mun tarttee alkaa harkita kertomista. Vahvaa rakkautta on, mutta sitoutuminen pelottaa, koska vanhat kokemukset painavat ja siksi olen lykännyt asiaa van eteenpäin. Lisäksi lasten isä on edelleen hyvin mustasukkainen ja se on tehnyt asian vaikeaksi.
Miksi tuota asiaa ei voi ottaa normaalisti puheeksi? Jos tapaat kivan työkaverin, pidätkö tarkkaan huolen, että lapset eivät saa tietää hänestä mitään? Et tietenkään vaan kerrot, että töissäsi on tämä mukava ihmnen, joka saa sinut nauramaan ja pelastaa ikävät päivät.
Samalla tavalla kerrot lapsillesi, että kun te menette isälle, niin tapaan yhtä superkivaa tyyppiä ja jos kaikki sujuu hyvin, niin tekin saatte hänet tavata. Puheessa normaalisti vaan toteat, että olin x:n kanssa katsomassa sen elokuvan tai x:n kanssa kun oltiin kahvilla, niin siellä tapahtui... Tiputtelet siis normaaliin tapaan vinkkejä ilman suurta salaisuutta ja salamyhkäisyyttä. Sinulla saa olla ystäviä ja osa niistä voi olla tosi tärkeitä ja rakkaita eikä niitä silti tarvitse salata ikään kuin siinä olisi jotain pahaa.
Jos olisin lapsesi, loukkaantuisin varmaan tuollaisesta salailusta ikään kuin lapsille ei voisi olla rehellinen.
Miksi et kahden vuoden jälkeen ole esitellyt miestä?
Ilmeisesti miehessä tai sinun lapsissa on jotain pahasti vialla tai hävettävää.