Opiskelukaveri pyytää sähköpostitse neuvoja yhteen tehtävään. Vastaisitko?

Nyt ymmärrän miksi yritykset eivät vastaa sähköposteihin.

Ootko vähän pälli. Tottakai voit vastata.

Itse olen auttanut usein opiskelukavereita ja koen hyötyväni siitä itsekin. Auttaessa joutuu miettimään, miten teoriapohjan selittää. Tämä puolestaan on erinomaista tenttiin valmistautumista. Plussana saa hyvä kaveri -pisteitä ja verkostoituu työelämää ajatellen. Koskaan en anna valmiita vastauksia vaan johdattelen oikeille jäljille varmistamalla ensin teorian ymmärryksen ja sen jälkeen johdatan kysymyksillä autettavan ajatuksia tehtävän ratkaisua kohti.

Vastaisin ja jos osaisin, auttaisin. Ei suuri homma. Ja kun itse auttaa, voi itsekin pyytää vastapalvelusta. Ja kun valmistuu, oman alan verkostot on tärkeät. Niin ne syntyy kun ei pihtaile tietojaan.

Tottakai, kyllä minuakin on opiskelukavetit neuvoneet. Työelämässäkin tarvitaan yhteistyötä.

Äidilläni on kieroutunut asenne tätä kohtaan, ja hän aina neuvoi minulle, että muita ei saa KOSKAAN neuvoa. Olin hyvä matikassa, joten ala-asteella luokkani muut tytöt tulivat yhdessä kysymään minulta neuvoa johonkin tehtävään. Olin ihan paniikissa että miten selviän neuvomatta niitä ja keksin ratkaisuksi että puhun mahdollisimman epäselvällä äänellä.

En todellakaan auttaisi. Näitä hyväksikäyttäjiä riittää.

Koskaan en ole muita auttanut ja hyvin on pyyhkinyt tähänkin asti.

Tuo oli hyvä neuvo, että heittää vinkkiä kirjallisuudesta, josta voi löytyä apua - niinhän esim. seminaareissakin tehdään, kun käsitellään jonkun työtä.

Pienikin avuliaisuuden osoitus voi olla itsellesi hyödyksi myöhemmin.

Itse olen torpannut erään ihmisen työnhaun meille, koska opiskeluaikana hän kohteli minua ylimielisesti yhteisessä projektissa. Tulkitsin yhteistyökyvyttömyydeksi. Hän taas tulkitsi turhaksi olla kiva opiskelukaveri kanssani, koska olin "vanha" täydennyskouluttautuja ja hän nuori tulevaisuuden lupaus :D. - Hän ei ottanut huomioon, että olen jo töissä arvostetussa alamme paikassa, vaikka tiesi sen ja verkostoitumisen tärkeydestä puhuttiin jo silloin (n. 15 v sitten).