Opiskelukaveri pyytää sähköpostitse neuvoja yhteen tehtävään. Vastaisitko?

Se aika mikä sulla menee tänne kirjoitteluun voit käyttää vastaamiseen.

Et vastaa mitään. Tekosyyksi voit maanantaina sanoa, ettet lukenut sähköpostiasi viikonloppuna.

En tietenkään vastaisi, jos ei kerran ole missään tekemisissä, yrittää vaan käyttää sinua hyväksi. Eri asia jos olisi oikeasti kaveri.

Miksi et auttaisi? Kunhan et nyt tee tehtävää kuitenkaan toisen puolesta, niin on kohteliasta auttaa apua tarvitsevaa.

Itse olisin otettu, jos joku ajattelisi minut niin fiksuksi, että tulee juuri minulta kysymään apua.

Mitä sitä vieraita auttamaan, pyh.

Voithan sinä auttaa, auttaako jos asennoidut niin että ette muutu yhtään enempää läheiseksi tämän vuoksi? Autat vaan ja se siitä.

Vastaisin ainakin jotain. Vähintään, että en valitettavasti ehdi nyt auttaa kun on kauhea kiire... Ettei tarvitse opiskelukaverin ihmetellä miksen vastaa mitään.

Mahdollista on toki, että opiskelukaveri haluaakin puhua jostain muusta ja tehtävä on vain tekosyy, jonka avulla pääsee juttelemaan kanssasi. Mutta siinäkin tapauksessa haluat ehkä tietää, mistä on kyse.

Auta, mutta auta väärin. Keksi ongelmaan vakuuttavan kuuloinen, mutta väärä vastaus. Muotoile vastaus huolella ja sano, että sen voi copy/pasteta sellaisenaan vastaukseen.

En auttaisi.

Kai tuo riippuisi siitä. mi hän oikeaaan on vailla. - En tekisi tehtävää hänen puolesaan. - Toki riippuisi myös sävysä, millä lähestyisi; tarjoaako mitään korvausa/ vastapalvelusta? -Miten esitää sen, etä lähesyy juuri minua tai siis tässä sinua Ap. Venovierastakin voi auttaa mut sen verran kyyninen olen, ettei pidä anaa ventoveiraan(kaan) hyväksikäyttää, vaikka tiedän tämän olevan osinaan helpommn sanotu kuin tehty. - Muta jos aivan viime tingassa on laianut s-postia, niin voithan mahd. teeskennellä myöhemmin, ettet ole avannut koko s-postia n.n aikana.      

Sun ei tarvi vastata yhtään mitään.

Auta vähän, jollain pikku vinkillä. Et voi tietää, vaikka itse tarvitsisit häneltä jotain apua 3 kk päästä, tai tiedä sitä missä merkeissä tapaatte vaikka 15 vuoden päästä, ja hän muistaa sinut etäisesti hyvänä tyyppinä, tai yhteistyökyvyttömänä k-päänä, ja sillä voi olla merkitystä vaikka työurallasi siinä kohtaa. Koskaan ei voi tietää. En suosittele keräämään pahaa karmaa, mutta en myöskään tekemään töitä muiden puolesta.

Minä (olen saman alan tohtori) autoin ilmaiseksi nuorempaa kaveria gradun teossa (korjasin tekstiä, neuvoin lähteiden käytössä), kun ohjaajalta ei liiennyt aikaa. Aikaa ei kulunut niin paljon että ilmaisen avun antaminen olisi jäänyt vaivaamaan, mutta olisi pitänyt pyytää, että kaveri kiittää esim.alaviitteessä minua ja mahdollisesti muita henkilöitä työn kommentoinnissa ja muussa avussa. Tämä on yleinen käytäntö myös korkeammalla tasolla, esimerkiksi vertaisarvioiduissa artikkeleissa. Lopputulos: apuani ei virallisesti noteerata missään, virallinen ohjaaja sai krediitit kontolleen onnistuneesta ohjauksesta. Eli jos autat, sovi korvauksesta ja asiaankuuluvista kiitoksista. En tiedä minkätyyppinen työ on, mutta jos on tutkielma, niin tuo alaviite-kiitos on ehdottomasti paikallaan. Jos pienempi työ, voit ehkä neuvoa mistä kaveri itse löytää apua (tietokannat, kirjallisuus).

Totta kait autetaan, vaikka olisit ventovieras, jos joku pyytää apua.

Ja olen itse myös vastaavassa tilanteessa auttanut, vaikka en ollut koskaan ihmistä tavannut, vaan oli saanut nimeni tutun tutulta.

Miten se on nyt sinulta pois?

Ja veljeä/sisarta ei jätetä. Sanoi veteraani ukkini.

Anna täysin valmis vastaus, mutta laita myös proffalle viestiä ja kysy olisiko tämä sinun vastauksesi sopiva kurssin ongelmaan. Proffa huomaa, että kaverisi on plagioinut vastauksen sinulta. Plagioinnista voi joutua määräaikaisesti erotetuksi yliopistosta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitä vieraita auttamaan, pyh.

Jokainen tuttu on joskus ollut vieras. Tuolla tavallahan ihmiset tutustuvat ja ystävystyvät.

Ehkäpä itsekin joskus voi tarvita apua. Joskus muinoin ihmiset uskoivat, että muita pitää kohdella, kuten toivoisi itseään kohdeltavan.

Ja voi olla, että avunpyynnön taustalla on halu tutustua ja ystävystyä. Tietenkään tehtäviä ei tarvitse toisten puolesta tehdä, mutta kai sitä nyt voi lyhyesti neuvoa.

Miten isoa vastausta/vaivaa avunpyyntö vaatii? Jos vaiva ei olisi kummoinen, auttaisin. Jos vaatisi liikaa, niin vähän hankalampaa, koska itse ainakaan en voisi pokkana valehdella, että en lukenut viestiä, ja olisi myös kiusallista sanoa suoraan, ettei huvittanut vastata.

Jos taas kysymys on liian vaikea, helppo juttu: voi vain sanoa, ettei itsekään osaa. Toisaalta, sanotaan että hyvä tapa oppia jotain on muiden opettaminen. Eli toista neuvomalla voisi hyötyä itsekin.

Riippuu siitä, miten paljon vaivaa neuvojen antamisesta on. Jos koet sen liian työlääksi ja hankalaksi, niin voit vastata esim. "En mäkään tajunnut siitä tehtävästä yhtään mitään".

Toki se toisen neuvominenkin vaatii ensin sen itse opettelun vaivan.6 17

Jätä vastaamatta.