Työ missä ei tarvitse olla asiakkaiden tai hankalien työtovereiden kanssa yhteydessä?
Tai ylipäätään muiden ihmisten kanssa, naamatusten tai puhelimella tai sähköpostilla.
Kommentit (19)
Haudankaivaja, taiteilija tai majakanvartija.
Opettele kaupankäyntiä. Esim. öljyn treidausta. Voit tehdä kotona töitä. Kukaan ei veetuile. Voit tehdä töitä missä päin maailmaa tahansa.
Oletko sinä aina mukava ja ystävällinen muita kohtaan, aloittaja?
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä aina mukava ja ystävällinen muita kohtaan, aloittaja?
Olen, mutta en vain pysty enkä jaksa (enää) työelämän rooleja ja konventioita. Osaan toki sanoa, hei, terve, kiitos, ja niin edelleen :) mutta huomaan että tietyn ajan jälkeen minua ei tippaakaan kiinnosta muut ihmiset työpaikalla, heidän tekemisensä tai mitä pomot tai asiakkaat haluavat minusta. Kaikki tuntuvat tanssivan samaa tanssia uudelleen ja uudelleen. Esimiehet paljastuvat yksi toisensa jälkeen alhaisen ÄO:n omaaviksi sirkuspelleiksi. Vuosi, kaksi missä tahansa työpaikassa nostaa misantrooppisen raivoni tappiin ja tekisi vain mieli muuttaa jonnekin korpeen ja erakoitua. Yleensä vain otan loparit. Tällä hetkellä ongelmaa ei ole koska olen vapailla työmarkkinoilla. :)
Olisi kivaa olla toimiva ”tuottava” osanen yhteiskunnassa mutta ihmistekijä on näissä jutuissa jotenkin aina läsnä läpitunkevana ja piinaavana. Vihaan ryhmätyöskentelyä koska yksittäisen ihmisen kontribuution arvo ei koskaan perustu laatuun vaan ryhmän sisäiseen dynamiikkaan ja sosiaaliseen hierarkiaan. Kaikki työpaikat paljastuvat feikeiksi, pelkiksi teatteriesityksiksi ja niiden näyttelijät tylsiksi television ohjelmoimiksi kasvottomiksi hahmoiksi.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä aina mukava ja ystävällinen muita kohtaan, aloittaja?
Olen, mutta en vain pysty enkä jaksa (enää) työelämän rooleja ja konventioita. Osaan toki sanoa, hei, terve, kiitos, ja niin edelleen :) mutta huomaan että tietyn ajan jälkeen minua ei tippaakaan kiinnosta muut ihmiset työpaikalla, heidän tekemisensä tai mitä pomot tai asiakkaat haluavat minusta. Kaikki tuntuvat tanssivan samaa tanssia uudelleen ja uudelleen. Esimiehet paljastuvat yksi toisensa jälkeen alhaisen ÄO:n omaaviksi sirkuspelleiksi. Vuosi, kaksi missä tahansa työpaikassa nostaa misantrooppisen raivoni tappiin ja tekisi vain mieli muuttaa jonnekin korpeen ja erakoitua. Yleensä vain otan loparit. Tällä hetkellä ongelmaa ei ole koska olen vapailla työmarkkinoilla. :)
Olisi kivaa olla toimiva ”tuottava” osanen yhteiskunnassa mutta ihmistekijä on näissä jutuissa jotenkin aina läsnä läpitunkevana ja piinaavana. Vihaan ryhmätyöskentelyä koska yksittäisen ihmisen kontribuution arvo ei koskaan perustu laatuun vaan ryhmän sisäiseen dynamiikkaan ja sosiaaliseen hierarkiaan. Kaikki työpaikat paljastuvat feikeiksi, pelkiksi teatteriesityksiksi ja niiden näyttelijät tylsiksi television ohjelmoimiksi kasvottomiksi hahmoiksi.-Ap
Voi ei missä sä olet ollut töissä?!
Mun työpäivien piristys ja suola on nimenomaan ne kaikki ihanat ihmiset. Myös ne mulkut näyttäytyy tragikoomisessa valossa kun niille voi yhdessä niitten huippujen kanssa räkättää 😂
Osasit todella pukea asiat sanoiksi tuossa kuvauksessasi työelämästä, ap! Itse kysymykseesi en tiedä vastausta.
Mikä koulutus sulla on? Jos korkeakoulu niin esim. asiantuntija?
Sanomalehdenjakaja (yötyö). Mutta palkka on juuri se surkea johon postilaiset eivät halua alentua.
Vierailija kirjoitti:
Osasit todella pukea asiat sanoiksi tuossa kuvauksessasi työelämästä, ap! Itse kysymykseesi en tiedä vastausta.
Olen samaa mieltä. Ja ylempään kommenttiin viitaten- huonon kuvan antaa itsestään se, joka naureskelee muille.
Ap:lle ehdotuksia:
puuseppä
kielenkääntäjä
leipuri
laborantti
välinehuoltaja
siistijä
maaseutuyrittäjä
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle ehdotuksia:
puuseppä
kielenkääntäjä
leipuri
laborantti
välinehuoltaja
siistijä
maaseutuyrittäjä
tehdastyö esim.elintarvikealalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä aina mukava ja ystävällinen muita kohtaan, aloittaja?
Olen, mutta en vain pysty enkä jaksa (enää) työelämän rooleja ja konventioita. Osaan toki sanoa, hei, terve, kiitos, ja niin edelleen :) mutta huomaan että tietyn ajan jälkeen minua ei tippaakaan kiinnosta muut ihmiset työpaikalla, heidän tekemisensä tai mitä pomot tai asiakkaat haluavat minusta. Kaikki tuntuvat tanssivan samaa tanssia uudelleen ja uudelleen. Esimiehet paljastuvat yksi toisensa jälkeen alhaisen ÄO:n omaaviksi sirkuspelleiksi. Vuosi, kaksi missä tahansa työpaikassa nostaa misantrooppisen raivoni tappiin ja tekisi vain mieli muuttaa jonnekin korpeen ja erakoitua. Yleensä vain otan loparit. Tällä hetkellä ongelmaa ei ole koska olen vapailla työmarkkinoilla. :)
Olisi kivaa olla toimiva ”tuottava” osanen yhteiskunnassa mutta ihmistekijä on näissä jutuissa jotenkin aina läsnä läpitunkevana ja piinaavana. Vihaan ryhmätyöskentelyä koska yksittäisen ihmisen kontribuution arvo ei koskaan perustu laatuun vaan ryhmän sisäiseen dynamiikkaan ja sosiaaliseen hierarkiaan. Kaikki työpaikat paljastuvat feikeiksi, pelkiksi teatteriesityksiksi ja niiden näyttelijät tylsiksi television ohjelmoimiksi kasvottomiksi hahmoiksi.-Ap
Tämä!!!
Vierailija kirjoitti:
Kielenkääntäjä, kennelin pitäjä.
Ekaan eri: aasiakas ei useinkaan osaa ymmärtää realistista työaikaa. Hei tää 1000 sivunen juttu pitäisi kääntää heti huomisaamuksi, on tosi tärkee hei, eiks oo jo valmista.
Itsellä on ongelma että en voi enää sietää ihmisiä. Minulla on hyvä olla kaukana kaikesta. Itse olen rento ja kiltti enkä koe sopivani mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielenkääntäjä, kennelin pitäjä.
Ekaan eri: aasiakas ei useinkaan osaa ymmärtää realistista työaikaa. Hei tää 1000 sivunen juttu pitäisi kääntää heti huomisaamuksi, on tosi tärkee hei, eiks oo jo valmista.
No ei ainakaan kennelin pitäjä. Tarkoitit sitten koirahoitolaa tai pentujen kasvatusta niin asiakkaat maksaa leivän ja niissä on, kröhöm, monenlaisia.
Siivooja