Mikä yliopisto ala sopii, jos ei tiedä yhtään mitä haluaa?

Hae teknilliseen. Hyvä palkka jo heti ekana kesänä kun hakee vuorotyötä. Dippatyöstä saa suurin piirtein 2500 r kuussa. Alkupalkat hyviä. Ei vaadi mitään paloa hommaan tai kutsumusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OKL, opiskele luokanopettajaksi. Niitä töitä on ainakin helppo hakea, jos on opettajan pätevyys.

Mielestäni opettajan ammatti on kyllä kutsumusala. Tai ainakin pitäisi olla. Todella tärkeää hommaa, en halua että lapsiani opettaa joku joka ei oikein keksinyt mitään muutakaan.

Moni hankkii ainakin varmuuden vuoksi aineenopettajan pätevyyden vaikka heidän pääaineensa olisi historia, biologia, matematiikka tai jotain muuta. Tutkijan ja asiantuntijan töitä voi olla vaikeampi löytää kuin vaikkapa historian ja uskonnon opettajan töitä. Aineenopettajan pitää suorittaa ne kasvatustieteiden opinnot varsinaisen pääaineen ohella.

Hae alalle, jolta saat varmasti töitä ja ainakin kohtalaisen hyvää palkkaa. Juristi? Turha mennä yliopistoon ja päätyä työttömäksi.

Eikö sulla siis ole mitään toiveita tulevan akateemisen ammattisi/työsi suhteen? Eikö minkäänlaisia kriteerejä, joiden pohjalta voisit asettaa yliopistoaineet edes jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen tai saada karsittua edes osan vaihtoehdoista?

Jos kaikki ovat todella täysin samalla viivalla, niin lopulta voisit periaatteessa vaikka arpoa vaan jonkun, ja sitten vaan sitoudut siihen, meni syteen tai saveen. Jokaiseen yo-alaan sisältyy kuitenkin vielä eri suuntautumisvaihtoehtoja, eli liikkumavaraa jää vielä alan valittuasikin. Voit sitten opiskellessa tunnustella, mikä osa-alue alkaisi houkuttaa eniten. Samalla tutkinnollakin voi vielä päätyä käytännössä hyvinkin erityyppisiin saman alan töihin.

Kannattaa myös huomioida, ettet välttämättä tule koskaan olemaankaan täysin varma mistään vaihtoehdosta. Jokin on pakko kuitenkin valita. Pitää sietää epävarmuutta, ja pysyä päätöksessään siitä huolimatta. Pitää uskaltaa ottaa riski, hypätä rohkeasti tuntemattomaan. Monesti se onkin niin, ettei voi varmasti tietääkään, pitääkö jostakin tietystä alasta, ennen kuin sitä kokeilee.

Vierailija kirjoitti:

Eikö sulla siis ole mitään toiveita tulevan akateemisen ammattisi/työsi suhteen? Eikö minkäänlaisia kriteerejä, joiden pohjalta voisit asettaa yliopistoaineet edes jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen tai saada karsittua edes osan vaihtoehdoista?

Jos kaikki ovat todella täysin samalla viivalla, niin lopulta voisit periaatteessa vaikka arpoa vaan jonkun, ja sitten vaan sitoudut siihen, meni syteen tai saveen. Jokaiseen yo-alaan sisältyy kuitenkin vielä eri suuntautumisvaihtoehtoja, eli liikkumavaraa jää vielä alan valittuasikin. Voit sitten opiskellessa tunnustella, mikä osa-alue alkaisi houkuttaa eniten. Samalla tutkinnollakin voi vielä päätyä käytännössä hyvinkin erityyppisiin saman alan töihin.

Kannattaa myös huomioida, ettet välttämättä tule koskaan olemaankaan täysin varma mistään vaihtoehdosta. Jokin on pakko kuitenkin valita. Pitää sietää epävarmuutta, ja pysyä päätöksessään siitä huolimatta. Pitää uskaltaa ottaa riski, hypätä rohkeasti tuntemattomaan. Monesti se onkin niin, ettei voi varmasti tietääkään, pitääkö jostakin tietystä alasta, ennen kuin sitä kokeilee.

Miksi hankkia koulutus alalle, johon ei kohdistu erityistä kiinnostusta? Ainoa järkevä syy, minkä minä keksin, on raha. Jos raha on syynä, yliopiston opiskeluala kannattaa valita huolella, koska muuten voi käydä niin, että on vetänyt tylsät opinnot läpi ja valmistuu työttömäksi joksikin. Jos on oikeasti kiinnostunut jostain asiasta, käteen jää ainakin se, että opiskeleminen on ollut mielenkiintoista, on ehkä saanut lisää eväitä omaan harrastamiseen ja voi löytyä enemmän osaamista ja jaksamista työllistyä joihinkin ko. alaa sivuaviin töihin, vaikka ei siihen varsinaiseen työllistyisikään. Uskon, että aloittajalle tekisi hyvää odottaa mielenkiinnon kohteen kirkastumista vielä ja tehdä jotain järkevää sillä aikaa.

ala koodariks ja koodaa kivoja äppejä esim. tik tok tai snäbchat

Terveystieteet, hallintotieteet ym missä kaikki on entisiä sairaanhoitajia

Kasvatustieteellinen

Valtiotieteellinen

Kauppakorkea

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hae opiskelemaan sitä biologiaa. Siinä on monenlaisia erikoistumisvaihtoehtoja. Ja jos ei tutkijan hommat kiinnosta, niin opettajaksikin voi erikoistua.

"Jos ei tutkijan hommat kiinnosta" -kuinkahan suuri prosentti yhtään minkään aineen opiskelijoista voi päästä tutkijoiksi? Ei kai se ole vaan kiinnostuksesta kiinni vai onko?

Aiemmista ehdotuksista; Minkälaisia työpaikkoja on tarjolla sosiologeille tai kasvatustieteilijöille?

Minun mielestäni ei kannata ruveta opiskelemaan ennen kuin tietää, mikä oikeasti kiinnostaa. Hulluuden huipentuma on minusta opiskella jotakin alaa, joka ei selkeästi valmista ammattiin ja josta ei edes ole erityisemmin kiinnostunut. Suosittelen ennemmin hakeutumaan työelämään, jos suinkin vaan saat minkä tahansa työn. Jonkun lyhyen 1-2 v. koulutuksen voi käydä, jos se auttaa saamaan töitä tai kouluttautua työn ohessa. Muutaman vuoden päästä voi kirkastua se, mitä haluat elämältäsi ja uraltasi ja sinulla on hyvässä lykyssä säästöjä opintoja varten & valmiina työpaikka, jossa voit tehdä sijaisuuksia opintojen ohessa. Saatat myös haluta jäädä tuohon työpaikkaan ja unohtaa opiskelut.

Minä olen itse hankkinut korkeakoulututkinnon alalta, jonka luulin kiinnostavan, mutta ei sitten kiinnostanutkaan tarpeeksi ja/tai en osannut nuorempana "verkostoitua" että olisi tutkijan ura auennut. Nyt olen tehnyt jo parikymmentä vuotta muuta työtä, johon kouluttauduin työn ohessa opiskellen. Palkka vuorotyölisineen 3200 €/kk. Harmittaa ne hukkaan heitetyt kirjojen ääressä vietetyt vuodet ja opintolaina, jota maksoin pitkään ja hartaasti takaisin pätkätyöansioilla.

Sosiologiasta en osaa sanoa, mutta yleisen kasvatustieteen pääaineesta hiljattain valmistuneena voin kertoa, että työllistymismahdollisuudet ovat monipuoliset ja oman kokemukseni perusteella hyvät! Itse hain aikoinaan opiskelemaan tätä alaa vastaavassa tilanteessa ja opintojen aikana kiinnostus alaa kohtaan kasvoi

Voisitko kertoa tarkemmin noista kasvatustieteiden mahdollisuuksista?

Vierailija kirjoitti:

No kai nyt sen verran tiedät, että kiinnostavatko luonnontieteet, yhteiskuntatieteet vai humanistisen puolen aineet? Siis haluatko opiskella esimerkiksi fyysiikkaa vai ruotsia?

Selvitä ensin omat vahvuutesi ja kiinnostuksen kohteesi, ja päätä sitten, mihin haet. Yhteiskunnalliselta puolelta sosiologia on aika hyvä "perusaine", josta sivuainevalintojen kautta voi työllistyä monelle alalle.  

Ongelma on juurikin se, että en tiedä sitä suuntaa edes suunnilleen. Voin kuitenkin sen sanoa, että en halua opiskella fysiikkaa tai ruotsia pääaineena.

Mulla on ihan sama tilanne D:

Up

Englantilainen filologia ja sivuaineeksi tietojenkäsittely tai toisin in. Ihan tuhottomasti eri vaihtoehtoja mitä tehdä opintojen jälkeen noilla kahdella alalla ja töitä vieläpä on. Mut revittiin pari vuotta sitten töihin jo koulun penkiltä hyvällä palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Älä mene yliopistoon vaan hanki tutkinto ammattikoulusta tai ammattikorkeakoulusta.

Esimerkiksi taloushallinnon opinnot eivät ikinä mene hukkaan, niistä on hyötyä myös henkilökohtaisen elämänhallinnan kannalta.

Olen täysin samaa mieltä. Mulla meni yliopisto-opinnot lopulta ihan hukkaan, kun lopulta löysin hyvän työpaikan, joka vastasi toisen asteen koulutustani. Tai olihan ne aika villit yliopistovuodet, joten meni huvin piikkiin lopulta vaikka menestyin opinnoissa hyvin, mutta ala ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kiinnostava lopulta. 

Mitäpä jos kurkkaisit jostakin kurssikuvauksista (esim. avoin yo), mitä kurssikirjoja ne käyttävät ja menet kirjastosta lainaamaan. Tutustut muutamaan aineeseen yo-tasolla ja saat niistä virallisista oppimateriaaleista edes jonkinlaista käsitystä siitä, mitä sen aineen opiskelu olisi. Josko kiinnostus heräisi johonkin tiettyyn aineeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en halua amikseen enkä ammattikorkeaan. En ole kovinkaan käytännönläheinen ihminen. Yo-arvosanani olivat:

Äikkä E

Äikkä E, eikä osaa yhdyssanoja? Vai mikä sun äidinkieli on?

Tässä bussissa seison ja kirjoitan samalla tankoon nojaten, niin ei oikeinkirjoitus ole tässä päällimmäisenä mielessä. Että sori vaan.

Alkusanat oli kuin jostain Eppu Normaalin biisistä. Kiitos lyriikkavinkistä😊

Kannattaa opiskella alaa, joka kiinnostaa, että ne opinnot saa loppuun ja löytää sen työpaikan. Yliopistoissa, kun harvemmin on selvää urapolkua vaan se oma kiinnostuksen kohde ohjaa tulevaisuuden näkymiä.

Jos et tiedä mitä haluat opiskella, niin aloita kokeilemalla MOOC-kursseja, jotka ovat maksuttomia ja vastaavat sisällöltään oikeita yliopistokursseja. Ne toimivat myös väylinä yliopistoon ja joka tapauksessa saat kurssit hyväksiluettua tulevaisuudessa, jos päädyt yliopistoon opiskelemaan. Erittäin hyödyllisiä kursseja löytyy tietojenkäsittelytieteestä. Jo perusteiden osaaminen voi olla työmarkkinoilla valtti ja ala itsessään on todella monipuolinen. Työtehtäviä löytyy laidasta laitaan ja työllistyminen on yleensä erittäin hyvä. Kannattaa antaa sille mahdollisuus! Kevään MOOC-kurssilta on mahdollista saada suoraan opiskelupaikka, eikä se vaadi mitään ennakko-osaamista.

Täällä onkin aloittajalle (ja muillekin saman asian kanssa painijoille) ihan hyviä vinkkejä. Avoin yliopisto on hyvä, mutta kannattaa sekin muistaa että yleensä joukkoon mahtuu paljon myös "typeriä" kursseja, jotka ei nappaa. Eli ei kannata tyrmätä yhden tai kahdenkaan kurssin perusteella, vaan kannattaa pitää mielessä kokonaisuus (= saa paperit jostain ulos). En sano etteikö tutkinnolla olisi merkitystä (esim. lääkäri tms. spesifi), mutta joissakin tapauksissa on tärkeämpää, että sulla on se tutkinto ylipäänsä. 

Tee siis listauksia, vaikka ihan plussat ja miinukset siitä, mikä sulle on sun tulevassa työssä tärkeää. Oli se sitten raha, ajankäyttö, ihmiset tai mikä vaan. Tai mitä harrastat - löytyiskö jotain sitä kautta?

Muista myös, että esim. liiketaloutta opiskelevat eivät automaattisesti ole mitään pankkivirkailijoita tai taloushallinnoijia, vaan vaikka ihan "tavallisia" toimistotyöläisiä. Eli voivat olla niin ihmissuhdetyössä kuin itsenäisemmässäkin, omien kiinnostusten mukaan pystyy ohjaamaan, ja vaihtoehtoja työympäristöksi on monia. Ja vaikka ne omat kiinnostuksen kohteet ei nyt ole kristallinkirkkaat, niin sulla on vuosikymmeniä aikaa.

Vinkkinä myös töissä.fi -sivusto, kannattaa tutustua.