Lue keskustelun säännöt.
Olen väsynyt ja huono koiranomistaja
12.11.2019 |
Meillä on pian 3-vuotias koira ja olen aivan loppu sen kanssa. Tiedostan, että olen myös huono koiranomistaja ja en olisi ikinä ottanut koiraa, jos olisin tiennyt minkälaista elämä sen kanssa on :( Kasvattajan mukaan koira olisi oikein sopiva lapsiperheeseen, mutta jo ensimmäisinä päivinä kävi ilmi, että eipä ole yhtään sopiva. Koira osoittautui erittäin epävarmaksi ja haukkui naapurit, meillä käyvät lasten kaverit ja ihan kaiken mikä tielle sattui. Koira oli jo silloin erittäin epävarma ja arka. Ajateltiin, että kouluttamalla ja ajan kanssa koira tasoittuu. No, nyt koira on aikuinen, ongelmakoirakouluttajalla käyty ja tulosta ei juuri ole tullut. Koirakouluttajakin sanoi, että näin epävarma ja stressiherkkä koira ei kovin paljoa voi muuttua ihan sen takia, että suurin osa käytöksestä tulee niin automaattisesti ja perimästä johtuvista syistä. Ainoa mikä voisi auttaa on se, että muuttaisimme korpeen missä ei olisi ärsykkeitä.
Tällaisia meidän päivät ovat:
Koira herää aamulla kanssani yhtäaikaa. On erittäin voimakkaasti kiintynyt etenkin minuun ja odottaa aina niin kauan, että minä nousen ylös. Ensimmäinen haukkuepisodi tulee siitä, kun teen aamupalaa. Seuraava hampaiden pesusta. Sitä seuraava siitä, kun lapset lähtee kouluun (ei millään antaisi lasten lähteä, haukkuu hullun lailla ja pyörii lasten ympärillä ja mm tätä käytöstä ei vain saada loppumaan. riehuu sitten toisessa huoneessa jos sinne eristetään siksi aikaa, että lapset saa rauhassa lähteä menoihinsa). Sitten seuraavaksi kiihtyy siitä, kun lähdetään ulos. Ulkona kiihtyy autoista, pyöräilijöistä, lenkkelijöistä, mopoista, skeittilaudoista, lastenvaunuista jne. Kaikkia haukkuu ja jahtaa, jos ehtii. Koira pystyy rauhoittumaan, jos teen tietokoneella kotona töitä. Jos katson telkkaria yrittää saada minua leikkimään kanssaan. Jos katsomme miehen kanssa telkkaria häärää koko ajan ympärillä ellei anna muuta tekemistä. Meillä ei voi käydä vieraita, koska koira haukkuu heitä nonstoppina ja vahtii. Lasten kaverit eivät voi tulla kylään samasta syystä. Pikkulasten tai pienten koululaisten lähelle koiraa en päästä sillä pienikin kiljaisu tai hypähdys räjäyttää koiran haukkumaan, hyppimään, vetämään ja jahtaamaan. Liian hidas vauhti lenkillä aiheuttaa koirassa kamalan haukkumisen ja vetämisen. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Koiraa ottaessa luulin ja kuvittelin koiran oikeasti lisäävän omistajansa hyvinvointia, mutta omalla kohdallani olen kohta kolmen vuoden kokemuksella tullut siihen tulokseen, että minä olen hermoraunio. Joka päivä verenpaine nousee tappiin, kun pinna kiristyy koiran käytöksestä johtuen. Kaikki konstit mitä ongelmakoirakouluttaja antoi meille on kokeiltu ja tulokset ovat laihoja. Alan itsekin uskoa siihen, että koiran hermorakenne on vaan armottoman heikko eikä siitä tuon kummempaa tule. Surettaa niin paljon ja olen suoraan sanoen kateellinen niille, joilla on ihan perus koira. Ei minua rassaa lenkkeilyt ja kurakelit ja normiarki koiraan liittyen vaan tämä kaikki ekstra, jota meille sattui tuon koiran mukana tulemaan. Kaikesta huolimatta koira on meille hirveän rakas, mutta omat voimat alkaa olla loppu :(
Kommentit (89)
Luovu koirasta, se ei ilmeisesti sovi lainkaan lapsiperheeseen, koiralle ei ole hyvä jos se vaan stressaa ja käy jatkuvasti kierroksilla, aikuisille omistajille, ainoaksi koiraksi sopisi varmasti mainiosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä jotka ottavat helposti räksyttävät ja haukkuvat koirat kaupan pihalle kun itse käyvät kaupassa, koira sit räksyttää ja haukkuu jokaista ohi kävelevää
Mikä osaa ihmistä vaivaa!!
Koira varmasti haukkua räksyttäisi muutoin yksin kotona. Parempi silloin kaupan edessä kuin naapureiden kiusana.
On ihan tavallista, että koirat haukkuvat epäilyttäviä juttuja.
Koiran liika alistaminen (vaativa kouluttaja) ja liian varhain yksin totuttaminen tekevät koirasta monesti epävarman ja pelokkaan. Ei sitä liian ankaran kohtelun vaikutusta voi helposti myöhemmin muuttaa. Vähän niin kuin et voi totaalisesti päättää, millainen perheenjäsenesi saa olla.
Jokainen koiranomistaja haluaa auttaa lemmikkiään pääsemään pelon ja pelottavan tilanteen yli, mutta valitettavasti tulos on usein täysin päinvastainen juuri omistajan käytöksen vuoksi. Saatamme siis pahentaa tilannetta yrittäessämme auttaa koiraa. Älä osoita koiralle sääliä, äläkä komenna sitä tai puhu sille moittivalla äänensävyllä. Viimeinen asia, jonka haluat tehdä, on lisätä koiran epätoivoa.
Vaistomme käskee silittämään koiraa rauhoittaaksemme sen oloa, mutta tämä on itse asiassa huono valinta, sillä eläin saattaa tulkita paijaamisen niin, että sen käytös on toivottua, ja tilanne todellakin on vaarallinen.
Koiran liikkumista ei myöskään ole hyvä. Pyri pitämään kiinni rutiineista ja normaaleista tavoista ja käyttäydy itse kuin mitään ongelmaa ei olisi olemassakaan. Näin viestit koirallesi, että kaikki on kunnossa, eikä silläkään ole syytä huoleen. Kun omistaja käyttäytyy normaalisti, on todennäköisempää, että niin tekee koirakin.
Pitääkö perheesi olla täydellinen, koiraa myöden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä pointti, kannattaa miettiä omaa käytöstä koiran reaktioihin, ja sen vaikutusta koiran epävarmuuden lisäämiseen tai lieventämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa tehokasta haukkupantaa. Saattaa tehdä ihmeitä. Kokemusta on.
Niin, ihmettelen muutenkin miksi vieraiden läsnä ollessa ei voi käyttää vaikka kuinokoppaa. Meillä stressaavaan koiraan auttoi häkki. Tilanteissa joissa käyttäytyi ylivilkkaasti laitoimme häkkiin, kunnes rauhoittui. Eli ku. Ei päässyt aloittamaan ylikierroksille menoa, niin rauhoittui. Tällä pääsimme eroahdistuksesta kolmessa kuukaudessa eroon ja koira siis tosiaan hyppi yksin ollessaan keittiön tasoille ja kaikki mitä irti lähti, lähtikin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En myisi tai antaisi villakoiraa lapsiperheeseen. Yleensäkään mitään pentukoiraa pikkulapsiperheeseen.
treffit kirjoitti:
Itse varmaan jo lahtisin tuossa vaiheessa elainlaakarilta kyselemaan, voisiko kirjoittaa koiralle mielialareseptin ja/tai rauhoittavia... Kyseessa on mieleltaan selkeasti sairas koira, ja kuvailemasi paivittainen kaytos stressaa myos koiraa itseaan.
Tai sitten teidan on annettava koira sijaiskotiin vaikka jonnekin elakelaisten tyko, joilla on aikaa ja toisaalta rauhaa, jota koira mun mielesta tarvitsee.
Voi luoja näitä vastauksia! Antaa nyt vaikea koira joidenkin eläkeläisten riesaksi. Jokainen ottaa itse vastuun omasta koirastaan eikä sitä vain laiteta kiertoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli aikanaan myöskin erittäin stressiherkkä villakoira, joka lisäksi vihasi kaikkia muita paitsi omistajiaan. Elämä hänen kanssaan oli aika haastavaa. Tuollaista haukkumista ja jahtaamista ei kyllä ollut. Koira oli erinomainen agilityssä ja totteli käskyjä muissakin arjen tilanteissa. Jos meillä olisi ollut lapsia niin en usko että yhteiselämästä olisi tullut mitään. Ehkä joku rodunomainen juttu? Sitten olen tavannut aivan ihastuttavia villakoiria perhekoirina, näitä tuntuu olevan kahdessa kastissa. Teinä koittaisi etsiä koiralle uuden kodin, kaikille niin stressaava tilanne.
Meillä myös sekarotuinen hyvin stressiherkkä koira. Kaikki tutkittu, mutta tulee ilmeisesti perimästä eli tälle ei mitään mahda. Hyvin erilainen tapaus koska ei ole pelokas, suurempi ongelma on nimenomaan positiivinen stressi.
Meillä on ratkaseva tekijä ollut se että ollaan opetettu koiralle suotuisia tapoja purkaa stressinsä. Koska se stressi on saatava jotenkin purkaaja opettamalla parempia tapoja voit itse "ohjata" miten koira sen tekee. Eli ollaan tarkkailtu ja tutkittu mitkä asiat koiraa rauhottaa ja sitten pyritty korvaamaan nää epätoivotut käytökset näillä paremmilla. Meijän koira (40kg) mm repi ja söi hihnaa ja pissaili sisälle stressioireinaan. Huomattiin että suun käyttö on koiralle tärkeä rauhottava tekijä ja nykyään osaa aina hakea tietyn tähän tarkoitetun lelun suuhun kun keittää yli (ja tämä lelu aina lenkilläkin mukana). Teillä varmasti joku toinen asia joka rauhoittaa mutta tarkkailkaa :)
Vastoin aikaisempia kommentteja meillä nimenomaan lenkkeilyn vähentäminen auttoi. Nykyään lenkkeillään 2h päivässä, ennen enemmän. Koti on ainoa paikka jossa koira voi olla ainakin lähes stressivapaa, ja ulkona ollessa kaikki kiihdyttää. Eli tämän vuoksi liika ulkoilu oli koiran psyykkeelle liikaa eikä ehtinyt tästä tarpeeksi palautua. Myös ruokaa sisältävät aktivointilelut ovat liian kiihdyttäviä meidän koiralle, koska on todella perso ruualle ja innostuu siitä liikaa.
Meillä myös koira on aina aluksi kiinni kun ihmisiä tulee kylään, pääsee vapaaksi kun on tasaantunut, ja joutuu jäähylle jos kierrokset taas nousee. Eli tuota jonkun aikaisemmin ehdottamaa häkki-kikkaa voisitte kokeilla.
Meillä oli 10kk käytössä rauhoittava clomicalm-lääkitys, joka oli äärimmäisen tärkeä ja hyödyllinen siinä että sen aikana saimme opetettua koirallemme juuri tuota toivottua käytöstä. Oireet taas pahenivat lääkkeen lopetuksen jälkeen, mutta koira osaa nykyään hallita itseään paremmin ja toimia toivotulla tavalla suurimman osan ajasta :) toivoa siis on!!
Uuden kodin etsiminen kuulostaisi omaan korvaan parhaalta ratkaisulta, teille ja koiralle. Tästä varmasti saisi vielä kelpo koiran oikeassa ympäristössä ihmisen kanssa jolla on aikaa ja osaamista asiaan paneutua :) tsemppiä sinne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme lässytystä. Turha, hyödytön ja pilalle mennyt eläin. Piikille vaan.
Tuuuba kirjoitti:
Ihme lässytystä. Turha, hyödytön ja pilalle mennyt eläin. Piikille vaan.
Itsehän sä vanhan ketjun jostain arkiston uumenista nostit 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna se koira parempaan kotiin, osaaviin käsiin.
40 vuotta olen koiria harrastanut ja kouluttanut ja koskaan en ole nähnyt hoivotonta tapausta. Vika on aina ollut omistajassa ja siinä, että ei ole osannut käsitellä koiraansa. Eri koirat ja luonteet ovat erilaisia. Jotkut ihmiset osaavst kokluttaa monenluontoisia koiria ja joykut vain yhdenlaisia. Jälkimmäiset luulevat, että vika on koirassa, kun ei sopeudu hänen tyyliinsä
Toki, jos haluat osasyyllistä etsiä, niin kasvattajan olisi toivonut paremmin osata yhdistää sopiva perhe sopivaan pentuun.
Ongelmakoirakouluttajien työtä seuranneena olen myös nähnyt, että asiakassuhdetta pitkitetään tahallisesti. Jollainhan heidänkin on elettävä.
P.s. Juuri tulin vierailulta, jossa koira räkytti koko ajan ja omistaja hoki miten arka koira on. Sen sijaan oikeaa kieltoa en nähnyt. "Äläs nyt, ei saa haukkua...." ym.lässytystä kyllä kuului. Huoh.
Vaikka aihe on vanha, nostan esiin muutaman oman kokemuksen.
1. Saako koira varmasti riittävästi aivojumppaa ja liikuntaa?
Moni ottaa aktiivisen rodun ja kuvittelee että se pysyy täysjärkisenä jollain 2-3km/päivä ulkoiluilla pelkkänä kotikoirana. Ei, ei ja ei. Tarvitaan vähintään 5-10km lenkkiä joiden aikana koira saa myös nuuhkia ympäristöä, siis joka ikinen päivä, lisäksi vielä sitä aivojumppaa. Joidenkin rotujen kanssa on lähes pakko harrastaa aktiivisesti, tokoa, agilitya tai vastaavaa. Jos haluat päästä vähemmällä, ota jokin kääpiörotu tai bernhardilainen (tosin silloin varaudu käyttämään kotisi siivoamiseen 1h joka päivä).
2. Vahvistetaanko koiran ongelma käytöstä, eli annetaan koiralle huomiota väärästä käytöksestä tai annetaan koiran vääränlaisen käytöksen vaikuttaa ihmisten toimintaan? Palkitaanko koiraa silloin kun se hoksaa toimia oikein? (kehut, herkut, rapsutukset jne)
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös sekarotuinen hyvin stressiherkkä koira. Kaikki tutkittu, mutta tulee ilmeisesti perimästä eli tälle ei mitään mahda. Hyvin erilainen tapaus koska ei ole pelokas, suurempi ongelma on nimenomaan positiivinen stressi.
Meillä on ratkaseva tekijä ollut se että ollaan opetettu koiralle suotuisia tapoja purkaa stressinsä. Koska se stressi on saatava jotenkin purkaaja opettamalla parempia tapoja voit itse "ohjata" miten koira sen tekee. Eli ollaan tarkkailtu ja tutkittu mitkä asiat koiraa rauhottaa ja sitten pyritty korvaamaan nää epätoivotut käytökset näillä paremmilla. Meijän koira (40kg) mm repi ja söi hihnaa ja pissaili sisälle stressioireinaan. Huomattiin että suun käyttö on koiralle tärkeä rauhottava tekijä ja nykyään osaa aina hakea tietyn tähän tarkoitetun lelun suuhun kun keittää yli (ja tämä lelu aina lenkilläkin mukana). Teillä varmasti joku toinen asia joka rauhoittaa mutta tarkkailkaa :)
Vastoin aikaisempia kommentteja meillä nimenomaan lenkkeilyn vähentäminen auttoi. Nykyään lenkkeillään 2h päivässä, ennen enemmän. Koti on ainoa paikka jossa koira voi olla ainakin lähes stressivapaa, ja ulkona ollessa kaikki kiihdyttää. Eli tämän vuoksi liika ulkoilu oli koiran psyykkeelle liikaa eikä ehtinyt tästä tarpeeksi palautua. Myös ruokaa sisältävät aktivointilelut ovat liian kiihdyttäviä meidän koiralle, koska on todella perso ruualle ja innostuu siitä liikaa.
Meillä myös koira on aina aluksi kiinni kun ihmisiä tulee kylään, pääsee vapaaksi kun on tasaantunut, ja joutuu jäähylle jos kierrokset taas nousee. Eli tuota jonkun aikaisemmin ehdottamaa häkki-kikkaa voisitte kokeilla.
Meillä oli 10kk käytössä rauhoittava clomicalm-lääkitys, joka oli äärimmäisen tärkeä ja hyödyllinen siinä että sen aikana saimme opetettua koirallemme juuri tuota toivottua käytöstä. Oireet taas pahenivat lääkkeen lopetuksen jälkeen, mutta koira osaa nykyään hallita itseään paremmin ja toimia toivotulla tavalla suurimman osan ajasta :) toivoa siis on!!
Uuden kodin etsiminen kuulostaisi omaan korvaan parhaalta ratkaisulta, teille ja koiralle. Tästä varmasti saisi vielä kelpo koiran oikeassa ympäristössä ihmisen kanssa jolla on aikaa ja osaamista asiaan paneutua :) tsemppiä sinne!
Tämän osalta vaikuttaa varmasti huomattavan paljon myös elinympäristö. Stressiherkälle, epävarmalle, pelokkaalle, voimakkaan suojeluviettiselle koiralle eläminen ja etenkin ulkoilu kaupungissa on varmasti joka kerta stressitasoa nostattava kokemus, sen sijaan pitkä rauhallinen metsälenkki tuskin nostaa yhdenkään koiran stressitasoja. Mietitkää siis aina myös sitä, minkälaiseen elinympäristöön koiran otatte.
Tietenkin lopetat rakin, mitä sä itsestään selvyyksiä kyselet?!
Vierailija kirjoitti:
On ihan tavallista, että koirat haukkuvat epäilyttäviä juttuja.
Ei todellakaan ole, jos "epäilyttävä juttu" on esim. 50m päässä ohitse kävelevä ihminen, terassille ilmestynyt puinen jakkara, hampaitaan pesevä omistaja jne. Ei tuossa ole minkäänlaista järjen hiventä ja koira käy aivan ylikierroksilla jos tuollaiset sitä ärsyttää.
Keino millä loppuu sinun ja koiran kärsimykset 100%varmuudella iäksi on piikki.
Mitä tulee kouluttamiseen, omistaja saattaa tahtomattaan ruokkia koiran hermostuneisuutta. Jos omistaja esimerkiksi saapuessaan kotiin yhtyy lemmikin hulluun käytökseen, kyseinen käytös ja hermostuneisuus ainoastaan pahenee. Koira oppii yhdistämään hermostuneen ja innostuneen käytöksen omistajalta saatavaan huomioon.