Tapailemani mies elää kädestä suuhun

Miettiikö aloittaja nyt suuremmassakin eli ns arjen mittakaavassa miehen osuuden maksua? Vai jotain joulureissua mummolaan itä-suomeen ja viikonloppureissua berliiniin joulutorille? Tämmöiset yksittäiset voi minusta hyvin tarjota, sanomalla vaan että lahja. Eikä se ole mitenkään poikkeuksellista, aloittajahan näille matkoille haluaa? Ja miehen seurakseen?

Arjessa toisen elintason kohottamista kannattaa varmaan miettiä aikaisintaan kun asuu yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. ei varmaan tajua, että suurin osa suomalaisista ihan oikeasti elää kädestä suuhun. Tosi harvalla on mitään 40 tonnin säästöjä tai edes muutamankaan tonnin. 

Kymmenien tuhansien säästöjä on harvemmilla, mutta muutaman tonnin puskuri ei ole mitään poikkeuksellista. Siihen pyrkiminen on arjen ja talouden hallinnan perusjuttuja.

Niinpä pääkaupunkiseudulla duunareilla ei vain ole. Olen esimies naisvaltaisella alalla, palkka 2600 e kk, verojen jälkeen 2100 e, vuokra 1100 e, lääkkeet ja lääkärit 200 e, vakuutukset 100 e, koiranruoka 100 e. Jää 700 e josta pitäisi säästää ja pitäisi myös pukeutua aseman mukaisesti asiallisesti.

Tekosyitä kaikki. Minulla menee asumiseen (omistusasunto) pääkaupunkiseudulla alle 1000 €/kk (sisältää jopa lyhennyksen), Lisäksi olen myös tehtävässä missä pitää pukeutua hyvin, ja silti minulla menee alle 80 €/kk vaatteisiin... eli valintoja,valintoja. Sijoituksiin jää hyvin kuukausittain rahaa, ja sijoituksista TULEE kuukausittain rahaa.

Asunto ostetaan 25 vuotiaana. Asutaan vuosia , sitten vaihdetaan isompaan.

Nyt, 50 vuotiaana, lainat on lähes maksettu. Tosin putkiremontti nosti vastikkeen 900 euroon, mutta lainaa ei juurikaan ole.

Mina elan avoliitossa miehen kanssa, joka on talla hetkella varaton, ja pidan itsestaanselvana etta tietysti tarjoan hanelle, jos itse haluan esim. menna ulos syomaan hanen kanssaan. Tiedan, ettei hanella ole varaa, ja haluan kuitenkin nauttia hanen seurastaan. No brainer. 

Sama juttu lomien kanssa tietysti. 

Vierailija kirjoitti:

Ap. ei varmaan tajua, että suurin osa suomalaisista ihan oikeasti elää kädestä suuhun. Tosi harvalla on mitään 40 tonnin säästöjä tai edes muutamankaan tonnin. 

Tämä.

Ei siinä ole mitään epänormaalia, että miettii, mihin rahat riittävät. Suurimmalle osalle ihmisistä tuo on ihan normaalia arkea.

Mies on vastuullinen, kun ei jatka kulutusjuhlaa, vaan on ottanut vastuun veloistaan ja selviytynyt niistä. Sehän kertoo hänestä hyvää!

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin rikas ja ruma&ilkeä kuin köyhä mutta komea&mukava

Köyhälle miehellä ei tee mitään

Minä rakastuin mukavaan, huolehtivaiseen, hellään, älykkääseen, haluttavaan mieheen, jonka tuloja en edelleenkään tiedä sen enempää kuin omaisuutta tai velkojakaan. Sen tiedän, että elämäntapamme ovat riittävän samanlaiset eli molemmat tykkäävät käydä konserteissa ja keikoilla, elokuvissa, matkustella, tehdä kesällä telttaretkiä, syödä usein ulkona jne. Se tieto myös riittää minulle. Ihan köyhä hän ei ole, koska pystyy tekemään monta ulkomaanmatkaa vuodessa, mutta en usko hänellä olevan isoa omaisuuttakaan.

Vierailija kirjoitti:

Nuo on niin nahty, suomimiehet joilla raha polttaa taskussa ja lahimpaan kapakkaan pitaa paasta jos on vahankin varaa. Olkoot vaikka mita akateemisia ja muita suuren uran luojia.

Olen nyt ollut 50 vuotta naimisissa amerikkalaisen miehen kanssa jolle kaikki on ollut yhteista avioliiton ensimmaisesta paivasta lahtien. Talo, autot ja rahat, palkat menneet yhteiselle tilille. Han on ollut hyva sijoittamaan emmeka ole koskaan elaneet  varojemme yli.

Nyt olemme monimiljonaareja eika tarvitse huolehtia tulevaisuudesta. Lapsille jaa mukava perinto.

Joo ja koko ajan saatte lisää säästöön, kun et tuhlaa muuhun kuin nettiyhteyteen, että pääset vauvapalstalle :D

Tarjoat puolet..? Vai tarkoititko että maksat oman osuutesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan ei kannata alkaa suhteeseen henkilön kanssa joka tienaa huonommin kuin itse. Siinä saat sitten maksaa kaikki ravintolassa käyntinne, yhteiset lomamatkat jne. Samalla mies tod.näk virittelee jo suhteita muihin varakkaisiin naisiin ja nostaa kytkintä heti kun sinulta loppuu rahat.

ei ravintoloissa käyminen ja lomailu ole mitenkään pakollista suhteessa. hyvin voi seurustella vaikka toinen tienaa vähemmän, ja jos siinä haluaa lomailla niin sit pitää varakkaamman maksaa enemmän. harvemmin se köyhempi osapuoli edes kaipaa luksusta.

Mutta jos pariskunnan elämäntapa on kovin erilainen, niin ei siitä hyvä suhde synny. Jos toinen matkustelee aina yksin tai kavereiden kanssa, käy leffoissa jne yksin tai kavereiden kanssa jne, niin vapaa-aika kuluu pitkälti erillään. Eikä ainakaan itselläni ole niin hyvät tulot tai kymppitonnien puskurit, että voisin tarjota kumppanillenikin matkat ja harrastukset.

Ja pohjimmiltaan ajattelen, että jos toisella ei olisi edes mielenkiintoa matkailuun, telttaretkiin/vaelluksiin, livemusiikkiin, elokuviin jne, niin mikä meitä sitten yhdistäisi?

Mies osaa pitää talouden hallinnassa, koska ei ainakaan velkaannu.  Lisäksi hän on osoittanut kykenevänsä pitkäjänteiseen säästämiseen, sillä han on maksanut velkansa. 

MIksi sitten tapailet tai seurustelet miehen kanssa, jonka talous ei sinua tyydytä?

Voit lopettaa heti tapailun ja lopettaa valittamisen ja arvostelun. En ymmärrä aloitusta.

Vierailija kirjoitti:

Tarjoat puolet..? Vai tarkoititko että maksat oman osuutesi?

Jos "tarjoaa puolet" niin sehan tarkoittaa etta maksaa 75% ;) Eli oma osuus 50%, ja miehen osuudesta viela puolet eli 25%.

So. kympin menosta AP maksaa 7,50 ja miehelle jaa maksettavaa 2,50? :D 

Olen mies tarina on kuin omani, itsellä oli tulot 1100 omasta firmasta.

Sain säästöön ja eläkemaksut hoidin Saksaan.

Eukolla palkka 3600 ja kuun lopussa lainaili rahaa ties keneltä.

Päin vittua sen elämä menee vieläkin, kuulin.

Itsellä hommat ohi ja muutin tropiikkiin.

Fyrkkaa riittää lapsillekin toista miljoonaa jaettavaksi kun aika jättää.

Ap varmaan tarkoitti, että maksaa oman osuutensa.

Ehkä sun ap kannattaa miettiä myös tulevaisuutta, onko miehellä suunnitelmia jatkoparantaa tilannettaan. Jos ei, niin onko oikea mies sinulle? Mahtavaa kuitenkin että on saanut velkansa maksettua, iso juttu on sekin!

En suosittelisi suoraan sanomaan että on noin paljon säästöjä, en ainakaan itse kertoisi. Jos olet töissä ja mies ei niin voit jo sen varjolla tarjota välillä jotain. Oli se sitten pizza tai kotimaanmatka.

Enitenhän kyse on siitä miten haluat omat rahasi käyttää ja miten mies suhtautuu tarjoamisiin.

Miks ihmeessä hengaat se tyhjätaskun kanssa , jos se jo nyt sinua nyrppii. Etkö saa parempaa.?

Minä olen nainen, joka elää kädestä suuhun. Tapailemani mies taas ei koskaan ole joutunut raha-asioita miettimään. Teen töitä matalapalkka-alalla koulutuksestani huolimatta. En hänen kohdalla, enkä kenenkään muunkaan, ole odottanut heidän kustantavan minulle mitään (tosin, itse voisin maksaa rikkaampana toiselle asioita, koska haluan jakaa kokemukset tärkeän ihmisen kanssa).

Kun mies alkoi ihmettelemään miksi en ole ostanut asuntoa ja haaveili suureellisista matkoista siitäkin huolimatta että olin jo kertonut rahatilanteestani, päätin päästää hänet pälkähästä etsimään arvoistaan rikasta seuraa. En halua olla kellekkään taakka.

Hölmö sinä olet jos sulla on 40k säästössä!

Miksi et sijoita rahojasi?

treffit kirjoitti:

Mina elan avoliitossa miehen kanssa, joka on talla hetkella varaton, ja pidan itsestaanselvana etta tietysti tarjoan hanelle, jos itse haluan esim. menna ulos syomaan hanen kanssaan. Tiedan, ettei hanella ole varaa, ja haluan kuitenkin nauttia hanen seurastaan. No brainer. 

Sama juttu lomien kanssa tietysti. [/quote

Olet varmaansitten iloinen, kun hän haksahtaa seuraavaan anteliaaseen naiseen ja itse olet häntä elättänyt.

Onnea valitsemallesi tielle.

Olen nainen ja elän kädestä suuhun.

Olen monesti miettinyt, että en voi alkaa tapailla tai seurustella (mikä ero niissä sitten onkaan, en tiedä myöskään).

En voi matkustella, en voi oikeastaan osallistua mihinkään rahaa vaativiin asioihin.

Jos poteentiaalinen mies olisiä tottunut elämään normaalia, ei edes kovin rahaa vaativaa elämää, niin joutuisin kieltäytymään monesta normaalilta tuntuvasti yhteisestä asiasta.

Vaikka mies haluaisi tarjota joskus niin kuitenkin tulisi tilanteita joissa en halua kokonaan mieheen turvautua.

Nyt olen siis yksin, ihan omaan järkeeni perustuen.

Toisaalta tiedän, että on paljon naisia, jotka eivät yhtään häpeä köyhyyttään ja ottavat vastaan kaiken mitä mies tarjoaa.

Mutta jotenkin se ei vain minulle luonnu. Toisaalta se harmittamaakin, miksi en vai ota vastaan mukavia asioita ja nauti jos joku mies niin haluaa tehdä.

Aloittajalle sanoisin, että jos sinua ei haittaa se, että mies elää kädestä suuhun, niin jatka tapailua.

Mutta jos se haittaa ja sinua harmittaa kustantaa jotain asioita tai haittaa kun mies ei voi olla samalla viivalla kanssasi, niin älä jatka.

Mieti mitä hyvää miehessä on ja mitä muita asioita kuin taloudellinen turvallisuus saat häneltä.

Raha ei merkitse kaikkea, mutta tietty jos sen puute miehellä ahdistaa, niin sitten se merkitsee kuitenkin jonkin verran.

Kädestä suuhun ?!

Kait sillä nyt astoita ja aseita sen verta on, ettei suoraan paketista / lattialta / pöydältä tarvi käsin syödä ???!