Jos olet mustasukkainen
Kerrotko sen kumppanille?
Miten kumppani reagoi?
Mitä odotat hänen tekevän tunteellesi?
Kommentit (30)
Mä en oo mustasukkainen
Joka päivä avaan oven sun mennä
Ja se jää auki
Et oltais vapaat tietäen
Onnellinen lintu pois ei lennä
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo mustasukkainen
Joka päivä avaan oven sun mennä
Ja se jää auki
Et oltais vapaat tietäen
Onnellinen lintu pois ei lennä
Grrrr kuka siteeraa tätä snobia
Eikö kaikki tunne mustasukkaisuuden tunnetta? On eri asia, miten sen kanssa toimii. Pahimmillaan mustasukkaisuussurma!
Vierailija kirjoitti:
Eikö kaikki tunne mustasukkaisuuden tunnetta? On eri asia, miten sen kanssa toimii. Pahimmillaan mustasukkaisuussurma!
Siksi kannattaa pohtia terveellisiä selviytymiskeinoja etukäteen.
Aika extremeä jos joku vastaa "surmaan!" Tai edes stalkkaa!
Aikuinen ihminen on itse vastuussa tunteistaan eikä "odota kumppanin tekevän niille jotain".
Jos mies lähtee kauppaan/kaverille/töihin/tms ja tulee mustasukkainen olo, en sano mitään ja tutkin omia ajatuksia/tunteita. Yleensä ns. ylimääräisen mustasukkaisuuden taustalla - ainakin minun kohdallani - voi olla epävarmuus suhteesta. Tällöin huomaan, että tunneyhteys alkaa ns. kadota ja olisi aika viettää parisuhdeaikaa, harrastaa seksiä, tms meitä lähentävää ja ehdotan miehelle yhteistä tekemistä.
Jos taas on mustasukkaisuuteen syy, eli minun rajani ylitetään, sanon asiasta ns. nätisti. "Mä en tykännyt, kun sä teit noin ja tulin mustasukkaiseksi", eli sanoitan tunteeni, vaikka en niihin (ulkoisesti) reagoi. Ensimmäisen kerran, kun sanoitin tunteeni ja kerroin miehelleni, että olen/olin mustasukkainen, mies hämmentyi ja vähän jopa naurahti, että minäkö…
Mies reagoi tähän ymmärtäväisesti ja sanoo esimerkiksi, että ei mitään syytä mustasukkaisuuteen.
Näin on tapahtunut ehkä kerran kahdessa vuodessa. Mies kunnioittaa rajojani, kuten minä hänen, joten syytä todelliseen mustasukkaisuuteen ei ole ollut.
Suhteen alussa olin mustasukkainen miehestäni. Hän sai viestejä entisiltä säädöiltään (kertoi niistä minulle itse), baarissa tuli pari kertaa joku entinen vastaan joko roikkumaan kaulaan tai yritti haastaa riitaa mieheni kanssa, joku soitteli oikein peräänkin, kun päästiin jo kotiin nukkumaan jne. Nyt ei ole enää 2 vuoteen mitään tällaista. Luotan mieheeni. Hän ei esimerkiksi halua enää lähteä baareihin ja haluaa tehdä minun kanssani paljon asioita, joista näen, että hän ihan aidosti välittää minusta. Ei hän roiku esimerkiksi puhelimella ollenkaan.
Olen pyytänyt enemmän huomiota.