Ystäväni taapero on todella ilkeä sanoisin jopa paha
Ikää 2,5 v. Selkeästi monissa taidoissa ikäisiään edellä. Tykkää töniä, lyödä ja säikytellä toisia lapsia. Nauraa, kun saa jonkun itkemään. Vie tavarat käsistä ja haluaa määrätä kaikessa. Vaikuttaa kyllä älykkäältä lapselta. Kielellisesti taitava.
Itsellä saman ikäinen, en tiedä miten pitäisi suhtautua, paitsi puuttua kun aihetta. Omani pelkää tätä. Lapset on erilaisia, mutta onko tuo normaalia?
Kommentit (44)
No kyllä vielä 2,5-vuotiaalle normaalia. Sinulla on helpomman temperamentin lapsi, jolla ei ole niin vahvaa uhmaa kuin tällä. Sukupuolikin vaikuttaa - pojat kypsyvät hitaammin ja usein 2-3v. uhma on vaikeampi kuin tytöillä, koska tajuavat olevansa eri sukupuolta kuin tytöt. Et kyllä sanonut sukupuolta, mutta tuli vain mieleeni. Samoin 2-vuotiaat voivat oireilla todella vahvasti syntynyttä pikkusisarusta.
2,5-vuotiaalta ei voi vielä pääsääntöisesti odottaa toisen huomioimista ja toisen asemaan asettumista. Nauraminen esim. kun tönäisee toista on yllättävän yleistä ja kertoo siitä ettei toinen vielä täysin ymmärrä toisen kokemuksia ja tunteita.
Vuoden päästä tilanne on jo ihan eri, ja silloin mainitsemasi käytös on huolestuttavaa.
Jos sinua kovin ahistaa nämä tilanteet, niin nähkää vähän harvemmin ja ehdota kaverille esim. aikuisten kesken tapaamista. Voit myös sanoa suoraan ystävälle, että omalla lapsellasi pelottaa käytös että voiko hän katsoa tarkemmin ettei tönimisiä yms. pääse tapahtumaan.
On tuo ihan normaalia. Mun taaperoikäinen kummipoika puhuu rumia, kiroilee, puree isäänsä jalasta ja tilaisuuden tullen kurkistaa mun kaula-aukosta, miltä mun rinnat näyttävät ja nauraa sitten päälle. Hän on siis poika:)
Väärämieliset ovat harhateillä syntymästään saakka, äitinsä kohdusta asti ovat valehtelijat eksyksissä.
Ps58:4
Ton ikäiset kakarat on sietämättömiä.
Kannattaa pysyä kaukana.
Mitään muutahan niille ei mahda.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millä tavalla asia pitäisi hoitaa, mutta ei lasta nyt ainakaan pahaksi pidä nimetä.
Miksi ei?
Katoaako ongelma ja antisosiaalinen käyttäytyminen hyssyttelemällä ja kieltämällä asia?
Toisin kuin kukkahattutädit luulee, lapsi voi olla paha, ja se ei siitä vanhemmiten ainakaan parane.
Pahuus on sellainen piirre että sitä esiintyy jo ihan pienestä lapsesta, jos sellainen on.
Pihakirppiksellä tapahtunutta.
Ostaja: ”Paljonko tuo vihainen puutarhatonttu maksaisi?”
Myyjä: ”Se on minun taaperoni!”
Sun lapsi pelkää sitä?
Ensisijaisesti sinun on oltava turva omalle lapsellesi. Otat sitten vaikka vähän etäisyyttä ystävääsi joka antaa lapsensa kiusata sinun lastasi.
Ei minusta kuulosta normaalilta toiminnalta edes 2-vuotiaalle. Lapsi, joka nauttii toisen kärsimyksistä, ei ole täysin terve. 2-vuotiaallekin voi opettaa tunnetaitoja ja empatiaa. Oma suhtautumiseni lapseen riippuisi siitä, miten riiviön vanhemmat hoitavat nämä tapaukset, joissa lapsi esim. tönii muita ja nauraa päälle. Näihin pitää puuttua välittömästi, kertoa että toista sattuu kun tönii ja että tulee paha mieli kun vielä nauraa päälle. Sitten selkokielellä todetaan, että ei, näin ei saa toimia. Jos käytös toistuu, tulee rangaistus ja väärin toiminut lapsi poistetaan leikistä. Jos vanhemmat eivät osaa tilanteita hoitaa oikein, alkaisin välttelemään lasta enkä ainakaan edistäisi oman lapseni ystävyyttä tämän kanssa. Huonolla kasvatuksella tilanne nimittäin vain pahenee jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin kukkahattutädit luulee, lapsi voi olla paha, ja se ei siitä vanhemmiten ainakaan parane.
Pahuus on sellainen piirre että sitä esiintyy jo ihan pienestä lapsesta, jos sellainen on.
Älä puhu kakkaa:) Esimerkiksi mun tuhmasta kummipojasta löytyy myös empaattinen puoli. Hän on innokas auttamaan ja mikäli joku läheisistään on kipeänä, hän kyllä "hoitaa". Kiroilukin jää varmasti ennen pitkää pois, kun ymmärtää paremmin rumien sanojen merkityksen.
13, kuule, monet pahat psykopaatit ovat olleet sitä jo ihan lapsesta, älä jaksa leikkiä viisampaa ja verrata sun kummipoikaa yhtään mihinkään, kyse ei ollut siitä pennusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin kukkahattutädit luulee, lapsi voi olla paha, ja se ei siitä vanhemmiten ainakaan parane.
Pahuus on sellainen piirre että sitä esiintyy jo ihan pienestä lapsesta, jos sellainen on.
Älä puhu kakkaa:) Esimerkiksi mun tuhmasta kummipojasta löytyy myös empaattinen puoli. Hän on innokas auttamaan ja mikäli joku läheisistään on kipeänä, hän kyllä "hoitaa". Kiroilukin jää varmasti ennen pitkää pois, kun ymmärtää paremmin rumien sanojen merkityksen.
Sun kummipoikasi ei ole mikään todiste siitä, etteikö ”synnynnäinen pahuus” olisi ilmiönä olemassa
Vertaistukea ap:lle täältä! Sukulaiseni samanikäinen lapsi kuin meidän lapsemme on juuri tuollainen.
Nyt he ovat 7-vuotiaita ja toki, tuo lapsi on terävä ja osaava. Osaa mm. vedättää vanhempiaan mielinmäärin (isä kieltää, äiti antaakin luvan jne), on halutessaan ihana ja rakastettava, jos saavuttaa sillä jotain, hajottaa ja hallitsee kaveripiiriään, ei kestä pettymyksiä, haluaa kostaa.
Luonne-eroja, sanoo joku, mutta minusta tämä pikkutyyppi on sisimmässään paha ja päin h****ttiä kasvatettu.
Vierailija kirjoitti:
13, kuule, monet pahat psykopaatit ovat olleet sitä jo ihan lapsesta, älä jaksa leikkiä viisampaa ja verrata sun kummipoikaa yhtään mihinkään, kyse ei ollut siitä pennusta.
Et voi leimata tuntematonta lasta psykopaatiksi. Näitäkin juttuja täällä lukevat kaiken maailman hörhöt, jotka ottavat lukemansa kirjaimellisesti. Ja ihan samalla tavalla kuin sulla, myös mulla on oikeus esittää mielipiteeni, vaikkei se sua erityisemmin miellyttäisikään:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin kukkahattutädit luulee, lapsi voi olla paha, ja se ei siitä vanhemmiten ainakaan parane.
Pahuus on sellainen piirre että sitä esiintyy jo ihan pienestä lapsesta, jos sellainen on.
Älä puhu kakkaa:) Esimerkiksi mun tuhmasta kummipojasta löytyy myös empaattinen puoli. Hän on innokas auttamaan ja mikäli joku läheisistään on kipeänä, hän kyllä "hoitaa". Kiroilukin jää varmasti ennen pitkää pois, kun ymmärtää paremmin rumien sanojen merkityksen.
Sun kummipoikasi ei ole mikään todiste siitä, etteikö ”synnynnäinen pahuus” olisi ilmiönä olemassa
Sun puheet ovat kammottavia, sairaita jopa:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13, kuule, monet pahat psykopaatit ovat olleet sitä jo ihan lapsesta, älä jaksa leikkiä viisampaa ja verrata sun kummipoikaa yhtään mihinkään, kyse ei ollut siitä pennusta.
Et voi leimata tuntematonta lasta psykopaatiksi. Näitäkin juttuja täällä lukevat kaiken maailman hörhöt, jotka ottavat lukemansa kirjaimellisesti. Ja ihan samalla tavalla kuin sulla, myös mulla on oikeus esittää mielipiteeni, vaikkei se sua erityisemmin miellyttäisikään:)
No, mielipiteet on kuin persreikiä, jokaisella on omansa.
Tuli tästä ketjusta mieleen kun katsoin eilen 90 päivää morsiamena Maailmalla. Siinä sillä yhdellä naisella on aivan karmea pikkulikka, Darcella (?). Jotkut pennut vain on sietämättömiä riiviöitä.
En tiedä millä tavalla asia pitäisi hoitaa, mutta ei lasta nyt ainakaan pahaksi pidä nimetä.