Näkeekö ylimielinen ihminen oman ylimielisyytensä?

Minulla oli vuosia sitten naurettavan ylimielinen työkaveri. Menetin hermot hänen kanssaan pariin kertaan ja toin sen ilmi. Sitten juteltiin kerran siviilissä ja huomasin, että hän on ihan hyväsydäminen ja huomaavainen ihminen, eikä todellakaan tajua esiintyvänsä ylimielisenä idioottina töissä. Sen jälkeen loppuaika samalla työpaikalla meni mukavasti, en alkanut enää niuhottaa hänen satunnaisille ylimielisyyksilleen ja hänkin kohteli minua suunnilleen kuin ihmistä, jolla on aivot.

Vierailija kirjoitti:

Näkee ilman muuta, mutta ei välitä.

t. yli

Samaa mieltä pitkälti. Olen hitusen ylimielinen ja tiedän sen, mutta onko se rikos todeta, että me emme kaikki ole samasta puusta veistettyjä ja yksinkertaisten seura ei kiinnosta?

Kyllä mä ainakin nään. Olen ylimielinen ja mulla on heikko itsetunto. Paljon on kyllä niitäkin, jotka eivät tunnista ylimielisyyttä itsessään ja ajattelevat ylimielisyyden tarkoittavan jotain ääri-ilmiötä, esim. vaikka se Cheek. Itse pidän itseäni usein turhamaisena ja ylimielisenä vaikka olen oikeastikin aika kaunis ja äo-mittarein fiksu, en sentään ylivoimaisesti muita parempi (paitsi parissa asiassa). Huono itsetuntoni johtuu perfektionismista ja siitä, etten ole saanut mitään kovin merkittävää aikaan/häpeästä + hyväksynnän ja tunnustuksen puutteesta. Sen kyllä tiedostan, että olen hyvin ylimielinen ominaisuuksieni ja näiden joidenkin saavutusteni suhteen. En näytä sitä niin röyhkeästi, että kukaan osaisi pitää minua ylimielisenä, vaikutan jopa nöyrältä kasvotusten. Olen tehnyt narsismitestejäkin ihan vapaaehtoisesti omasta aloitteestani ja läheltä liippaa.

Uskon, että monikaan ei näe omaa käytöstään tai tunnista omia vikojaan.

Yleensä ihminen pitää itseään esimerkillisenä persoonana ja hänen on vaikea tunnistaa itsessään olevia puutteita.

Huonoitsetuntoinen yksinkertainen ihminen pitää toisia ylimielisinä vain siksi, että ei itse tiedä yhtään mitään. Siinä toisten normaalit tai vaatimattomatkin tiedot ovat hänelle liikaa ja hän peittää oman tietämättömyytensä siihen, että syyttää muita ylimielisiksi ja besserwissereiksi.

Tähän sopii aikoinaan erään opettajani antama elämänohje,

joka on M Gandhin viisaita sanoja:

Viisaat oppivat toisiltaan.

Keskinkertaiset oppivat kantapään kautta.

Tyhmät eivät opi milloinkaan, sillä he luulevat tietävänsä kaiken.