Pakkomielteenä tyttölapsi

Oletkohan aloittaja tuntemani naisen kumppani?

Tiedän tosiaan pariskunnan, jolla kyseinen tilanne päällä. Naisella on ollut pakkomielteitä aiemmin muista asioista, mm. nuorempana vaihtoi kumppania, kun pakkomielteenä oli saada tietyn ammattiryhmän edustaja iskettyä ja yritti pakkomielteisesti sisään vuosikausia oppilaitokseen, johon halusi.

Jätti sen iskemänsä ammattimiehen melko pian heidän muutettua yhteen, keskeytti sen unelmiensa opinnot työharjoitteluvaiheessa. Oottelinkin jo, että mistä saa seuraavan pakkomielteen. Tavallaan ihailen hänen tarmokkuuttaan tehdä haluumiensa asioiden eteen töitä, toisaalta epäilen, ettei tule koskaan olemaan tyytyväinen siihen, mitä saa. Luulen, että hän itsekin tietää, että jotain muuta näiden pakkomielteiden takana on kuin kunnianhimo tms.

Jos saa sen haluamansa tytön, niin kyllähän varmaan se biologínen tarve lisääntyä siihen loppuu. Mutta mitäs sitten, jos tyttö osoittautuu ihan erilaiseksi persoonaksi, kuin mitä hänen unelmansa siitä toivotusta tytöstä on?

Tietämäni perhe on monella tapaa ihana, ja lapsilla on nyt hyvä olla. Jos olet aloittaja tietämäni mies, niin toivon sulle hyvää. Ja jos tietämäni nainen lukee tän, niin kyllä, mulla on pokkaa sulle sanoa nää asiat suoraan. Tuu vaan juttelemaan!

En lähtisi tuossa tilanteessa lasta yrittämään.

Mielestäni sinun kannattaa laittaa vaimolle ehto, että lasta aletaan yrittämään vasta sitten kun hän on muutaman kerran käynyt juttelemassa ammattiavun kanssa ja on sinut sattumanvaraisuuden kanssa. Jos ei hyväksy sitä, niin ole sinä teistä se aikuinen, käytä kumeja ja pidä huoli ettei lasta pääse syntymään. Oli kumpi sukupuoli tahansa, niin joku tässä nykyisessä tilanteessa tulisi kärsimään. Joko syntyvä poika taikka olemassa olevat pojat tytön synnyttyä.

Vierailija kirjoitti:

Muista, että ketään ei saa pakottaa lisääntymään. Eli pakastin naises tekee, jos maanittelee tai pakottaa sut uudelleen isäksi.

Kuulostaa tuo poikalapsista onnitteleminen ha tyttölapsesta onnittelematta jättäminen siltä, että haluaa tyttöä niin hirveesti, että kateus iskee. Ei oo ihan suoraan verrannollinen, mutta kuitenkin, jotkut lapsettomuudesta kärsivät ei pysty olemaan onnellisia lapsia saavien puolesta, koska eivt pysty ymmärtämään että miks muut saa lapsia.

Mies voi kätevästi huolehtia ehkäisystä hankkimalla sterilaation, olemalla ilman seksiä tai käyttämällä kondomia. Ei ole mahdollista huijata ketään isäksi. Jokainen bilsantunnilta tämän tietää.

Vierailija kirjoitti:

Tämä menee nyt hieman aihetta sivuavasti, ja muutenkaan tästä ei varmaan ole juurikaan apua, mutta sanonpa kuitenkin piruuttani. Ja perheen pikkuväki voikin sitten lopettaa lukemisen tähän, menkääs vaikka hakemaan isille isänpäiväolut jääkaapista. :)

Tiedän että itse 'ammun' hieman oikealle viistoon. Ensimmäinen lapsemme tuli niin, että laukesin takaapäin, eli meni maaliin vaimoni oikealle puolelle. Tulos = poika. Toinen lapsi tehtiin lähetyssaarnaajassa, joten laaki meni puolestaan hänellä vasempaan ressuun. Tulos = tyttö.

Veljelläni on kolme poikaa, ja kerran tulin uteliaisuuttani kysyneeksi mitenpäin ne oli tehty. Kuulemma lähärissä joka kerta. Jolla asennolla ei sinänsä ole merkitystä, eri ihmiset ja eri anatomiat kuitenkin kyseessä, mutta se, että samassa asennossa tullut sama tulos tuntuisi ikään kuin tukevan teoriaani.

Varmaankin ihan vaan sattumaa, en tiedä onko tuolle mitään biologista selitystä, ja muutenkaan noin pienestä otannasta ei juuri voi kvantitatiivisiä johtopäätöksiä vedellä, mutta kuitenkin. Voit kertoa tämän sille eukollesi, niin onpahan hänellä yksi asia lisää pähkittävänä...

Et kai sä ihan tosissasi sentää ole? :D Ei tosiaankaan ole mitään biologista selitystä, nainen ovuloi kuitenkin vain yhdeltä puolelta per kuukausi... Eli vaikka menisi mihin suuntaan ne siittiöt niin saman munasolun ne lopulta löytää.

Mites terapia? Olis varmaan paikallaan mitä ikinä tulevaisuus teille suokaan...

Nainen ilmoittanut viikon jolloin kuulemma otollinen aika yrittää tehostetusti. Mietin jo nyt otanko tuolloin ylitöitä pelatakseni lisäaikaa

-ap

Vaimossa narsistin vikaa? Saanut aina haluamansa mutta nyt ei saakkaan ja hyppii 3-vuotiaan uhmaikäisen tavoin tasajalkaa?

Olen omaa tilannetta miettinyt ja olen siis ainoa lapsi vanhemmilleni ja  siis tyttö (nuori nainen). Meillä meni oikeastaan niin, että isäni olisi selvästi tykännyt enemmän pojasta ja oikeastaan hän pakotti minut harrastamaan monia "poikien lajeja" ja olisi pitänyt oikeasti aina olla vanhempi tai rohkeampi ihminen. Äitini taas on aina sanonut, että toivoi tyttöä, mutta erään kerran satuin näkemään kirjoituksen jossa hän kertoo, että tahtoisi pojan ja hänellä oli nimikin jo valmiina. Tämän jälkeen oli pakko kysyä asiasta, mutta ei aluksi "muistanut" koko juttua ja sitten kielsi ja sanoi, että kyllä hän tytön juuri tahtoi. Muuten meillä ei aina ole olleet kovin hyvät välit ja oikeastaan olen huomannut sen etten riitä heille tällaisenä ja aina jokin asia olut väärin. Olen vielä aika herkkä ja ujo ihminen ja se on heille ollut vaikeaa aina hyväksyä, kun ovat erilaisia. Tosin ei se ujona poikana olekaan tässä perheessä olisi varmaan helppoa ollut. Tämän takia oikeasti toivon, että jokainen lapsi on toivottu sukupuolestaan riippumatta.

Entäs jos tuleekin tyttö, mutta hän haluaa identifioitua pojaksi? Ylipäätään varmaan jo äidistä erillisen identiteetin muodostaminen tulee olemaan kivuliasta, jos äiti on noin pakkomielteinen sukupuolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meette gender selection -klinikalle niin kuin Selänteet ja Beckhamitkin.

Valmiin sukupuolitutkimusselvittelyn sijaan olen enemmän luonnollisen sattuman kannalla mitä lapsen sukupuoleen tulee. Lapsen tulee olla toivottu molemmille vanhemmille sellaisenaan kuin on

-ap

Olisitkohan ihan täysin rehellisesti samalla kannalla, jos teillä olisi jo kolme tyttöä ja vaimollasi olisi ideana tehdä vielä poika?

Sun on tässä "helppo" todeta näin, kun olet jo kolme poikaa saanut mies, ihan riippumatta siitä miten syvällä sisimmässäsi itsekään koet.

Ideaalisti tietysti sukupuolella ei olisi isoa merkitystä ja asia olisi noin kuin sanot, mutta se ei oikein välttämättä toteudu tässä maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meette gender selection -klinikalle niin kuin Selänteet ja Beckhamitkin.

Valmiin sukupuolitutkimusselvittelyn sijaan olen enemmän luonnollisen sattuman kannalla mitä lapsen sukupuoleen tulee. Lapsen tulee olla toivottu molemmille vanhemmille sellaisenaan kuin on

-ap

Olisitkohan ihan täysin rehellisesti samalla kannalla, jos teillä olisi jo kolme tyttöä ja vaimollasi olisi ideana tehdä vielä poika?

Sun on tässä "helppo" todeta näin, kun olet jo kolme poikaa saanut mies, ihan riippumatta siitä miten syvällä sisimmässäsi itsekään koet.

Ideaalisti tietysti sukupuolella ei olisi isoa merkitystä ja asia olisi noin kuin sanot, mutta se ei oikein välttämättä toteudu tässä maailmassa.

Olisi sukupuolet lapsillani ollut päinvastaiset ja kaikki kolme tyttöjä olisivat he yhtä rakkaita eikä tarvetta saada ehdoin tahdoin vastakkaista sukupuolta oleva poika. En painostaisi hankkimaan perheenlisäystä saadakseni toista sukupuolta olevaa lasta, vanhemmuus itsessään rikkaus sellaisenaan. Tyttölasten kanssa varttunut kun minulla kaksi siskoa sekä minulla kummityttö miltä osin tyttöjen parissa ei vierasta

-ap

Vierailija kirjoitti:

Nainen ilmoittanut viikon jolloin kuulemma otollinen aika yrittää tehostetusti. Mietin jo nyt otanko tuolloin ylitöitä pelatakseni lisäaikaa

-ap

Tuo on sinulta pelkurimaista. Kerro hänelle suoraan, että koet vääränä yrittää lasta kun hän selvästi ei halua neljättä lasta vaan tytön. Että et uskalla ottaa sitä riskiä, että saattekin pojan ja hän romahtaa.

You tubesta noita tarinoita voi lukea. Siellä naiset kertovat miltä gender disappointment tuntuu. On ilmeisesti aika yleistä, että nainen tai mies näkee itsensä joko pojan tai tytön äitinä tai isänä. Tulevaa vauvaakin voi ajatella joko poikana tai tyttönä omien tietoisten tai tiedostamattomien toiveiden pohjalta.

Jos syntyvän lapsen sukupuoli onkin sitten ns. väärä, siitä seuraa pettymys. Pettymys on vielä aika hankala siinä mielessä, että sitä hävetään, koska tietyn sukupuolen toivomista ei oikein hyväksytä. Pettymys on siis sekä häpeä että kipeä asia. Jos nainen tai mies on kuitenkin muuten tasapainoinen, pettymys laantuu ja rakkaus lapseen syntyy kuten tavallisestikin. 

Aloittajan vaimo ei kuitenkaan minusta kuulosta siltä, että hän olisi valmis uuteen raskauteen, koska hän stressaantuu niin kovasti jo ajatuksesta, että lapsi olisi ns. väärää sukupuolta. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä menee nyt hieman aihetta sivuavasti, ja muutenkaan tästä ei varmaan ole juurikaan apua, mutta sanonpa kuitenkin piruuttani. Ja perheen pikkuväki voikin sitten lopettaa lukemisen tähän, menkääs vaikka hakemaan isille isänpäiväolut jääkaapista. :)

Tiedän että itse 'ammun' hieman oikealle viistoon. Ensimmäinen lapsemme tuli niin, että laukesin takaapäin, eli meni maaliin vaimoni oikealle puolelle. Tulos = poika. Toinen lapsi tehtiin lähetyssaarnaajassa, joten laaki meni puolestaan hänellä vasempaan ressuun. Tulos = tyttö.

Veljelläni on kolme poikaa, ja kerran tulin uteliaisuuttani kysyneeksi mitenpäin ne oli tehty. Kuulemma lähärissä joka kerta. Jolla asennolla ei sinänsä ole merkitystä, eri ihmiset ja eri anatomiat kuitenkin kyseessä, mutta se, että samassa asennossa tullut sama tulos tuntuisi ikään kuin tukevan teoriaani.

Varmaankin ihan vaan sattumaa, en tiedä onko tuolle mitään biologista selitystä, ja muutenkaan noin pienestä otannasta ei juuri voi kvantitatiivisiä johtopäätöksiä vedellä, mutta kuitenkin. Voit kertoa tämän sille eukollesi, niin onpahan hänellä yksi asia lisää pähkittävänä...

Noin pienellä otannalla ei saa mitään tuloksia. Palataan asiaan sitten kun itse olet siittänyt mainitsemissasi asennoissa 500 tyttöä ja 500 poikaa ja veljesi ”lähärissä” 1000 poikaa eikä yhtään tyttöä.

Ei lisää lapsia tuossa tilanteessa. Jos on poika, vaimosi on pettynyt häneen. Jos on tyttö, niin hemmottelee pilalle. Kumpikaan ei ole hyvä lähtökohta lapsen elämälle.

Mitä useampi lapsi samaa sukupuolta samassa perheessä, niin todennäköisyys aina vaan nousee.

Eli jotenkin tähän tyyliin: 1. lapsi on 52% todnäk poika, 2. lapsikin on poika 55% todnäköyisyydellä 3. lapsikin on poika 58 % todennäköisyydellä ja 4. lapsikin on poika 61% todennäköisyydellä.

Uppista

Nykyäänhän tuon ei pitäisi olla enää ongelma, kun kohta jokainen saa määrittää itse sukupuolensa. Sitä sukupuolta ei voi siis tietää ennen kuin lapsi on yläasteella tai jopa täysi-ikäinen. Joku teidän pojista voi todetakin olevansa tyttö tai jos tyttö syntyis, niin se saattaiskin haluta isona olla poika. Näitä sukupuolen muutoksia tulee olemaan tosi paljon sitten, kun siitä tehdään helppoa.