Sokeristen herkkujen syöminen nykyaikana hävettää, ihmiset kuittailee, jos syö vaikka pullan
Nykyään sokeristen herkkujen syöminen pitää tehdä salassa, jos ei halua kuulla piruilua ja syyllistämistä. Samoin jos lapselle antaa kerran viikossa pullan, koen suurta syyllisyyttä ja annan sen ennemminkin kotona, kuin julkisesti paheksuvien katseiden alla.
Työpaikalla kahvitilaisuuksissa suurin osa kieltäytyy kakusta, tms. tarjottavasta, juovat vain kahvin. Ne, jotka kakkua ottavat, kokevat mielestäni suoranaista kiusaamista, kun kakkua ottamattomat ovat taputtaneet kakunsyöjää selkään kommentoiden "hyvä hyvä Pirjo, anna mennä vaan", tai muuta vastaavaa. Edellä mainittu kommentti tuli viime viikon kahvitilaisuudessa.
Lapsen makean syömisestä, jos toisen lapsiperheen aikana annan pullan lapselleni, toinen äiti kieltää pullan omalta lapseltaan ja kertoo kuinka heillä ei syödä mitään sokerista.
Olen hyvin tietoinen sokerin haitoista, perheemme ei ole ylipainoisia, liikumme paljon, eikä tässä ole kyse sokerin ylensyönnistä, vaan siitä kuinka ihmiset vinoilevat ja paheksuvat toisten pullansyöntejä nykyisin ja suorastaan kiusaavat siitä toisia.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä. Jos huomauteltaisiin enemmänkin näistä asioista ihan julkisesti ja häpeilemättä, niin ehkä tässä maassa ei olisi lihavuuskriisi.
Sadoissa tuhansissa talouksissa käy jääkaapin ovi tiuhaan öisin. Päivällä sitten mäkätetään toisten syömisistä. Mistäpä muusta ne kilot olisivat peräisin. Kaksinaismoralismia pahimmillaan.
Suomalaisiin perusluterilaisena kansana istuu hyvin tämä nautinnon kieltäminen, kurjuus, kilvoittelu ja kärsiminen. Itsellä oli tapana entisessä työpaikassa syödä kermasarvia, leivoksia ja pullaa. Mitä enemmän työpaikan hapannaamat valittivat, sitä enemmän herkuttelin. Nuolin vielä sormetkin perään, koska tiesin, että hekin olisivat halunneet, sitähän perua se narina oli. Minä nautin, he kärsivät. Omapa on valinta.
Adventiksi tietenkin suklaakonvehteja. Naminami.
Leivonnaiset nyt vain kuuluvat niin kahvila-, konditoria-,kuin teehuonekulttuuriin siinä kuin eritoten kaikkien juhla- ja merkkipäivien viettoon.
Ei niitä ole tarkoituskaan mässäillä aamusta iltaan tavallisina arkipäivinä.
Eli kakuilla, leivoksilla pikkuleivillä yms. viehättävillä leivonnaisilla on siis ihan selkeä paikkansa kultturissamme, perinteissämme ja kalenterissamme, mutta toki vaikka joulunkin voi jättää juhlimatta siinä kuin kaikkien sukulaistensa ja ystäviensä merkkipäivät voi tietenkin huoletta jättää vaikka aivan kokonaan huomiotta ja ihan merkityksettäkin jos haluaa.
Siitä ei laissa löydy minkäänlaisia ns. 'sanktioita'.
Kukatkin voi jättää 'eettisistä' ja vaikka 'ilmansuojelullisista syistä' ostamatta kenellekään. Juomaksikin riittää pelkkä vesi jne.
Kaikkihan on vain 'turhuuksien turhuus ' aistinautnnot johtavat vain harhaan ja kaikkihan me kuitenkn päädymme hautaan , joten valtkaamme ankarin askeesi elämän ohjeeksi ja suolaksi....
Ai niin, oho, suolahan olikin epäterveellistä, joten ei siis sitäkään.
Sanotaan sitten vaikka vain, että kuin 'elämän tislattu vesi'...
(nyt ei stten ainakaan loukattu ketään mllään epäeettisellä¨' epäterveellisellä ,epäkorrektiudella ...Eihän ?)
Kamalan kuuloista aloittaja! Itse en ole vastaavaan missään törmännyt, en töissä tai muita lapsiperheitä nähdessä. Huh olisi kyllä ahdistavaa tuollainen!
Valitettavasti sairaalloinen ylipaino on normaalia. Olet siis oikeassa.
ps. Autolle tai jääkaapille lyllertäminen ei ole liikuntaa.