Onko tässä riittävä syy avioeroon?
Hei kaikki,
Aihe on minulle arka enkä voi siitä vielä tässä kohtaan puhua kenellekään. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 17-vuotiaasta lähtien, ja avioliitto vuosiakin on kulunut jo muutama.
Minusta on alkanut tuntumaan, että olemme kasvaneet erillemme. Hänessä ei varsinaisesti ole mitään vikaa, vaikka riitelemmekin nykyisin paljon. Koen hänet enemmän kaveriksi,kun elämäni rakkaudeksi.
Ystäväni pitävät hänestä, perheeni pitää hänestä, ja elämäni tulisi olisi olemaan huomattavasti helpompi jos yrittäisin hänen kanssaan saada asiat vielä toimimaan. Enkä pidä asiaa mahdottomana, olen häneen aikaisemmin ollut aivan hulluna, ja nyt kun seurustelua on melkein 10 vuotta takana, tottakai jonkinmoista kyllästymistä tapahtuu.
Seuraava askel suhteestamme olisi tietysti perheen perustaminen, ja se on haaveena ollutkin. Nyt tosin tähän tilanteeseen en lasta toisi, plus viime aikoina on selvinnyt että omaamme kovin erilaiset arvot lasten kasvatuksen suhteen. Hyvä isä hän varmasti tulisi olemaan.
Olen kuitenkin nyt vuoden verran ollut korviani myöten rakastunut 20-vuotta vanhempaan työkaveriini. Mitään ei ole koskaan tapahtunut fyysisesti, mutta pelkkä että kätemme koskettavat saa molemmat kihelmöimään. Olen tämän miehen kanssaan asiasta monesti puhunut, ja tiedän hänen olevan minulle elämäni rakkaus. Minä vain tiedän sen.
Hänen kanssaan elämä kuitenkin tulisi jo pelkästään ikäeron vuoksi olemaan hyvin erilaista.
Minulla on elämässä kaksi hyvää miestä, ja minä olen hirveä ihminen, tein mitä tahansa.
Kommentit (25)
Mikä tahansa syy on riittävä eroon jos sinusta siltä tuntuu. Kysy mieheltäsi, hän varmaan konsultoi ongelmaasi mielellään.
Minkä ikäinen olet nyt? Mikä on tämän 20v vanhemman miehen elämäntilanne, naimisissa, lapsia? Jääkö sinulta lapsihaaveet hänen kanssaan kun on niin paljon vanhempi? Vai haluatko oikeasti noin vanhan kanssa perustaa perheen?
Vielä lisäyksenä, että elämässäni ei siis tällä hetkellä ole mitään vikaa aviomieheni kanssa.
Suurimpia kynnyskysymyksiä ovat se, että olen kokoajan sanonut että en halua perustaa perhettä tupakoivan miehen kanssa, sillä näin miten isäni kuoli sen seurauksella keuhkosyöpään.. mies on tiennyt tämän kokoajan. Jää kuitenkin kokoajan kiinni valheista ja salailuista, nuuskaa ja tupakoi.
En minä voi aikuiselle ihmiselle uhkavaatimusta tehdä. Se on hänen päätöksensä. En vain halua lasta sellaisen ihmisen kanssa. Ja koen oloni kovin huijatuksi.
P.askamyrskyhä siitä tulee, jos eroan. Mutta rehellisesti jos minulla olisi elämässäni tämä mies, en kaipaisi muuta.
Riskit tuntuvat silti mahdottoman suurilta.
Jäisittekö tuttuun ja turvalliseen ( ja vaihtaisitte työpaikkaa ), missä ei periaatteessa ole mitään vikaa. Rakkaus on vain muuttanut muotoaan kovin kaverilliseen suuntaan, vai kokisitteko että teillä on vain yksi elämä, ja se tulee viettää juuri sen kanssa, joka saa sydämmenne jättämään lyönnin välistä pelkällä katsellaan?
T. ap
Himohäiriöltä vaikuttaa. Saattaa iskeä kelle vaan. Jaxuhali!
Vanhempi mies oli 15 vuotta naimisissa onnettomassa avioliitossa. Eivät hankkineet lapsia.
Erosivat ennen kuin edes koskaan tapasimme.
Jos hänen kanssaan elämää alkaisin suunnittelemaan, niin haluaisin kyllä lapsia hänen kanssaan. Hän on maailman hellin ja turvallisin mies. Ymmärrän, että meidän tilanteemme olisi kovasti erilainen jo 10 vuoden päästä. minä olisin vähän vajaa 40 vuotias, ja hän lähestyisi kuuttakymmentä.
Ap
Voi luoja... se, että sä olet nyt ihastunut johonkin ei todellakaan kerro, että hänen kanssaan saisit kaiken ja elämä olisi pelkkää ruusuilla tanssimista sen jälkeen. Se arki tulee siihen toiseenkin parisuhteeseen ja jos olet nähnyt toista vain töissä, sinulle ei oikeasti ole mitään tietoa siitä, millainen tuo toinen ihminen oikeasti on tai miten ylipäätään toimisitte parina.
Tottakai saat erota, jos siltä tuntuu, kunhan eroat siksi, että et halua olla kumppanisi kanssa. Se, että eroat, jotta olisit vapa suhteeseen jonkun mielihalun takia ja kuvittelet siksi oman kumppanisi huonoksi on vain noh... sallittua se on sekin.
Ei voi muuta kuin ihmetellä. Mutta joo, anna mennä vaan sen vanhuksen kanssa, ota ero miehestäsi ja ala elämään kuin viimeistä päivää, toteuta itseäsi ja vapaudu kahlitsevista odotuksista.
Vuosien päästä huomaat, että se oit alun perinkin sinä itse, joka loit rajoitukset omaan elämääsi. Ota vaan rohkeasti ohjat omasta elämästäsi, mutta sen vanhuksen kanssa voi olla ainoastaa hetken huuma, ei muuta.
Siis olemme kyllä nähneet vapaa-ajalla, joka viikko. Aluksi puolustin sitä itselleni sillä, että olin yksinäinen ja hän oli minulle vain kaveri.
Tiedän, että vaikka fyysistä ei ole tapahtunut, tämä on petos. Ehkä jopa vielä kovempi petos, koska s.eksi olisi voinut olla vain fyysistä. Tämä on ( niin kornia kuin se onkin ) minulle sielunkumppani.
En ole elämässäni koskaan uskonut täydelliseen rakkauteen, mutta tämä on sitä. Olemme aivan hulluja toisiimme.
Olen aviomiehelleni kertonut, että olen ihastunut toiseen. Ja myös sen, että jos olisin seurustelun alussa tietänyt että hän ei koskaan tule jättämään tupakkatuotteita en olisi koko suhdetta aloittanut.
Minulla ei ole montaa kriteeriä, tai rajoitusta.. mutta teini-ikä meni katsoen isän kuolemaa.. en halua sitä tuleville lapsilleni.
Mutta ymmärrän hyvin tämän, että ajatellaan että olen itsekäs ja huuma on hullannut minut. Siltähän se vaikuttaa.
Fakta on kuitenkin, että en tule unohtamaan tätä miestä ikinä. En myöskään olisi onneton tai tyytymätön elämääni, jos jäisin nykyiseen
Ap
Elämässä näitä nyt yleensä tulee eteen aina silloin tällöin. Ei mitään elämää suurempaa rakkaustarinaa kannata mielessään heti kuvittelemaan. Jos liitossasi ja omassa miehessäsi ei ole suuremmin vikaa, niin olisiko vaan niin, että toisen huomio vie arvostelukyvyn. Työkaveri on innoissaan, kun nuori nainen on kiinnostunut hänen ikäisestään, todennäköisesti jätetystä luuserista. Järki nyt käteen
Saulihan lisääntyi 70-vuotiaana.
En tiedä onko tuo vanhempi mies sinulle oikea, mutta onhan tuo päivänselvää ettei nykyinen suhteesi ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Siis olemme kyllä nähneet vapaa-ajalla, joka viikko. Aluksi puolustin sitä itselleni sillä, että olin yksinäinen ja hän oli minulle vain kaveri.
Tiedän, että vaikka fyysistä ei ole tapahtunut, tämä on petos. Ehkä jopa vielä kovempi petos, koska s.eksi olisi voinut olla vain fyysistä. Tämä on ( niin kornia kuin se onkin ) minulle sielunkumppani.
En ole elämässäni koskaan uskonut täydelliseen rakkauteen, mutta tämä on sitä. Olemme aivan hulluja toisiimme.
Olen aviomiehelleni kertonut, että olen ihastunut toiseen. Ja myös sen, että jos olisin seurustelun alussa tietänyt että hän ei koskaan tule jättämään tupakkatuotteita en olisi koko suhdetta aloittanut.
Minulla ei ole montaa kriteeriä, tai rajoitusta.. mutta teini-ikä meni katsoen isän kuolemaa.. en halua sitä tuleville lapsilleni.
Mutta ymmärrän hyvin tämän, että ajatellaan että olen itsekäs ja huuma on hullannut minut. Siltähän se vaikuttaa.
Fakta on kuitenkin, että en tule unohtamaan tätä miestä ikinä. En myöskään olisi onneton tai tyytymätön elämääni, jos jäisin nykyiseen
Ap
Sun lastesi ( tulevien) isä voi sairastua muuhunkin kuin keuhkosyöpään.
Todennäköisemmin tuo sinua 20 vuotta vanhempi mies kuolee/sairastuu ennenkuin lapsenne ovat edes aikuisia.
Ei muutaku ryyppää ittes ojan pohjalle, siitä se lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Saulihan lisääntyi 70-vuotiaana.
En tiedä onko tuo vanhempi mies sinulle oikea, mutta onhan tuo päivänselvää ettei nykyinen suhteesi ole hyvä.
Korjataan; Jenni lisääntyi laboratorion ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Siis olemme kyllä nähneet vapaa-ajalla, joka viikko. Aluksi puolustin sitä itselleni sillä, että olin yksinäinen ja hän oli minulle vain kaveri.
Tiedän, että vaikka fyysistä ei ole tapahtunut, tämä on petos. Ehkä jopa vielä kovempi petos, koska s.eksi olisi voinut olla vain fyysistä. Tämä on ( niin kornia kuin se onkin ) minulle sielunkumppani.
En ole elämässäni koskaan uskonut täydelliseen rakkauteen, mutta tämä on sitä. Olemme aivan hulluja toisiimme.
Olen aviomiehelleni kertonut, että olen ihastunut toiseen. Ja myös sen, että jos olisin seurustelun alussa tietänyt että hän ei koskaan tule jättämään tupakkatuotteita en olisi koko suhdetta aloittanut.
Minulla ei ole montaa kriteeriä, tai rajoitusta.. mutta teini-ikä meni katsoen isän kuolemaa.. en halua sitä tuleville lapsilleni.
Mutta ymmärrän hyvin tämän, että ajatellaan että olen itsekäs ja huuma on hullannut minut. Siltähän se vaikuttaa.
Fakta on kuitenkin, että en tule unohtamaan tätä miestä ikinä. En myöskään olisi onneton tai tyytymätön elämääni, jos jäisin nykyiseen
Ap
Tuollainen "hulluus toiseen" menee yllättävän nopeasti ohi kun päästään arkielämään.
0/5, setämiehen fantsut fanstaSIAT osa 5444
Arvostan kaikkia, jotka jaksavat asiaa kommentoida. Kiitos siitä.
Haluan kuitenkin oikeasti painottaa, että vanhemman miehen kanssa kyse ei kummallakaan ole ikäkysymus. Hän luuli minua 10 vuotta vanhemmaksi, ja minä häntä 10 nuoremmaksi.
Olen 100 prosenttisen varma, että rakastamme toisiamme. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä. Olemme palapelin palat jotka naksahtivat yhteen, emmekä sitä hakeneet tai osanneet odottaa.
Mutta se on totta, että minun tulisi hakea eroa jos en ole onnellinen. Ei siksi, että olen tavannut toisen. Ero on kahden ihmisen välinen asia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Arvostan kaikkia, jotka jaksavat asiaa kommentoida. Kiitos siitä.
Haluan kuitenkin oikeasti painottaa, että vanhemman miehen kanssa kyse ei kummallakaan ole ikäkysymus. Hän luuli minua 10 vuotta vanhemmaksi, ja minä häntä 10 nuoremmaksi.
Olen 100 prosenttisen varma, että rakastamme toisiamme. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä. Olemme palapelin palat jotka naksahtivat yhteen, emmekä sitä hakeneet tai osanneet odottaa.
Mutta se on totta, että minun tulisi hakea eroa jos en ole onnellinen. Ei siksi, että olen tavannut toisen. Ero on kahden ihmisen välinen asia.
Ap
Jep, eilisessä treffiohjelmassa luulin sitä 26-vuotiasta naista 45-vuotiaaksi. Taidat olla sama nainen. Sopisit hyvin yhteen sen turkulaisen sovinistin kanssa.
Olisiko syy ihastumiseen omassa isäsuhteessasi? Kerroit, että teini-ikäsi meni isäsi kuolemaa katsellessa.
Kyse onkin myös paljon siitä, että mieheni on valehdellut minulle asiasta vuosia. Se satuttaa ja tuntuu petokselta.
Vanhemmat antavat lapsilleen elämänmallin. Suuriosa omaa arvomaailmaani on se, että lapset eivät omien vanhempiensa myötä ajattele että tupakkatuotteet kuuluvat elämään.
Ap
Mitä ihmeen työkaverifantasioita täällä nyt viljellään alvariinsa? Taidat olla se 20v vanhempi turilas toiveikkaana.