Peter Pan sukupolvi ei halua lapsia.

Nykyään ollaan ylpeitä, kun vielä kolmekymppisenä eletään kuin nuoriso. Monet tuon ikäiset ovat vielä hyvin kiinni lapsuuden perheessään, eli kun puhuvat perheestä, tarkoittavat vanhempiaan ja sisaruksiaan. Ja tosiaan tämmöisestä ikälopusta viisikymppisestä nykymeno on todella outoa, ennen kun aikuisuus oli ylpeydenaihe. Sen jälkeen kun kotoa lähdin, en ikinä olisi ottanut rahaa vanhemmilta sellaisia summia kuin monet nykyiset aikuiset ottavat ja jotkut jopa pyytävät. Jos vanhemmat kysyi vaikka opiskeluaikana, että onko rahaa, vastasin aina, että hyvin pärjään, vaikka olinkin tiukoilla. Olisi ollut noloa, että aikuinen elää vanhempiensa rahoilla. Ja kun menin kotiin käymään, vein tuliaisia ja koko kotona lomailun ajan tein kotitöitä, nykyään monet iäkkäätkin äidit valittavat väsymystä, kun nuori polvi tulee kotiin pitkäksikin aikaa ja odottaa hotellipalvelua. Ja äidit eivät kehtaa sanoa, että nuorisonkin pitäisi jotain tehdä. Ei sitä enää edes tällainen viisikymppinen, työssäkäyvä tahdo jaksaa hirveästi muita passata. Tiedän jopa tapauksia, että yli 20-vuotiaat tuovat pyykkinsä äidin pestäväksi. Ja eräs nuori nainen oli suutahtanut, kun äiti oli sanonut, että ei jaksa hoitaa melkein joka viikonloppu tyttären ja miehensä koiria. 

Olen kyllä toisaalta sitä mieltä, että jos ei ole itsekään kasvanut aikuiseksi, niin mitenpä sitä voisi lapsiakaan kasvattaa? Eli siinä mielessä hyväkin, että ei kaikki tee lapsia. Mietin vaan, että millaisia nämä nykynuoret ovat vanhempana? Ja mistä niitä hoitavia käsiä saadaan tai rahaa palveluihin? 

Ja maailmahan on nyt paljon parempi paikka kuin ikinä ennen. Sotia ja nälänhätää on vähemmän, länsimaissa on elinikä todella korkea. Suomessa ei kenenkään tarvitse kuolla nälkään tai olla koditonna, jos ei itse sitä valitse. EI ole täydellistä, mutta elämä on paljon parempaa kuin vaikka 60 v sitten. Olen myös miettynyt, että miten tuo päivähoito vaikuttaa tähän asiaan. Eihän nämä päivähoidetut lapset kovin paljon elä normaalia perhe-elämää, ei laitoselämä ole tavallista arkea. Ja sitten vielä avioerot ja uusperheet ja uusuusperheet, ei ole hyvä malli perhe-elämästä tai elämästä yleensäkin. Nämä nuoret ovat aikansa tuloksia, eihän se heidän vikansa ole, että heidät on laitoskasvatettu, että ovat rikkinäisistä perheistä ja että vouhotetaan ilmastonmuutoksesta, pelotettellaan ja luodaan kauhukuvia. Ja onhan heitä paapottu ihan uskomattomalla tavalla eikä mitään ole vaadittu moniltakaan. Kun helppoon tottuu, niin sitähän sitä odottaa sitten elämän olevan.

Vierailija kirjoitti:

Jep.

Ja suomalaiset lastensuojelun ammattilaiset ovat pulassa kun huostaanotot lisääntyvät ja pahoinvoivien lapsien määrä räjähtää. Vieläkö heille pitäisi siis saada lisää asiakkaita?

On monia ns. kypsiä aikuisia, joiden ei olisi pitänyt tehdä sitä lasta, koska siitä ei pidetä huolta.

Miksi se on niin vaikea hybäksyä, että kaikkien ei vaan tule olla vanhempia? Parempi olla tekemättä niitä, jos ei osaa jatkoa.

Tietysti on perheitä joissa lapsista ei pidetä huolta, on aina ollut ja tulee olemaan. Mutta nuo lisääntyvät käytös ongelmat taitaa aika pitkälle johtua rajojen puutteesta. Vanhemmat ovat itse kokeneet todella kovaa kuria ja päättävät etteivät halua lapsilleen samaa, joten menevät toiseen ääripäähän eivätkä laita mitään rajoja.

Itse en ole kovin huolissani tästä lapsettomuusbuumista, se loppuu kyllä aikanaan samoin kuin Virossa loppui. Nyt on muodikasta elää villiä vapaata elämää, myöhemmin taas perinteistä perhe-elämää.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ollaan ylpeitä, kun vielä kolmekymppisenä eletään kuin nuoriso. Monet tuon ikäiset ovat vielä hyvin kiinni lapsuuden perheessään, eli kun puhuvat perheestä, tarkoittavat vanhempiaan ja sisaruksiaan. Ja tosiaan tämmöisestä ikälopusta viisikymppisestä nykymeno on todella outoa, ennen kun aikuisuus oli ylpeydenaihe. Sen jälkeen kun kotoa lähdin, en ikinä olisi ottanut rahaa vanhemmilta sellaisia summia kuin monet nykyiset aikuiset ottavat ja jotkut jopa pyytävät. Jos vanhemmat kysyi vaikka opiskeluaikana, että onko rahaa, vastasin aina, että hyvin pärjään, vaikka olinkin tiukoilla. Olisi ollut noloa, että aikuinen elää vanhempiensa rahoilla. Ja kun menin kotiin käymään, vein tuliaisia ja koko kotona lomailun ajan tein kotitöitä, nykyään monet iäkkäätkin äidit valittavat väsymystä, kun nuori polvi tulee kotiin pitkäksikin aikaa ja odottaa hotellipalvelua. Ja äidit eivät kehtaa sanoa, että nuorisonkin pitäisi jotain tehdä. Ei sitä enää edes tällainen viisikymppinen, työssäkäyvä tahdo jaksaa hirveästi muita passata. Tiedän jopa tapauksia, että yli 20-vuotiaat tuovat pyykkinsä äidin pestäväksi. Ja eräs nuori nainen oli suutahtanut, kun äiti oli sanonut, että ei jaksa hoitaa melkein joka viikonloppu tyttären ja miehensä koiria. 

Olen kyllä toisaalta sitä mieltä, että jos ei ole itsekään kasvanut aikuiseksi, niin mitenpä sitä voisi lapsiakaan kasvattaa? Eli siinä mielessä hyväkin, että ei kaikki tee lapsia. Mietin vaan, että millaisia nämä nykynuoret ovat vanhempana? Ja mistä niitä hoitavia käsiä saadaan tai rahaa palveluihin? 

Ja maailmahan on nyt paljon parempi paikka kuin ikinä ennen. Sotia ja nälänhätää on vähemmän, länsimaissa on elinikä todella korkea. Suomessa ei kenenkään tarvitse kuolla nälkään tai olla koditonna, jos ei itse sitä valitse. EI ole täydellistä, mutta elämä on paljon parempaa kuin vaikka 60 v sitten. Olen myös miettynyt, että miten tuo päivähoito vaikuttaa tähän asiaan. Eihän nämä päivähoidetut lapset kovin paljon elä normaalia perhe-elämää, ei laitoselämä ole tavallista arkea. Ja sitten vielä avioerot ja uusperheet ja uusuusperheet, ei ole hyvä malli perhe-elämästä tai elämästä yleensäkin. Nämä nuoret ovat aikansa tuloksia, eihän se heidän vikansa ole, että heidät on laitoskasvatettu, että ovat rikkinäisistä perheistä ja että vouhotetaan ilmastonmuutoksesta, pelotettellaan ja luodaan kauhukuvia. Ja onhan heitä paapottu ihan uskomattomalla tavalla eikä mitään ole vaadittu moniltakaan. Kun helppoon tottuu, niin sitähän sitä odottaa sitten elämän olevan.

Ennen oli paremmin. Paapottu pullamössö pilalla. Onneksi olen parempi ihminen kuin te.

Mulla ei ole lasta koska meillä ei ole tulevaisuutta. Halusin kolme. Olisin luovuttanut myös munasoluja sen sallitun 5 kertaa + jos joku olisi halunnut ei-anonyymina luovutuksena. Täällä ois voinut olla 20 lasta enemmän mun tekojeni johdosta, mutta valitsin toisin.

Ekologinen kriisi ja yhteiskunnallinen kehitys on menossa sellaiseen suuntaan, että lapsettomuus ja alkoholisoituminen on parasta vastuunottoa mihin yksittäinen ihminen kykenee.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä on peterpanit kaukana, kun työelämä ja ylipäänsä päivittäinen selviäminen kituuttaen imee viimeisenkin pisaran ihmisestä. Kun olisikin joku kevyt, aivoton, max 30 h/vk hyvin palkattu työ, niin ehkä voimavaroja jäisi lasten kasvatukseenkin.

Yhtälö alkaa nyt vaan olla mahdoton. Ei pysty repeämään moneen suuntaan. Työ vaatii "kaiken" ja niin vaatii myös lasten kasvatus nykyään. Vaatimukset sen suhteen, mitä kaikkea kuuluu "oikeaoppiseen" lastenkasvatukseen kun lisääntyvät jatkuvasti.

Vaatimukset ei lisäänny, vanhemmilta vain puuttuu maalaisjärki.

Ennen omassa lapsuudessa kohtasi eri-ikäisiä, nyt päiväkodissa on 4-vuotiaiden ryhmä eli porukka suunnilleen samantasoista väkeä. Siinä ei opi isommilta eikä opeta esimerkillään pienempiä. Vanhemmille oma lapsi on aikuisena ensikokemus lapsista ja silloin sitä on ihmeissään, kun mukana ei tullutkaan käyttöohjetta eikä toinen lapsi ollutkaan paranneltu malli ensimmäisestä.

Ei vanhemmilta vaadita sen enempää kuin ennenkään. Nykyvanhempien on vain vaikeampi hyväksyä sitä, että kaikkea ei voi saada. Siitä tulee kokemus kohtuuttomista vaatimuksista.

En biletä, en käy viikonloppuisin baareissa, en viettänyt halloweenia (vaikka olisin toki hyvinkin voinut), muutenkin vietän melko hillittyä ja aikuista elämää, en vain halua tehdä lapsia. Piste.

Kuulun tuohon ikä luokkaan ja lapsia minulla ei ole koska en koe parisuhdetta tai lapsia tärkeäksi asiaksi elämässä.

Minä olen tyytyväinen ja onnellinen kun saan käydä töissä sekä elää omanlaista elämää, en matkustele enkä käytä alkoholia.

En ole koskaan seurustellut enkä ole koskaan etsinyt edes parisuhdetta.

Kerta aina kysytään sitä miksi ei ole lapsia tai parisuhdetta niin haluaisin kysyä että miksi pitäisi tehdä lapsia sekä miksi pitäisi olla pariduhteessa?

M29

Suomalaisia on liikaa niin kauan kuin on varaa syrjäyttää osa työttömiksi moniongelmaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vähän samaa mietin, kun katsoin tuttujen Halloween-kuvia. Ikää 30+, parisuhden, lemmikki, työpaikka. Ja kuvien perusteella olisi voinut olettaa, että ikää on 13v ja elämää edessä vaikka miten pitkään.

Ottamatta kantaa lapsentekoon olen havainnut, että Peter Pan -sukupolvi (subjektiivisen päivähoito-oikeuden onnellinen kohderyhmä) ei monin eri tavoin kykene kasvamaan samalla tavalla aikuiseksi kuin me 40+ ikäiset kasvoimme. Käytän tässä aikuisuutta yhteisen vastuunkannon synonyymina.

Mitä tapahtuu, kun tuo sukupolvi huomaa, että elämä meni jo?

Tottakai sä mietit samaa kun ap kun olet ap. Haloo!

Miksi aina ajatellaan, että lapsettomina pysyttelevät ovat jotain bailaavia ikisinkkuja? Minä kuulun niihin, jotka ovat aina tienneet ettei halua lapsia, ja olen elänyt ihan rauhallista tavallista elämää. Baareissakäymiset loppui jo siinä kahdenkympin korvilla, enkä ole käyttänyt alkoholia vuosiin. Ikää on yli 40 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulun tuohon ikä luokkaan ja lapsia minulla ei ole koska en koe parisuhdetta tai lapsia tärkeäksi asiaksi elämässä.

Minä olen tyytyväinen ja onnellinen kun saan käydä töissä sekä elää omanlaista elämää, en matkustele enkä käytä alkoholia.

En ole koskaan seurustellut enkä ole koskaan etsinyt edes parisuhdetta.

Kerta aina kysytään sitä miksi ei ole lapsia tai parisuhdetta niin haluaisin kysyä että miksi pitäisi tehdä lapsia sekä miksi pitäisi olla pariduhteessa?

M29

Mitä teet vapaa-ajalla? Pelaat tietokoneella ja katsot netflixiä vai?

No kyllä minulla on (toivottu) lapsi ja toiveissa on lisää, yritys on päällä nytkin. Olen 24v, eli juuri tätä mainitsemaasi sukupolvea. En ole ollut kauhean kiinnostunut bilettämisestä 18v täytettyäni ja olen muutenkin hyvin paljon erilainen kuin suurin osa ikäisistäni.

Monet lapsia saaneet tuntuvat olevan jotenkin yksinkertaisia. Kuvitellaan, että jos ei ole lasta, niin ainoa asia mitä voi tehdä, on biletys. Lasten saanti ei teistä aikuisia tee, melkoisen yksinkertaisia vanhempia maailmassa pyörii vaikka millä mitalla. Sen osoittaa sekin, että sitten itketään ja ihmetellään että mitä ajallaan tekee kun lapset lentävätkin pesästä ja koti on "tyhjä". Elämän eläminen toisten ihmisten kautta ei ole mitään viisautta ja aikuisuutta. Samoja lapsia olette tekin, ja aivan yhtä hukassa.

M37 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulun tuohon ikä luokkaan ja lapsia minulla ei ole koska en koe parisuhdetta tai lapsia tärkeäksi asiaksi elämässä.

Minä olen tyytyväinen ja onnellinen kun saan käydä töissä sekä elää omanlaista elämää, en matkustele enkä käytä alkoholia.

En ole koskaan seurustellut enkä ole koskaan etsinyt edes parisuhdetta.

Kerta aina kysytään sitä miksi ei ole lapsia tai parisuhdetta niin haluaisin kysyä että miksi pitäisi tehdä lapsia sekä miksi pitäisi olla pariduhteessa?

M29

Mitä teet vapaa-ajalla? Pelaat tietokoneella ja katsot netflixiä vai?

Urheilen,teen kotitöitä, kiertelen kaupungilla kaupoissa,tapailen ystäviäni,välillä saatan makoilla sohvalla ja katselen jotain hyvää elokuvaa televisiosta.. kyllä sitä tekemistä riittää.

Pelejä en pelaile.

M29

Vierailija kirjoitti:

En biletä, en käy viikonloppuisin baareissa, en viettänyt halloweenia (vaikka olisin toki hyvinkin voinut), muutenkin vietän melko hillittyä ja aikuista elämää, en vain halua tehdä lapsia. Piste.

Sama. Olen 35 v., puoliso on (yhdessä oltu 14 v.), mutta ei lapsia eikä lemmikkejä. En biletä, en matkustele, enkä ole kai ikinä napannut yhtään selfietä Facebookiin. Minun päivärytmini on töihin-kotiin-ruuanlaitto-lenkille-nukkumaan. Toistetaan viitenä päivänä viikossa, viikonloppuna siivoan ja pesen pyykkiä. 

Tästä on Peter Pan-elämä hyvin kaukana, vaikkei lapsia olekaan.

Jaaha, aika hyvä provosointialoitus. Vastauksia on muutamia tullut. Tämä vapaaehtoinen lapsettomuus alkaa olla trendi näissä ärsytyskokeiluissa täällä palstalla.

Itsekin baareilin ja tein joskus jotain epäaikuismaisia juttuja yli kolmekymppiseksi. Taustalla kummitteli kuitenkin halu saada perhe ja vakiinnuttaa elämä rauhallisiin uomiinsa. Onneksi niin tapahtui kolmenkympin jälkeen. Sitä ootellessa dokailin ja "juhlin" kuin huomista ei tulisi.

Nyt kannan vastuuta, joka on tietysti välillä hyvinkin haastavaa, mutta keskityn enimmäkseen niihin mukaviin asioihin, joita rauhoittuminen ja vakiintuminen on tuonut tullessaan. Koen, että olen mennyt eteenpäin elämänkaarellani. Kyllä muutkin tän homman hallitsee, kun kerran minäkin!

Olet täysin oikeassa, ainakin minun kohdallani. Ja mitä väärää siinä on?

en ole huomannut, pikemminkin päinvastoin. en tiedä yhtäkään ikäistäni/nuorempaa tai vanhempaa joka ei haluaisi lapsia/olisi jo hankkinut lapsia. nimenomaan minä (n31) olen ainoa jolla ei lapsia ole eikä tule. MINÄ olen se outolintu. käsittämätöntä että jopa ne kovimmat pelimiehet jotka kaataneet satoja naisia, kertovat että haluavat lapsia.

Itse olin alle 25-vuotias kun sain lapseni, 90-luvulla olen syntynyt. Biletystä en ole koskaan harrastanut tai pitänyt mielekkäänä. Olen onnellinen lapsestani, vaikka nyt ruuhkavuosina kun uudelleenkouluttaudun, käyn töissä ja Kotona on pieni lapsi, elämä tuntuukin melko raskaalta. Tiedän että muutaman vuoden sisään helpottaa kun lapsi menee kouluun, itseltä loppuu opinnot ja miehellä jo nyt on vakityö ja itselläni varma työpaikka valmistumisen jälkeen.

Toisaalta ymmärrän hyvin myös heitä, jotka päätyvät lapsettomaan elämään.