Lue keskustelun säännöt.
Vauvakuume ja miehen outo käytös
Tämä on pitkä teksti, tiivistelmä alla.
Lähtötilanne: Olemme korkeasti koulutettuja 29-vuotiaita ja olleet yhdessä 13v. Olemme kolmatta vuotta naimisissa. Miehellä vakituinen työpaikka ja minä olen yrittäjä.
Vauvakuume iski minuun toissa jouluna, ja se on vain pahentunut. Olen alkanut puhua, että olisiko meidänkin aika alkaa yrittää lasta. Mies hymyilee, kun tulee vauvoista puhe, että semmoinen pienihän voisi olla kiva. Katselee muiden - tuttujen ja tuntemattomien - pienokaisia hellä ilme kasvoillaan. Muutimme jopa kolmioon, että olisi lastenhuone valmiina. Lisäksi mies on esimerkiksi kieltänyt asentamasta peiliä makkarin tiettyyn kohtaan, koska ”sitten tulevaisuudessahan pinnasänky on suoraan sen edessä” :D
MUTTA kun tosissani kysyn asiasta, miehen kasvot valahtavat ja hän keksii syyn miksei vielä. Ensin syy oli muutto. Muuton jälkeen piti taas totutella uuteen asuntoon ja kaupunginosaan. Puoli vuotta muuton jälkeen mies esimerkiksi sanoi, että minulla pitäisi olla vakituinen työpaikka: meidän olisi minulle helpompaa olla vauvan kanssa, kun minulla olisi vakaat tulot. Tämä sattui, koska hän on aina kannustanut minua yrittämään, ja yritykselläni menee vihdoin hyvin. Pohdiskelin asiaa, jonka jälkeen myönsin, että tietyt asiat olisivat toki helpompia palkansaajana. Sanoin miehelle, että alkaisin etsiä töitä. Mies järkyttyi, että olenko noin vaan laittamassa pillit pussiin. Että eihän me sitten voida lasta yrittää vielä: kukaan ei palkkaisi minua, kun saavun haastatteluun "maha pystyssä". Sain kutsun työhaastattelun kuitenkin aika pian. Mies oli kauhistunut: miksi ihmeessä minä olisin yritystäni – unelmaani – alas ajamassa, kun pärjäämme niin hyvin. Mainitsin lapsen yrittämisen, jolloin hän sanoi, että kyllähän me pärjäisimme vaikka pelkällä hänen palkallaan. En mennyt haastatteluun.
Seuraavalla kerralla kun asiasta tuli puhe, mies sanoi surevansa puolestani, jos tulisin raskaaksi. Miehen mukaan olisi surullista, että en saisi edetä urallani toisin kuin hän. Vastasin, että olen aina ollut enemmän perhe- kuin urakeskeinen ihminen, eikä minulla ole koskaan ollutkaan mitään uralla etenemishaaveita. Mutta miehen mukaan saattaisin tulla katkeraksi myöhemmin.
Meinasi mennä hermot, joten olin pari kuukautta suosiolla ottamatta vauva-aihetta esiin. Sinä aikana mieheni sanoi pari kertaa, että pettäisipä ehkäisy, niin ei tarvitsisi tehdä isoja päätöksiä. Lisäksi hän on ehdottanut leikillään, että tekisin kortsuun reikiä, jotta tulisin hänen tietämättään raskaaksi. Viimeksi mainitusta jopa suutuin vähän, koska haluan että me molemmat otamme vastuun lapsen yrittämisestä, enkä vain minä.
Lopetin miehen toiveesta pillerit kesällä. Gynekologi epäili kuitenkin endometrioosia, ja ehdotti, että joko lasta yritetään vuoden sisällä tai aloitetaan taas pillerit. Mies ei halua, että aloitan pillereitä, koska ”saatetaan alkaa lasta yrittämään pian”. Kun eilen puhuimme asiasta ja sanoin, että haluan joskus lapsia, niin mieheni vastasi minulle, ettei pelkkä lapsenkaipuu ole hyvä syy yrittää lasta. Sitten hän sanoi, etten voi kaivata lasta, koska en tiedä millaista olisi, jos meillä olisi lapsi. Eli sitä mitä ei ole koskaan ollut, ei voi kaivata.
Haluaako mieheni siis lapsia vai ei? Ja tätä on turha kysyä häneltä itseltään, hän kun löytää aina syyn, miksei ainakaan vielä. Olemme olleet parhaat ystävät teineistä saakka ja meidän on aina ollut helppo tulkita toisiamme, mutta nyt olen äimänä. Keittiöpsykologit, auttakaa!
TIIVISTELMÄ: Mies haluaa joka toinen päivä lapsen ja joka toinen päivä ei. Mitä syitä tälle voi olla? Vai onko tämä vaan ihan normaalia uuden elämänvaiheen jännittämistä?
Kommentit (206)
-kuumeilija- kirjoitti:
Tosi hieno kuulla ! Asia lähti sittenkin etenemään painollaan, kun miehesi oli tarpeelliset jahkailut saanut pyöriteltyä..Onnea jatkoon!
Kiitos! Nyt mietin, että pitääköhän sanansa vai perääntyyköhän itse "toiminnan" keskellä... mutta turha sitä on vielä jännittää, nyt vaan nautin näistä ihanista perhosista vatsassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän miehesi satu olemaan kaksoset horoskoopissa? Tuo tuuliviirimäisyys ja vastuun pelko kun
hyppää tämän tästä esiin. Lisäksi vaikuttaa olevan merkurius -miehiä eli rahaa pitää tulla ovista ja ikkunoista.
Ehkä mies on uramies, jolla on perhevaimo...
Hän on neitsyt :D
-ap
Meillä miehellä on ollut vähän samanlaista jahkailua siinä mielessä, että halusi minun lopettavan ehkäisyn mutta, kun ensi kertaa tulin huonovointiseksi ja tein raskaustestin (negatiivisen) hän jotenkin meni lukkoon. Alkoi puhumaan, että hyvä, etten ole raskaana ja miten sitten ei nähdä enää ketään, eikä voi tehdä mitään kivaa. Samalla sitten tuli erektio-ongelmat ja suorastaan vältteli seksiä. Nyt sitten homma on kääntynyt päälaelleen seksi maistuu taas ja vihjailee perheelleni, että katsotaan, jos jotain olisi tapahtunut. Olin vähän huonovointinen ja pelkäsin saaneeni vatsapöpön, niin siihen sanoi vaan vanhemmilleni hymyillen, että voihan siihen olla jokin muukin syynä. Muutama päivä puhui mahdollisesta vauuvasta haaveillen. Ehkä siinä vaan tuli semmoinen elämän realiteettikatsaus ja kaikki mahdolliset kuvat vilisi silmissä.
Vähän ohis, mutta ihanko oikeasti miehen toiveesta päätit hakea töitä ja laittaa unelmafirmasi sivuun? Ja sitten miehen toiveesta et mennytkään työhaastatteluun? Ja jatkat firman kanssa?
Ei liity lapsiaiaan vaan sun elämään! Mieti mitä itse haluat ja tee työtä sen eteen. Toki parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja, mutta ei omaa itseään saa laittaa syrjään!
Miehellä on toinen jalka ovenraossa. Ihan kuin odottaisi jotain mahdollisuutta parempaan tai vastaavaa. Vähän harmillinen tilanne kyllä. Olisiko syytä ottaa hetkellinen pesäero niin hän saisi selkiyttää ajatuksiaan? Joskus tuntuu olevan niin että toisen merkityksen huomaa vasta erossa. Olette olleet niin kauan yhdessä että mies saattaa potea vaikka vain alitajuisesti menetetyn nuoruuden/menetettyjen mahdollisuuksien tuskaa.
Sen valossa jos kuitenkin hankkiudut raskaaksi tai painostat miestä, näen silmissäni tyypillisen skenaarion jossa mies muuttuu lapsen tultua etäiseksi ja alkaa riitelyn kierre joka päätyy eroon. Käytännössä koska mies tuntee että hän on vankilassa, vieläpä äidiksi muuttuneen vaimon kanssa. Raukka parka...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miehesi ei oikeasti halua lasta. Ajatus pienokaisesta on hänen mielestään kiva, mutta ei hän lasta oikeasti halua vaan keksii aina tekosyitä miksei yrittämään voida alkaa juuri nyt. Jos haluaisi, te olisitte sen lapsen jo tehneet. Hän ei halua lasta, mutta ei kehtaa sanoa sitä suoraan ettei menetä sinua.
Sinun pitää nyt päättää mitä haluat eniten, miehen vai lapsen.
Iso muutos voi pelottaa kun se muuttuu konkreettiseksi. Kaikesta on helppo haaveilla, mutta sen ensimmäisen askeleen ottaminen voi tuntua jättimäiseltä loikalta. Varsinkin lapsen suhteen kun paluuta entiseen ei enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, miehesi ei oikeasti halua lasta. Ajatus pienokaisesta on hänen mielestään kiva, mutta ei hän lasta oikeasti halua vaan keksii aina tekosyitä miksei yrittämään voida alkaa juuri nyt. Jos haluaisi, te olisitte sen lapsen jo tehneet. Hän ei halua lasta, mutta ei kehtaa sanoa sitä suoraan ettei menetä sinua.
Sinun pitää nyt päättää mitä haluat eniten, miehen vai lapsen.
Oisko vähän mutkat suoriksi tällaisessakin päätelmässä? Se että potee ristiriitaisia tunteita ei se aina tarkoita tuota. Vaikka sitä lasta oikeasti haluaisi, saattaahan naisellekin raskautuessa tulla paniikki, tai siinä vaiheessa kun tajuaa että se lapsi ihan oikeasti pitää kanssa synnyttää. Noista ajatuksista yleensä kasvaa pois sen lapsen myötä. Kyllä mielestäni paniikki on miehillekin sallittua, mutta se ei saa tarkoittaa sitten sitä että muututaan itsekin mieslapsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehellä on ollut vähän samanlaista jahkailua siinä mielessä, että halusi minun lopettavan ehkäisyn mutta, kun ensi kertaa tulin huonovointiseksi ja tein raskaustestin (negatiivisen) hän jotenkin meni lukkoon. Alkoi puhumaan, että hyvä, etten ole raskaana ja miten sitten ei nähdä enää ketään, eikä voi tehdä mitään kivaa. Samalla sitten tuli erektio-ongelmat ja suorastaan vältteli seksiä. Nyt sitten homma on kääntynyt päälaelleen seksi maistuu taas ja vihjailee perheelleni, että katsotaan, jos jotain olisi tapahtunut. Olin vähän huonovointinen ja pelkäsin saaneeni vatsapöpön, niin siihen sanoi vaan vanhemmilleni hymyillen, että voihan siihen olla jokin muukin syynä. Muutama päivä puhui mahdollisesta vauuvasta haaveillen. Ehkä siinä vaan tuli semmoinen elämän realiteettikatsaus ja kaikki mahdolliset kuvat vilisi silmissä.
Eikö sinua ärsytä tuollainen tyhjänpäiväinen vihjailu? Kuulostaa todella rasittavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oudon tutulta. Ollaan miehen kanssa vähän yli kolmenkymmenen ja puolisen vuotta sitten sanoin että eiköhän nyt ole aika jo ruveta miettimään lastentekoa jos aijetaan niitä tehdä. Mies nyökytteli ja oli vaan että juu juu samoilla linjoilla. No kun tilanne tuli eteen että ehkäisyä ei enää ollut käytössä niin mies alkoi puhumaan että nyt pitäis sen saada tutkinto suoritettua loppuun (valmistuu ens keväänä). Ihmettelin että miten se nyt tähän liittyy mut sitten se alkoikin välttelemään seksiä. On kiire, väsyttää ja sitä rataa. Ja usein ruvennyt korostamaan kuinka on niin onnellinen kun kohta on monen vuoden tutkinto suoritettuna. Aina vaan puhuu siitä tutkinnon suorittamisesta loppuun. Se koulu vie nyt kaiken ajan ja energian joten hän ei kuulemma voi "tässä elämän tilanteessa" vielä laittaa lasta alulle. Että pitää nyt odottaa kuulemma että koulut on käyty. En tiedä miten hänen opiskelu vaikuttaa siihen mun raskaana oloon. Jännittää vaan että löydänkö itteni tosta ap:n tilanteesta kun tutkinto on miehellä taskussa! Oisko niin että lapsenteko onkin osalle niin pelottava mullistava päätös että sitä yrittää viivyttää vaikka tietää että se on edessä?
No mieshän ehtii valmistua ennen vauvan syntymää vaikka tulisitkin heti raskaaksi, joten melko köykäinen perustelu on.
Hirveitä seliselimiehiä monilla, onneksi löysin vähän jämäkämmän. Onko ap:n mies ottanut vieläkään mitään kantaa asiaan? Siis kantaa asiaan, ei selitellyt, kierrellyt ja kaarrellut. Haluaako se lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirveitä seliselimiehiä monilla, onneksi löysin vähän jämäkämmän. Onko ap:n mies ottanut vieläkään mitään kantaa asiaan? Siis kantaa asiaan, ei selitellyt, kierrellyt ja kaarrellut. Haluaako se lapsia?
Tuolta aiemmin voi lukee
En ole vielä koko ketjussa huomannut yhtään perustelua, MIKSI ap haluaa lapsen. Kyllähän elämän isoin päätös pitäisi pystyä perustelemaan muutenkin kuin "kunhan vaan haluan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten jokunen muukin in sanonu niin voi olla että miestä pelottaa lapsen hankinta, koska se on hyppy tuntemattomaan ja siihen liittyy monilla ajatus että oma elämä loppuu siihen. Että lapsen saamisen jälkeen elämä on vain sitä lasta. Vastuu ja huoli lapsesta on ihan todellisia. Voi myös pelätä sitä onko hän oikeesti hyvä isä jne.
Toisaalta voi myös olla, että koska aikasemmin teillä ei ilmeisesti ollu puhetta lapsista(?) niin on ajatellut, että säkin oot sitä mieöt että lapsi tulee jos vahingossa tulee, mutrei oo niin tärkeä, etä yrittämällä yritettäisiin. Voi olla, ettei se mies halua lasta, mutta pelkää tän nyt jihtavan eroon eikä halua eroa, niin ei uskalla sanoa totuutta. Vihjailee vaan suuntaan ja toiseen, että sun toive pysyy yllä mutta tyydyt siihen myöhemmin myöhemmin aikaan
Tärkeintä on nyt se, että sä et ala tanssimaan vain sen miehen pillin mukaan eli esim haet töitä kun se valittaa yrittäjyyttä, ja jätät menemästä haastatteluun kun se valittaa yrittäjyyden lopettamista. Kyllä yrittäjätkin lisääntyy...
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä koko ketjussa huomannut yhtään perustelua, MIKSI ap haluaa lapsen. Kyllähän elämän isoin päätös pitäisi pystyä perustelemaan muutenkin kuin "kunhan vaan haluan".
Miksi pitäisi? Tai miksi pitäisi perustella sitä, että ei halua lapsia? Jotkut haluaa ja jotkut ei, kumppaniksi pitäs löytää sellanen jolla on samat ajatukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehellä on ollut vähän samanlaista jahkailua siinä mielessä, että halusi minun lopettavan ehkäisyn mutta, kun ensi kertaa tulin huonovointiseksi ja tein raskaustestin (negatiivisen) hän jotenkin meni lukkoon. Alkoi puhumaan, että hyvä, etten ole raskaana ja miten sitten ei nähdä enää ketään, eikä voi tehdä mitään kivaa. Samalla sitten tuli erektio-ongelmat ja suorastaan vältteli seksiä. Nyt sitten homma on kääntynyt päälaelleen seksi maistuu taas ja vihjailee perheelleni, että katsotaan, jos jotain olisi tapahtunut. Olin vähän huonovointinen ja pelkäsin saaneeni vatsapöpön, niin siihen sanoi vaan vanhemmilleni hymyillen, että voihan siihen olla jokin muukin syynä. Muutama päivä puhui mahdollisesta vauuvasta haaveillen. Ehkä siinä vaan tuli semmoinen elämän realiteettikatsaus ja kaikki mahdolliset kuvat vilisi silmissä.
Eikö sinua ärsytä tuollainen tyhjänpäiväinen vihjailu? Kuulostaa todella rasittavalta.
Ärsytti ja sanoin siitä miehelle. Hän pyysi anteeksi ja sanoi, ettei rehellisesti ollut ymmärtänyt, että hänen sanomansa voidaan ymmärtää vihjailuna. Hän oli vain ajatellut, että syynä voisi olla pöpön sijasta huono ruoka.
Miehesi ei halua lapsia. Ei koskaan. Hän haluaa sinut, mutta ei välitä mitä sinä haluat ja siksi venkoilee ja manipuloi. Tämä on niin nähty. JSSAP. Miehet jotka haluavat lapsia todellakin panevat menemään, että niitä lapsia saa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan normaalilta epävarmuudelta, tietynlaiselta epäkypsyydeltä ja ahdistukselta suuren, koko loppuelämään vaikuttavan päätöksen edessä. Varsinkin jos on ensimmäinen kerta miehen elämässä kun jotain näin isoa pitää päättää niin kuka tahansa voi käyttäytyä epäjohdonmukaisesti ja ailahtelevasti. Se ei tietysti ole ollenkaan reilua ap:ta kohtaan ja miehen kuuluisi jo pystyä sanomaan kantansa mutta jotain rajaa näille manipulointispekulaatioillekin. Mahdollista on, mutta huomattavan harvinaista. Ei ollenkaan niin yleistä kuin nettipalstoilla annetaan olettaa. Ja sanon tämän itse narsistin uhrina.
Aivan varmasti manipulointi kumpuaa pelosta, mutta ap:lle ne ovat miehen todellisia ääneen sanottuja ajatuksia, joiden perusteella ap selvästi tekee monia päätöksiä. Onko se sitten miehen veemäisyyttä vai ap:n heikkoutta, kun eivät ymmärrä muuttaa käyttäytymistään? Selvää on, että seurauksena on lapsettomuus ja paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveitä seliselimiehiä monilla, onneksi löysin vähän jämäkämmän. Onko ap:n mies ottanut vieläkään mitään kantaa asiaan? Siis kantaa asiaan, ei selitellyt, kierrellyt ja kaarrellut. Haluaako se lapsia?
Tuolta aiemmin voi lukee
Siis ei halua? Ainakaan nyt jos koskaan. Tai haluaa vahinkolapsen? No hyvä, että jollekin tuollaiset miehet kelpaa niin muille jää toisenlaiset.
Eihän miehesi satu olemaan kaksoset horoskoopissa? Tuo tuuliviirimäisyys ja vastuun pelko kun
hyppää tämän tästä esiin. Lisäksi vaikuttaa olevan merkurius -miehiä eli rahaa pitää tulla ovista ja ikkunoista.
Ehkä mies on uramies, jolla on perhevaimo...