Lue keskustelun säännöt.
Olen muunsukupuolinen, loukkaanko näkemystäsi 2 sukupuolesta? Vastaan kysymyksiisi
Muunsukupuolinen
04.11.2019 |
Olen muunsukupuolinen.
Synnyin naiseksi, ja kärsin pahasta bodydysforiasta- eli keho vääristymästä. Varsinkin rinnat tätä teettävät, ne haluan ehdottomasti pois, en koe niiden kuuluvan kehooni, vain olevan jotkut paiseet/kasvannaiset.
En muuten koe olevani mieskään, vaikka rinnat lähtisivät, eikä tämä siihen kehon kuvan ongelmaan oikeastaan liitykään. Koen olevani jotain miehen ja naisen välistä, ja näin olen aina kokenut. Miksi tämä ahdistaa muita ihmisiä niin kovasti, etten ole mies tai nainen? Ei minua tarvitse muuten erillailla kohdella kuin vain toisena ajattelevana ihmisinä:( En oikeasti ymmärrä miksi tämä tuntuu loukkaavan ihmisiä enemmän kuin jopa sanoa olevansa trans, vaikkei senkään mielestäni pitäisi ketään loukata. Tosin tuntuvat monet trans ihmisetkin muunsukupuolisisia halveksuvan.
Kommentit (73)
Sä olet jokatapauksessa biologisesti nainen, tykkäsit siitä tai Et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen sinä olet, ja myönnät sen itsekin. Sinulla on jotain henkisen puolen ongelmia. Suosittelen, että juttelet ammattilaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friikki
Friikkeydessä ei ole mitään pahaa. Jos toisen ihmisen olemassaolo järkyttää sinua noin paljon, ongelma on sinulla.
En sanonut että on pahaa. Eikä minulla ole ongelma vaan hänellä. Hän väittää ettei ole nainen vaikka biologisesti on, ongelma on hänen.
Miten toivoisit identiteettisi otettavan huomioon yhteiskunnassa, esim. koulut, työpaikat, ystävät? Onko jotain, jota toivoisit, mutta et halua kuitenkaan vaatia jostain syystä (ei maksa vaivaa, et halua loukata muiden autonomiaa tms)? Jos on, miten luokittelet ne tai päättelet, mitä on kohtuullista pyytää?
Anteeksi jos on vaikeita kysymyksiä. ^^'
Koen miehen ja naisten rajaamisen fysioogisina, psygologisina ja sosiaalirooleina itseeni epäsopivina. Toivoisin tietenkin että naiseksi kutsuminen ei ahdistaisi. Minua ei ole käytetty(tietääkseni) seksuaalisesti hyväksi.
Tosin olen todennäköusesti potenut aina adhdtä ilman diaknoosia, joten se on varmaan vaikuttanut siihen että en omasta mielestäni vain ole nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä olet biologisesti ihan tavallinen nainen. Mä ymmärrän että se ei ole hirveän hohdokasta, mystistä, erikoista eikä jännittävää, mutta yritä nyt kuitenkin hyväksyä se elämän tosiasiana.
Muunsukupuolinen kirjoitti:
Koen miehen ja naisten rajaamisen fysioogisina, psygologisina ja sosiaalirooleina itseeni epäsopivina. Toivoisin tietenkin että naiseksi kutsuminen ei ahdistaisi. Minua ei ole käytetty(tietääkseni) seksuaalisesti hyväksi.
Tosin olen todennäköusesti potenut aina adhdtä ilman diaknoosia, joten se on varmaan vaikuttanut siihen että en omasta mielestäni vain ole nainen.
Mitä ihmettä? Miten ADHD liittyy tähän?
Mun tytöllä on ADHD ja ihan normaali nuori nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, sä tiedät itse mitä olet, tai jos et tiedä, niin sekin on ihan ok. Mulla ei ainakaan ole mitään ongelmaa sen suhteen, ei muuta ku jatketaan elämää :) <3
Et loukkaa ainakaan minua (otsikon kysymys). Oletko käynyt asiaa tuntevan psykoterapeutin vastaanotolla? Kehodysforiaa voi ilmetä monenlaisista, esim traumaperäisistä syistä ja asiassa voi tapahtua muutoksia kun aloittaa psykoterapian. Tämä ei ole nyt mitään homojen eheytyshoitoa, ne ovat todistetusti huuhaata. Ehkä tämän kaiken jo tiedätkin. Kysyn siksi koska itselläni oli joskus kehonkuvassa vääristymiä jotka olivat minulle aivan todellisia, mutta psyykkisellä työstöllä hävisivät vuosien aikana. Tsemppiä ja hyviä asioita elämääsi joka tapauksessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten toivoisit identiteettisi otettavan huomioon yhteiskunnassa, esim. koulut, työpaikat, ystävät? Onko jotain, jota toivoisit, mutta et halua kuitenkaan vaatia jostain syystä (ei maksa vaivaa, et halua loukata muiden autonomiaa tms)? Jos on, miten luokittelet ne tai päättelet, mitä on kohtuullista pyytää?
Anteeksi jos on vaikeita kysymyksiä. ^^'
Nämä ovat hyviä kysymyksiä! Haluaisin vain, ettei minua mm. Neiti/rouviteltaisi, ei pistettäisi automaattisesti "naistenhommiin" minulta kusymättä(tosin näin ei pitäisi kellekkään tehdä). Työ harjoittelussa olin 2 miehen kanssa samalta luokalta, ja voitte arvata kuka pistettiin keittämään kahvia kokouksiin. Muita 2 ei edes kysytty, mutta kuten sanoin, moukkamaista näin olisi tehdä vaikka kuinka ajattelisin itseni naiseksi. Koulussa lähinnä voisi järjestää liikuntaa, joka ei olisi vain niin sukupuoli jaottunutta. Ihan oikeasti ei minua tarvitse mitenkään erilailla kohdella kuin muita:) kunhan vain ei nais-/miehittele. Kiitos kysymyksistä!
No mitä sä odotat muilta? Miksi et vain ole? Siis ihan oma itsesi. Ei kukaan sua pakota naisen rooliin, äitiyteen tms voit pukeutua ihan kuin itse haluat.
Silti olet virallisesti nainen mutta miten se sua edes häiritsee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista, itselläni joskus testoissöni(umpihumalassa) koen olevani schwarsenegge.
Minä ajattelen tuollaisen ainoastaan psyykkisenä ongelmana.
Ja ei se minua mitenkään häiritse. Onhan niitä paljon muitakin psyykkisiä sairauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muunsukupuolinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten toivoisit identiteettisi otettavan huomioon yhteiskunnassa, esim. koulut, työpaikat, ystävät? Onko jotain, jota toivoisit, mutta et halua kuitenkaan vaatia jostain syystä (ei maksa vaivaa, et halua loukata muiden autonomiaa tms)? Jos on, miten luokittelet ne tai päättelet, mitä on kohtuullista pyytää?
Anteeksi jos on vaikeita kysymyksiä. ^^'
Nämä ovat hyviä kysymyksiä! Haluaisin vain, ettei minua mm. Neiti/rouviteltaisi, ei pistettäisi automaattisesti "naistenhommiin" minulta kusymättä(tosin näin ei pitäisi kellekkään tehdä). Työ harjoittelussa olin 2 miehen kanssa samalta luokalta, ja voitte arvata kuka pistettiin keittämään kahvia kokouksiin. Muita 2 ei edes kysytty, mutta kuten sanoin, moukkamaista näin olisi tehdä vaikka kuinka ajattelisin itseni naiseksi. Koulussa lähinnä voisi järjestää liikuntaa, joka ei olisi vain niin sukupuoli jaottunutta. Ihan oikeasti ei minua tarvitse mitenkään erilailla kohdella kuin muita:) kunhan vain ei nais-/miehittele. Kiitos kysymyksistä!
No mä olen nainen ja tykkään olla mutta tuo kahvinkeitto ärsyttäisi silti.
Mä olen yksisarviskeijukainen. Se on se neljäs sukupuoli.
Muunsukupuolinen on terminä kovin pitkä, olisiko ehdottaa jotain lyhyempää termiä jolla sinua voisi kutsua? Olisiko musu loukkaava sana?
Oletko sitä mieltä että myös kehonyhtenäisyyskuvahäiriöisiltä tulisi leikata raajoja irti jos he kokevat että se kyseinen raaja on heidän kehoonsa kuulumaton "kasvannainen"?
Tulisiko anorektikoille tehdä laihdutusleikkauksia koska he kokevat olevansa liian lihavia?
Miten tämä eroaa omasta kokemuksestasi, kyse on kaikissa tapauksissa kehonkuvanhäiriöstä jota ei missään nimessä tulisi lähteä tukemaan, vaan sensijaan hoitaa sitä korvienväliä.
Jos on ihan pakko leikellä irti terveitä ruumiinosia niin tekisitte sen edes omalla kustannuksellanne, sairasta että yhteiskunta tukee tuollaista.
Muunsukupuolinen kirjoitti:
Koen miehen ja naisten rajaamisen fysioogisina, psygologisina ja sosiaalirooleina itseeni epäsopivina. Toivoisin tietenkin että naiseksi kutsuminen ei ahdistaisi. Minua ei ole käytetty(tietääkseni) seksuaalisesti hyväksi.
Tosin olen todennäköusesti potenut aina adhdtä ilman diaknoosia, joten se on varmaan vaikuttanut siihen että en omasta mielestäni vain ole nainen.
Kerro siis tarkemmin millaiseksi koet itsesi fyysisesti,psyykkisesti ja sosiaaliroolissa. Kiinnostaisi tietää!
Miten siis eroat miehestä ja naisesta.
Muunsukupuolinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten toivoisit identiteettisi otettavan huomioon yhteiskunnassa, esim. koulut, työpaikat, ystävät? Onko jotain, jota toivoisit, mutta et halua kuitenkaan vaatia jostain syystä (ei maksa vaivaa, et halua loukata muiden autonomiaa tms)? Jos on, miten luokittelet ne tai päättelet, mitä on kohtuullista pyytää?
Anteeksi jos on vaikeita kysymyksiä. ^^'
Nämä ovat hyviä kysymyksiä! Haluaisin vain, ettei minua mm. Neiti/rouviteltaisi, ei pistettäisi automaattisesti "naistenhommiin" minulta kusymättä(tosin näin ei pitäisi kellekkään tehdä). Työ harjoittelussa olin 2 miehen kanssa samalta luokalta, ja voitte arvata kuka pistettiin keittämään kahvia kokouksiin. Muita 2 ei edes kysytty, mutta kuten sanoin, moukkamaista näin olisi tehdä vaikka kuinka ajattelisin itseni naiseksi. Koulussa lähinnä voisi järjestää liikuntaa, joka ei olisi vain niin sukupuoli jaottunutta. Ihan oikeasti ei minua tarvitse mitenkään erilailla kohdella kuin muita:) kunhan vain ei nais-/miehittele. Kiitos kysymyksistä!
Onko väärin tästä olettaa, että kannattaisit ehkä esim. tasoryhmiä koululiikuntaan sen sijaan, että jaettaisiin sukupuolen mukaan? Ja ymmärsin vissiin oikein, että tuossa kahvinkeitossa sua häiritsee ennen kaikkea se, että sua "kohdellaan naisena" (siinä missä cisnaista häiritsisi seksismi)? Eli ikään kuin se häiritsevä tunne kumpuaa eri lähteestä?
Sama
Olen pahoillani puolestasi :( Sukupuolesihan on ja pysyy vaikka silvot rintasi pois. Eiväthän rintasyövän takia rintansa poistaneetkaan naiset ole jotain muuta kuin naisia. Ovat rinnattomia naisia. Sinusta tulee sitten rinnaton nainen ja kai sinulla on siihen oikeus. Miksi sanan nainen käyttö ahdistaa? Onko sinua hyväksikäytetty seksuaalisesti? Vai mistä luulet kehodysforiasi kumpuavan?