Mikä estää miehen ja naisen välisen ystävyyden aikuisiällä
Jäin pohtimaan, miksi mies ei ”uskalla” (?) olla kaveri...🤔 Liittyykö siihen aina pelko jännitteestä tai pettämisestä, voiko tänä päivänäkin olla vielä näin?
Mua harmittaa, kun mulla oli hyvä kaverisuhde yhteen mieheen, jonka hän jäähytti/lopetti, koska ”En mä aikuisiällä enää ystävysty, mulla on ne opiskeluaikojen Niko, Jaakko ja Patrik, en mä muiden kanssa näe”.
Tunsin tämän miehen koska on kaverin kaveri, ystävystyttiin hänen kauttaan ja alettiin nähdä työn kautta kun ollaan samassa isossa konsernissa, mutta aivan eri tehtävissä (ei tehdä yhdessä töitä mutta sama talo). Minusta perustelu on outo, koska emme vapaa-ajalla ole nähneet edes.
Viestittelimme kyllä, lähinnä työkuvioihin liittyen mutta myös matkusteluvinkkejä ym. normaalia.
Molemmat parisuhteessa, jos sillä merkitystä tässä (itselleni ei ole, koska minulla on muitakin miespuolisia ystäviä ym.)
Mielipiteitä?
Kommentit (60)
Voisiko olla ettei kyse olekaan siitä, että olette mies ja nainen vaan, että hän kokee että ystävyys on tullut tiensä päähän. Mitä vanhemmaksi tulee sitä tarkemmin rajaa ihmiset, joihin haluaa olla yhteydessä. Tai toisin sanoen, aika ei riitä kaikille.
Ehkä tilanne korjaantuu ajan myötä, jos vedätte hieman happea?
Ei mikään, mutta sinkkuna usein kokeilevat rajoja ja pariutuessaan eivät sitten halukkaan enää tavata tai ei käy kaikille osapuolille.
Päätin luovuttaa rakentamasta ystävyyttä enää miehiin, kun aina sama tarina. Olen muutenkin aika introvertti, joten syvien ystävyyksien luominen alusta on raskasta, varsinkin jos sitä joutuu aina uudelleen luomaan. Tyydyn mielummin muutamaan hyvään ja läheiseen naisystävääni.
En alkaisi ystävystymään yhtään enempää työpaikkani miesten kanssa, vaikka kivoja ovat ja istutaan työpaikan ruokalassa samassa pöydässä. Yleensä puhun työasioista ja yleistä small talkia. En ota yhteyttä työn ulkopuolella.
Kunnioitan toisten parisuhteita, enkä kaveeraa miesten kanssa elleivät ole mieheni kavereita tai omiani vuosien takaa. Selkeämpää niin ettei kukaan pahoita mieltään.
Miehen ja naisen välillä voi olla jännite, joka estää ystävyyden. Usein se estää sen miehen puolelta. Mä voin tuntea naisena vetoa miespuoliseen ystävään, mutta se ei tarkoita, että suhteeseen haluaisin. Siihen tarvitaan muutamin, kun vetoa. En ole ihminen, joka kykenisi vain harrastaa seksiä.
Ei miehellä ole mitään syytä tai mielenkiintoa kaverisuhteeseen naisen kanssa.
Minulla oli paljon miespuolisia kavereita. Kun menin naimisiin, katosivat yksi kerrallaan. Muutama kysyy ehkä kolmen vuoden välein, olenko yhä naimisissa. Minun silmäni aukenivat tämän asian suhteen. Akateemisia keski-ikäisiä ollaan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Mikä voi tuohon miehen yhtäkkiseen pakitukseen olla sitten syynä..?🤔
Ap
Ehkä olet liian innokas, ehkei hänellä ole aikaa jatkuvaan viestailuun, oma kulta vie voiton. Eivät kaikki ehdi ja halua ylläpitää niin uusia kaverisuhteita, arki ja elämä on täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen on kaunis, mies ihastuu. Tulee se jännite.
Jos nainen ei ole kaunis, mies ei halua olla tekemisissä, ei edes kavereina.
Nuo ainakin estävät. Omien havaintojeni mukaan naiset voisivat hyvinkin olla miesten kanssa ystäviä, mutta miehet eivät jostain syystä kykene tähän.
Olenko minä käynyt unissani kirjoittamassa tämän kommentin?! 😁
-eri, mutta täsmälleen sama ajatus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen on kaunis, mies ihastuu. Tulee se jännite.
Jos nainen ei ole kaunis, mies ei halua olla tekemisissä, ei edes kavereina.
Nuo ainakin estävät. Omien havaintojeni mukaan naiset voisivat hyvinkin olla miesten kanssa ystäviä, mutta miehet eivät jostain syystä kykene tähän.
Olenko minä käynyt unissani kirjoittamassa tämän kommentin?! 😁
-eri, mutta täsmälleen sama ajatus
Lisään vielä ed. kommenttiini, että naisten halussa olla miehen kaveri on ainakin alitajuntaisesti usein taustalla myös itsetunnon pönkitys. Naisesta on mukavaa, kun on "ihailijoita", miespuolista hovia ympärillä. Tämä koskee erityisesti niitä kauniimpia naisia, rumillahan ei ole edes mieskavereita.
Puoliso voi olla mustasukkainen.
Muut ihmiset olettavat, että kyseessä on sivusuhde.
Miesvaltaiseen harrastusporukkasmme tuli nainen.
Hän alkoi kovasti viestittelemään minulle,
keskustelimme kaikenlaisesta harrastuksiin ja elämään liittyvästä, meillä on paljon yhteisiä mielenkiinnonkohteita, joista juttua riitti.
Myöskin syvällisempiä keskusteluja elämästä ja maailmasta kävimme.
Ko. nainen löysi sitten seurustelukumppanin ko. ryhmästä,
Yhteydenpito loppui kuin seinään.
En usko, että hän oli minusta seurustelumielessä kiinnostunut, hän on minua niin paljon paljon nuorempi.
Mulla on aina ollut vastakkaista sukupuolta olevia kavereita. Lapsena, teininä ja nyt aikuisena. Ei siihen mitään jännitteitä ole koskaan kuulunut. Nykyisen mieheni kautta tutustuin hänen kaveriporukkaansa (melkein kaikki miehiä) ja osasta heistä on tullut ihan kavereita mullekin. Ollaan yhteydessä ja nähdään joskus ilman miestäni. Varsinkin yhden tyypin kanssa on paljon yhteistä juteltavaa harrastuksista, niin tulee nähtyä silloin tällöin. Mutta siinä ei todellakaan ole mitään tunteita välissä.:D Miehelläkin on pari naista kavereina ja mulle se on ihan sama, kaveri kuin kaveri. Miksi se sukupuoli tekisi asiasta jotenkin vaikean/erilaisen?
Itselle tulee mieleen ihastus ja sen myötä pakitus.🤔
Vierailija kirjoitti:
Mikä voi tuohon miehen yhtäkkiseen pakitukseen olla sitten syynä..?🤔
Ap
Johan mies sen sinulle kertoi. Hänellä on jo riittävästi ystäviä. Ilmeisesti on kokenut sinun viestittelysi rasittavan liikaa itseään.
Mulle naisena riittää, että työkavereina on myös miehiä. En "tarvitse" heitä vapaa-aikana. Oman miehen seuraan ei ehdi kyllästyä näin ruuhkavuosina.
Naispuolisia ystäviä on mukava olla. Vähän väliä joku tarvitsee sen lohduttavan ruiskeen ;-)
Äijä vaan kyttää panotilaisuutta. Seuraavassa kännissä tai jos sun poikkis vähänkään ryppyilee ja tarvitset lohduttavan ruiskeen.