Mikä olisi paras ratkaisu tässä tilanteessa? Tuleva ekaluokkalainen kyseessä
Meillä on joulukuun lopussa 6 vuotta täyttävä eskarilainen poika. Poika syntyi 2 viikkoa ennen laskettua aikaa, eli oli määrä syntyä tammikuussa 2014, mutta syntyi joulukuussa 2013. Poika on sosiaalinen, iloinen ja tulee toimeen muiden lasten kanssa.
Eskarista on tullut viestiä koskien ensi syksyä, ja ovat huolissaan pojasta ja koulun alusta. Poika osaa jo hieman lukea ja laskea, mutta pojalla on tiettyjä hankaluuksia keskittymisessä, paikallaan pysymisessä ja toiminnanohjauksessa. Myös häviäminen on vielä vaikeaa.
Olemme yrittäneet kysyä neuvolasta tukea ja samoin eskarista, mutta tuloksetta. Itseä tilanne huolettaa. Pitäisikö pojan mennä ekalle luokalle, tuplata eskari, käydä starttiluokka vai anoa pienluokka paikkaa? Help! Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa? Miten ratkesi?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Keskosina syntyneillä (kuten poikasi) voi olla kuvailemiasi piirteitä, ja voi niitä muutenkin olla. Jokainen oppilas on etilainen! Unohda "tupla-eskari": eskarin pääasiallinen tarkoitus on kartoittaa lapsia tulevina koululaisina, ja se on jo tehty. Opettajat sitten huolehtivat koulussa.
AP:n lapsi on syntynyt 2 viikkoa ennen laskettua aikaa, eli ei suinkaan mikään keskonen.
Vierailija kirjoitti:
Ei se loppuvuodesta syntyminen ja luokan nuorimpia oleminen ole automaattisesti mikään ongelma. Itse olen loppuvuodesta syntynyt ja pärjännyt koulussa lukuaineissa aina tosi hyvin. Erot on isoja muutenkin eikä välttämättä ollenkaan siihen suuntaan, että loppuvuoden lapset olisi automaattisesti heikoimpia. Korkeintaan jossain liikunnassa, kun fyysinen kehitysaste vaikuttaa enemmän (ja sitähän on tutkittukin, että urheilujoukkueissa painottuu alkuvuodesta syntyneet).
Mutta riippumatta siitä aloittako koulun vai ei, urheilujoukkueissa voi automaattisesti loppuvuodesta syntynyt mennä 'yli-ikäisenä' vuotta nuorempiin.
Kouluun menosta: vaikuttaako ap lapsesi mielestäsi kiinnostuneelta kouluasioista ja toimista? Joskus jos alkua lykätään vuodella, voi sillä olla myös haitallinen vaikutus, jos lapsen kouluherkkyyus menee ohi, tai jos hän on aikanaan jo 'liian taitava' ekaluokalle.
Itse olen syntynyt 31.12 ja minut laitettiin kouluun 6-vuotiaana - osasin tuolloin jo lukea ja taisin koko kouluajan olla luokkani kolmen etevimmän joukossa. Parhaat ystävät minulla kuitenkin ovat vuotta nuorempia (harrastuksista ) - olikohan siis sosiaalisesti vähän kypsymättömämpi? En osaa sanoa, mutta ainoa vaihe, jolloin ikä todella ärsytti oli, kun koko vuoden kaikki luut täyttivät 18 ja kävivät diskoissa ja minä olin vasta se 17-vuotias aina vaan alaikäinen... onneksi tosiaan niitä nuorempia parhaita ystäviä löytyi muualta.
Jos lapsella on selkeästi vielä puutteita arjen taidoissa, sosiaalisissa taidoissa ja työskentelytaidoissa, tuplaisin teidän asemassa eskarin ihan rauhassa.
Koulussa oppii kyllä lukemaan ja laskemaan. Mutta isossa luokassa ei ehdi millään paikkaamaan työskentelytaidoissa ja koululaistaidoissa ilmeneviä ongelmia. Jos lapsesi erottuu nyt epäedullisesti eskariryhmässään, ei hän tule saavuttamaan muuta porukkaa kevään aikana, sillä heilläkin on täsmälleen sama aika oppia ja kehittyä yhä lisää.
Seurauksena on se, että lapsesi aloittaa koulutien takamatkalta. Hän tulee tarvitsemaan tehostettua tukea täysin turhaan (jos edes resurssit antavat periksi), kun oikeasti lapsi tarvitsisi vain aikaa kypsyä koululaiseksi.
Olen opettaja, ja ekaluokassani on kaksi eskarin tuplaajaa. Molemmat olivat 1. eskarivuoden jälkeen hyvinkin autettavia ja selkeästi toisia jäljessä. Heidän käsitys itsestään oppijoina oli myös erittäin negatiivinen, sillä he olivat ryhmiensä heikoimmat.
Kertaamisen ansiosta kumpikin sai aloittaa koulun aivan eri tilanteesta! Kumpikin osaa nyt lukea ja he kuuluvat luokan edistyneimpiin oppilaisiin. Ilman tuplausta kumpikaan ei olisi pärjännyt normiluokassa, vaan pienluokka olisi ollut ainoa vaihtoehto. Nyt olemassa olevia pienluokkapaikkoja ei ole tarvinut ottaa käyttöön, sillä koulu sujuu niin hyvin.
Eskarin tuplaaminen ei näy koulun arjessa missään negatiivisesti. Esim. kukaan lapsi ei ole huomioinut tätä asiaa mitenkään. Päiväkoti kun on jo lähtökohtaisesti paikka, jossa ollaan vaihteleva määrä vuosia.
Sen sijaan pienluokkapaikka kyllä valitettavasti leimaa lapsen loppuajaksi, joten sellaista alkua en toivoisi kenellekään. Täytyy myös muistaa, että luokalle jäänti on mahdollista myös koulussa. On ehdottomasti kovempi paikka tuplata ekaluokka, silloin jää auttamatta sosiaalisistakin suhteista pahemmin jälkeen.
T. Ope
Onhan tässä vielä aikaa ennen koulun alkua. Olen itse ollut eskarissa opena viisi vuotta. Lapset kehittyy ja oppii taitoja kevääseen mennessä. Tärkeimpiä taitoja koulun alkaessa on mm. oman toiminnan ohjaustaidot, mikä ei tarkoita sitä, että jatkuvasti osaa toimia ilman opettajan ohjausta. Useimmiten pojat on leikkisiä eikä kynähommat ehkä niin kiinnosta kuin tyttöjä. On toki toisin päinkin. Mutta vasta alle kolmasosa eskarista käyty joten rauhoittelisin sua.
Vierailija kirjoitti:
Kouludsa on parempi järjestys, kuin jossain hoitopaikassa, joten jos epäilet keskittymisvaikeutta pous hoitopaikasta asap.
Ennen oli.
Nykykoulussa ei ole edes pulpetteja ja lapset saavat valita mikä kiinnostaa ja vaeltaa kuin jotkut beduiinit (Ja ne perinteiset koulukypsät kärsivät...)
On aikaa, jos tuplaa eskarin. Jos startille haluaa, täytyy alkaa toimia, jotta saadaan aika psykologile ja sieltä testi +lausunto. Mitän ihmeellistä tuossa ei ole, mutta psykologi arvioi koulukypsyyttä monelta kantilta. Starttia suosittelen, koska sieltä voi tosiaan siirtya ekalle tai tokalle tilanteen mukaan. Eskarista menään aina ensin ekalle. Tietty, jos poiks129 tarvitsee vielä aamuisin hoitopaikkaa ennen koulua, on eskarin kertaaminen hyvä vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se loppuvuodesta syntyminen ja luokan nuorimpia oleminen ole automaattisesti mikään ongelma. Itse olen loppuvuodesta syntynyt ja pärjännyt koulussa lukuaineissa aina tosi hyvin. Erot on isoja muutenkin eikä välttämättä ollenkaan siihen suuntaan, että loppuvuoden lapset olisi automaattisesti heikoimpia. Korkeintaan jossain liikunnassa, kun fyysinen kehitysaste vaikuttaa enemmän (ja sitähän on tutkittukin, että urheilujoukkueissa painottuu alkuvuodesta syntyneet).
Mutta riippumatta siitä aloittako koulun vai ei, urheilujoukkueissa voi automaattisesti loppuvuodesta syntynyt mennä 'yli-ikäisenä' vuotta nuorempiin.
Kouluun menosta: vaikuttaako ap lapsesi mielestäsi kiinnostuneelta kouluasioista ja toimista? Joskus jos alkua lykätään vuodella, voi sillä olla myös haitallinen vaikutus, jos lapsen kouluherkkyyus menee ohi, tai jos hän on aikanaan jo 'liian taitava' ekaluokalle.
Itse olen syntynyt 31.12 ja minut laitettiin kouluun 6-vuotiaana - osasin tuolloin jo lukea ja taisin koko kouluajan olla luokkani kolmen etevimmän joukossa. Parhaat ystävät minulla kuitenkin ovat vuotta nuorempia (harrastuksista ) - olikohan siis sosiaalisesti vähän kypsymättömämpi? En osaa sanoa, mutta ainoa vaihe, jolloin ikä todella ärsytti oli, kun koko vuoden kaikki luut täyttivät 18 ja kävivät diskoissa ja minä olin vasta se 17-vuotias aina vaan alaikäinen... onneksi tosiaan niitä nuorempia parhaita ystäviä löytyi muualta.
No ei voi mennä urheilussa tolleen automaattisesti toiseen ikäluokkaan. Ainakin taitoluistelussa ollaan hyvin armottomia. Mulla on lapsi, joka on syntynyt 26.12. ja hänet laskettiin tietenkin automaattisesti omaan, vuonna 2005 syntyneeseen ikäluokkaan. Samassa ryhmässä oli 3.1. 2006 syntynyt tyttö. Hän oli "vuotta nuorempi", vaikka ikäeroa oli oikeasti viikko. Todella, todella iso juttu oli tämä tuollaisessa lajissa.
Mutta:
Meillä on kaksi tällaista loppuvuoden lasta, eikä nyt ikinä edes harkittu mitään starttiluokkia tai YPR-ryhmää. Ap:llakin on vielä melkein vuosi aikaa, hyvänen aika. Siinä tapahtuu ihan hirmuisesti 5-6 vuotiaan elämässä. Outoa että eskarista edes otetaan kantaa asiaan tässä vaiheessa.
Meidän tapaninpäivän lapsi on jo kohta 14 v ja koulu sujuu aivan todella hyvin, vaikka eskarin aikaan oli tosi huolimaton mm. tavaroiden kanssa. Ekana vuonna koulussa oli jatkuvasti kirjat väärässä paikassa, läksyt unohtui jne. Nyt yläkoulussa laskettiin 7. luokan keskiarvoksi 9,6 eikä ole ainakaan laskusuunnassa.
Nuo loppuvuoden lapset kuroo kyllä kiinni.
Itse olen syntynyt loppuvuonna samoin lapseni. En kokenut vaikeuksia koulussa, ei myöskään lapseni. Tärkeää on saada rauhallinen, työskentelymyönteinen luokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se loppuvuodesta syntyminen ja luokan nuorimpia oleminen ole automaattisesti mikään ongelma. Itse olen loppuvuodesta syntynyt ja pärjännyt koulussa lukuaineissa aina tosi hyvin. Erot on isoja muutenkin eikä välttämättä ollenkaan siihen suuntaan, että loppuvuoden lapset olisi automaattisesti heikoimpia. Korkeintaan jossain liikunnassa, kun fyysinen kehitysaste vaikuttaa enemmän (ja sitähän on tutkittukin, että urheilujoukkueissa painottuu alkuvuodesta syntyneet).
Mutta riippumatta siitä aloittako koulun vai ei, urheilujoukkueissa voi automaattisesti loppuvuodesta syntynyt mennä 'yli-ikäisenä' vuotta nuorempiin.
Kouluun menosta: vaikuttaako ap lapsesi mielestäsi kiinnostuneelta kouluasioista ja toimista? Joskus jos alkua lykätään vuodella, voi sillä olla myös haitallinen vaikutus, jos lapsen kouluherkkyyus menee ohi, tai jos hän on aikanaan jo 'liian taitava' ekaluokalle.
Itse olen syntynyt 31.12 ja minut laitettiin kouluun 6-vuotiaana - osasin tuolloin jo lukea ja taisin koko kouluajan olla luokkani kolmen etevimmän joukossa. Parhaat ystävät minulla kuitenkin ovat vuotta nuorempia (harrastuksista ) - olikohan siis sosiaalisesti vähän kypsymättömämpi? En osaa sanoa, mutta ainoa vaihe, jolloin ikä todella ärsytti oli, kun koko vuoden kaikki luut täyttivät 18 ja kävivät diskoissa ja minä olin vasta se 17-vuotias aina vaan alaikäinen... onneksi tosiaan niitä nuorempia parhaita ystäviä löytyi muualta.
No ei voi mennä urheilussa tolleen automaattisesti toiseen ikäluokkaan. Ainakin taitoluistelussa ollaan hyvin armottomia. Mulla on lapsi, joka on syntynyt 26.12. ja hänet laskettiin tietenkin automaattisesti omaan, vuonna 2005 syntyneeseen ikäluokkaan. Samassa ryhmässä oli 3.1. 2006 syntynyt tyttö. Hän oli "vuotta nuorempi", vaikka ikäeroa oli oikeasti viikko. Todella, todella iso juttu oli tämä tuollaisessa lajissa.
Mutta:
Meillä on kaksi tällaista loppuvuoden lasta, eikä nyt ikinä edes harkittu mitään starttiluokkia tai YPR-ryhmää. Ap:llakin on vielä melkein vuosi aikaa, hyvänen aika. Siinä tapahtuu ihan hirmuisesti 5-6 vuotiaan elämässä. Outoa että eskarista edes otetaan kantaa asiaan tässä vaiheessa.
Meidän tapaninpäivän lapsi on jo kohta 14 v ja koulu sujuu aivan todella hyvin, vaikka eskarin aikaan oli tosi huolimaton mm. tavaroiden kanssa. Ekana vuonna koulussa oli jatkuvasti kirjat väärässä paikassa, läksyt unohtui jne. Nyt yläkoulussa laskettiin 7. luokan keskiarvoksi 9,6 eikä ole ainakaan laskusuunnassa.
Nuo loppuvuoden lapset kuroo kyllä kiinni.
Juu en tokikaan tiedä kaikkia urheilujoukkueita.
Mutta jääkiekossa on joku ihan tarkka päivä (15.10 tai jotain vastaavaa) jonka jälkeen syntynyt voi pelata myös nuoremmassa joukkueessa - kuten ainakin jollain tasolla futiksessa ja salibandyssäkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on selkeästi vielä puutteita arjen taidoissa, sosiaalisissa taidoissa ja työskentelytaidoissa, tuplaisin teidän asemassa eskarin ihan rauhassa.
Koulussa oppii kyllä lukemaan ja laskemaan. Mutta isossa luokassa ei ehdi millään paikkaamaan työskentelytaidoissa ja koululaistaidoissa ilmeneviä ongelmia. Jos lapsesi erottuu nyt epäedullisesti eskariryhmässään, ei hän tule saavuttamaan muuta porukkaa kevään aikana, sillä heilläkin on täsmälleen sama aika oppia ja kehittyä yhä lisää.
Seurauksena on se, että lapsesi aloittaa koulutien takamatkalta. Hän tulee tarvitsemaan tehostettua tukea täysin turhaan (jos edes resurssit antavat periksi), kun oikeasti lapsi tarvitsisi vain aikaa kypsyä koululaiseksi.
Olen opettaja, ja ekaluokassani on kaksi eskarin tuplaajaa. Molemmat olivat 1. eskarivuoden jälkeen hyvinkin autettavia ja selkeästi toisia jäljessä. Heidän käsitys itsestään oppijoina oli myös erittäin negatiivinen, sillä he olivat ryhmiensä heikoimmat.
Kertaamisen ansiosta kumpikin sai aloittaa koulun aivan eri tilanteesta! Kumpikin osaa nyt lukea ja he kuuluvat luokan edistyneimpiin oppilaisiin. Ilman tuplausta kumpikaan ei olisi pärjännyt normiluokassa, vaan pienluokka olisi ollut ainoa vaihtoehto. Nyt olemassa olevia pienluokkapaikkoja ei ole tarvinut ottaa käyttöön, sillä koulu sujuu niin hyvin.
Eskarin tuplaaminen ei näy koulun arjessa missään negatiivisesti. Esim. kukaan lapsi ei ole huomioinut tätä asiaa mitenkään. Päiväkoti kun on jo lähtökohtaisesti paikka, jossa ollaan vaihteleva määrä vuosia.
Sen sijaan pienluokkapaikka kyllä valitettavasti leimaa lapsen loppuajaksi, joten sellaista alkua en toivoisi kenellekään. Täytyy myös muistaa, että luokalle jäänti on mahdollista myös koulussa. On ehdottomasti kovempi paikka tuplata ekaluokka, silloin jää auttamatta sosiaalisistakin suhteista pahemmin jälkeen.
T. Ope
No on kyllä melkoista juttua. Tää lapsi elää siis eskarissa marraskuun alkua, koulun aloitukseen on 9,5 kuukautta ja tämä lapsi aloituksen mukaan osaa jo jonkin verran lukea ja laskeakin.
Jotenkin ihan järkky ehdotus, että vuoden päästä tämä sama lapsi edelleen tekisi jotain Pikkumetsän Puuhakirjaa, kun oletettavasti osaisi ihan täysin siinä vaiheessa lukea, laskea ja omaksua ihan koulun tietoa.
Aika järkyksi on mennyt, jos loppuvuoden lapset, ihan täysipäiset ja vielä aika poikkeuksellisen aikaisin lukemaan oppineet, dumpataan jonnekin startille, joka oli ennen kuitenkin selkeästi heikommilla eväillä varustetuille lapsille.
ja opettaja vielä ehdottaa tällaiselle eskarin tuplaamista. Kun noi ryhmätaidot jne. on just sellaisia, jotka ottavat yhtäkkiä isoja harppauksia. Eskari on käytännössä vasta alkanut, sitä on takana 2,5 kuukautta ja edessä vielä 7 kuukautta. Isoja asioita tapahtuu noin pienten kehityksessä tuossa ajassa.
Työmatkaa eskari tai sitten starttiluokka.
Olen itse loppuvuodesta syntynyt. Tuplasin aikoinaan eskarin äidin toiveesta ja menin vuotta myöhemmin syntyneiden kanssa ekaluokalle, vaikka testien mukaan olin jo vuotta aiemmin ollut koulukypdä ja osasin jo lukea. Tämä oli ehdottomasti hyvä ratkaisu. Erityisesti kaverisuhteiden osalta.
Lapsesi saa olla vielä vuoden lapsi. Koulua hän kyllä sitten ehtii käydä.
Itse olin koulussa aina luokan parhaimpia. En usko, että näin olisi ollut, jos olisin ollut se porukan pahnan pohjimmainen. Mitään huonoa en tuosta eskarin tuplaamisesta keksi.
Siis tuplatkaa eskari piti sanomani.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on selkeästi vielä puutteita arjen taidoissa, sosiaalisissa taidoissa ja työskentelytaidoissa, tuplaisin teidän asemassa eskarin ihan rauhassa.
Koulussa oppii kyllä lukemaan ja laskemaan. Mutta isossa luokassa ei ehdi millään paikkaamaan työskentelytaidoissa ja koululaistaidoissa ilmeneviä ongelmia. Jos lapsesi erottuu nyt epäedullisesti eskariryhmässään, ei hän tule saavuttamaan muuta porukkaa kevään aikana, sillä heilläkin on täsmälleen sama aika oppia ja kehittyä yhä lisää.
Seurauksena on se, että lapsesi aloittaa koulutien takamatkalta. Hän tulee tarvitsemaan tehostettua tukea täysin turhaan (jos edes resurssit antavat periksi), kun oikeasti lapsi tarvitsisi vain aikaa kypsyä koululaiseksi.
Olen opettaja, ja ekaluokassani on kaksi eskarin tuplaajaa. Molemmat olivat 1. eskarivuoden jälkeen hyvinkin autettavia ja selkeästi toisia jäljessä. Heidän käsitys itsestään oppijoina oli myös erittäin negatiivinen, sillä he olivat ryhmiensä heikoimmat.
Kertaamisen ansiosta kumpikin sai aloittaa koulun aivan eri tilanteesta! Kumpikin osaa nyt lukea ja he kuuluvat luokan edistyneimpiin oppilaisiin. Ilman tuplausta kumpikaan ei olisi pärjännyt normiluokassa, vaan pienluokka olisi ollut ainoa vaihtoehto. Nyt olemassa olevia pienluokkapaikkoja ei ole tarvinut ottaa käyttöön, sillä koulu sujuu niin hyvin.
Eskarin tuplaaminen ei näy koulun arjessa missään negatiivisesti. Esim. kukaan lapsi ei ole huomioinut tätä asiaa mitenkään. Päiväkoti kun on jo lähtökohtaisesti paikka, jossa ollaan vaihteleva määrä vuosia.
Sen sijaan pienluokkapaikka kyllä valitettavasti leimaa lapsen loppuajaksi, joten sellaista alkua en toivoisi kenellekään. Täytyy myös muistaa, että luokalle jäänti on mahdollista myös koulussa. On ehdottomasti kovempi paikka tuplata ekaluokka, silloin jää auttamatta sosiaalisistakin suhteista pahemmin jälkeen.
T. Ope
Pienluokkapaikka ei leimaa lasta ellei aikuiset kuten sinä sitä leimaa tee. Oma lapseni oli pienluokalla luokat 1-6. Yläkouluun siirtyessä laitettiin normiluokalle koska pienluokkoa ko. koulussa ei ollut. Hyvin on mennyt ja suurin osa opeista ei edes tiedä että lapsi on ollut pienluokalla.
Paljon kommentteja, kiitos niistä.
Poika tosiaan syntyi vain kaksi viikkoa ennen LA, joten ei ollut keskonen, toki on pienempi kokoisempi kuin muut eskarikaverit, mutta kasvaa tasaisesti omalla käyrällään.
Lautapelejä pelataan kotona ja pelissä käy miten käy, välillä voittaa, välillä häviää. Häviäminen on vielä vaikeaa, mutta eteenpäin on tultu.
Lapsen kanssa puhuttu jonkin verran ensi syksystä ja tietyllä tapaa odottaa, mutta ei ole erityisemmin innoissaan ”ku siellä pitää kirjottaa”. On kyllä kiinnostunut kirjaimista ja numeroista, ja lukeekin hieman ja laskee suht hyvin. Leikkiminen on kuitenkin tärkeää.
Vaikka eskaria on jäljellä vielä, niin kouluun ilmoittatuminen on maaliskuussa ja siihen mennessä pitäisi olla kuviot selvillä.
Voi olla, että stressaan turhaan, mutta huolettaa silti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuloksetta apua eskarissa? Todella outoa, heidän pitäisi esittää aktiivisesti ratkaisuja. Ota kiertävään erityslastentarhanopettajaan yhteys.
Tehostettu tuki voisi olla hyvä ratkaisu. Avustaja ryhmään mahdollisimman pian. Ja samalla tuella kouluun. Koulun aloittamista ei ole järkeä lykätä jos ns. akateemiset taidot ovat kunnossa.
Voi kuule! Avustajia ei ihan noin vain ryhmään saa edes ne, jotka niitä oikeasti tarvitsee. Saati joku jonka äiti miettii, että pitäiskö mennä kouluun nyt vai myöhemmin.
Pienluokalla on ties mitä nepsyjä ja käytöshäiriöisiä. Älä hyvä ihminen laita lastasi sinne. Miwlummin startti tai eskarin tuplaus, jos normuekauokka ei onnistu. Tätä tosin ei vielä vou tietää, melein vuosi aikaa kypsyä.
Häviämistä voi totutella kotona perheen kanssa lautapelien jne. parissa. Pettymyksen sieto on tärkeä taito sekin.