Kati Ojala, 34, lopetti ihokarvojensa ajelemisen neljä vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Mua hämmensi noi kissat jutun kuvituksena.

Oletpas erittäin yksinkertainen ja englanninkielitaidoton siinä tapauksessa.

En jaksanut skrollata koko juttua koska minua ei yksinkertaisesti hirveästi kiinnosta muiden naisten karvojen katselu. En lue juttuja myöskään karvojen ajelusta ja katsele ihastellen juttuja, että "vau, noinkin voi elää!". Jollain tapaa nämä jutut tuntuvat jopa naisia aliarvioivilta. Todellista vaikutusta olisi jos karvoilla onnistuttaisiin myymään jotain ja karvaisuuteen yhdistyisi positiivisia mielikuvia, pian ei kukaan enää sheivaisi. Tyly totuus on, että voimaantunut-feministi-kissanainen ei ole kovin monen nuoren naisen silmissä positiivinen ja samaistuttava esikuva, joten heidän ihokarvakuvillaan ei pystytä vaikuttamaan ulkonäköpaineisiin, joita toisenlaiset naiset kokevat. t. aika karvainen nuori nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te joiden mielestä karvat ovat ällöttäviä ja epäsiistejä, ovatko ne myös miehillä? Seurusteletteko vain miesten kanssa, jotka sheivaavat kaiken kaulan alapuolelta posliininsileäksi?

Olen itse siis sheivaava nainen, sheivaan sääret ja kainalot ja pidän häpykarvat pienenä siistiksi trimmattuna kolmiona (kokoposliini on mielestäni liian lapsekas kun kyseessä on kuitenkin aikuisen naisen seksuaalinen alue) mutta minusta karvoissa ei ole mitään vikaa sinänsä, ne vaan kutiaa ja on epämukavat varsinkin kainaloissa. Minusta on mielenkiintoista tällaisissa keskusteluissa huomata median ja höyläyhtiöiden lietsoman, vuosikymmeniä kestäneen propagandan ja aivopesun toimivuuden.

Miehelläni on parta, rintakarvat ja vähän vatsassakin karvaa. Sheivaa yleensä kainalonsa ja nivusensa. Itse olen täysin karvaton kaulasta alaspäin. Tykkään mieheni karvoista, omistani en ja haluan olla karvaton ihan omasta halustani. Tunnen olevani naisellisempi karvattomana ja mieheni näyttää miehekkäämmältä karvaisena.

Mutta kysymys ei ollut ovatko karvat miehekkäitä vaan että jos karvat ovat epäsiistit ja ällöttävät naisilla, miksi ne eivät ole epäsiistit ja ällöttävät miehillä? Samanlaisesta ihosta puskevaa samanlaista keratiinia ne ihokarvat on molemmilla, joten on puhtaasti kulttuurillisen aivopesun tulosta, jos ne samat karvat muuttuvat maagisesti ällöttäviksi ja epäsiisteiksi kun ne löytyvät toisesta sukupuolesta.

Tosin onhan sekin kulttuurillista aivopesua, että karvattomuus olisi naisellista. Jos naisella ei kuuluisi olla vartalossa karvoja, niitä ei kasvaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te joiden mielestä karvat ovat ällöttäviä ja epäsiistejä, ovatko ne myös miehillä? Seurusteletteko vain miesten kanssa, jotka sheivaavat kaiken kaulan alapuolelta posliininsileäksi?

Olen itse siis sheivaava nainen, sheivaan sääret ja kainalot ja pidän häpykarvat pienenä siistiksi trimmattuna kolmiona (kokoposliini on mielestäni liian lapsekas kun kyseessä on kuitenkin aikuisen naisen seksuaalinen alue) mutta minusta karvoissa ei ole mitään vikaa sinänsä, ne vaan kutiaa ja on epämukavat varsinkin kainaloissa. Minusta on mielenkiintoista tällaisissa keskusteluissa huomata median ja höyläyhtiöiden lietsoman, vuosikymmeniä kestäneen propagandan ja aivopesun toimivuuden.

Miehelläni on parta, rintakarvat ja vähän vatsassakin karvaa. Sheivaa yleensä kainalonsa ja nivusensa. Itse olen täysin karvaton kaulasta alaspäin. Tykkään mieheni karvoista, omistani en ja haluan olla karvaton ihan omasta halustani. Tunnen olevani naisellisempi karvattomana ja mieheni näyttää miehekkäämmältä karvaisena.

Mutta kysymys ei ollut ovatko karvat miehekkäitä vaan että jos karvat ovat epäsiistit ja ällöttävät naisilla, miksi ne eivät ole epäsiistit ja ällöttävät miehillä? Samanlaisesta ihosta puskevaa samanlaista keratiinia ne ihokarvat on molemmilla, joten on puhtaasti kulttuurillisen aivopesun tulosta, jos ne samat karvat muuttuvat maagisesti ällöttäviksi ja epäsiisteiksi kun ne löytyvät toisesta sukupuolesta.

Tosin onhan sekin kulttuurillista aivopesua, että karvattomuus olisi naisellista. Jos naisella ei kuuluisi olla vartalossa karvoja, niitä ei kasvaisi.

On siistejä karvoja ja epäsiistejä karvoja. Onhan jutun naisenkin hiukset leikattu siististi. Karvat ovat epäsiistejä ja ällöttäviä jos ne reuhottaa ihan miten sattuu niin naisilla kuin miehilläkin. Tuskin tälläkään on mitään tekemistä kulttuurillisen aivopesun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Naisilla oli todellakin vielä 90-luvullakin kunnon puska alapäässä. Japanilaiset ja Kiinalaiset naisetkaan eivät ajele, joten miksi helvetissä täällä kylmässä pohjolassa höyläillään? Ei minkään muun takia kuin MIESTEN jotka ovat tapittaneet niitä pikkutyttöposliineja pornoleffoista ja odottavat samaa naisilta livenä. Kuvottavaa.

Ei ollut puskia 90-luvulla. Ei sheivausta ole keksitty tällä vuosituhannella.

Vielä kasarilla Suomessa ei juuri sheivattu. Itse kuuluin sheivaavaan vähemmistöön. Lähdin sitten vuodeksi USAn ja tuli kyllä niin rajua kritiikkiä karvaisuudesta, että sen koommin en ole jättänyt sheivaamatta. Pitivät Eurooppalaisia naisia likaisina ja epähygieenisinä koska karvoja oli liikaa. 

Vielä kasarilla Suomessa ei juuri sheivattu. Itse kuuluin sheivaavaan vähemmistöön. Lähdin sitten vuodeksi USAn ja tuli kyllä niin rajua kritiikkiä karvaisuudesta, että sen koommin en ole jättänyt sheivaamatta. Pitivät Eurooppalaisia naisia likaisina ja epähygieenisinä koska karvoja oli liikaa. Kuulemma ei sheivattu tarpeeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te joiden mielestä karvat ovat ällöttäviä ja epäsiistejä, ovatko ne myös miehillä? Seurusteletteko vain miesten kanssa, jotka sheivaavat kaiken kaulan alapuolelta posliininsileäksi?

Olen itse siis sheivaava nainen, sheivaan sääret ja kainalot ja pidän häpykarvat pienenä siistiksi trimmattuna kolmiona (kokoposliini on mielestäni liian lapsekas kun kyseessä on kuitenkin aikuisen naisen seksuaalinen alue) mutta minusta karvoissa ei ole mitään vikaa sinänsä, ne vaan kutiaa ja on epämukavat varsinkin kainaloissa. Minusta on mielenkiintoista tällaisissa keskusteluissa huomata median ja höyläyhtiöiden lietsoman, vuosikymmeniä kestäneen propagandan ja aivopesun toimivuuden.

Miehelläni on parta, rintakarvat ja vähän vatsassakin karvaa. Sheivaa yleensä kainalonsa ja nivusensa. Itse olen täysin karvaton kaulasta alaspäin. Tykkään mieheni karvoista, omistani en ja haluan olla karvaton ihan omasta halustani. Tunnen olevani naisellisempi karvattomana ja mieheni näyttää miehekkäämmältä karvaisena.

Mutta kysymys ei ollut ovatko karvat miehekkäitä vaan että jos karvat ovat epäsiistit ja ällöttävät naisilla, miksi ne eivät ole epäsiistit ja ällöttävät miehillä? Samanlaisesta ihosta puskevaa samanlaista keratiinia ne ihokarvat on molemmilla, joten on puhtaasti kulttuurillisen aivopesun tulosta, jos ne samat karvat muuttuvat maagisesti ällöttäviksi ja epäsiisteiksi kun ne löytyvät toisesta sukupuolesta.

Tosin onhan sekin kulttuurillista aivopesua, että karvattomuus olisi naisellista. Jos naisella ei kuuluisi olla vartalossa karvoja, niitä ei kasvaisi.

Jos parta on miehekästä, kaikilla miehillä kasvaisi tuuhea parta (ei kasva). Jos leveät hartiat ja lihaksikkuus on miehekästä, kaikki miehet olisivat leveväharteisia ja lihaksikkaita (ei ole). Jos matala ääni on miehekäs, kaikilla miehillä on matala ääni (ei ole). 

Aina luonto ei tee kaikista luonnostaan naisellisia tai miehekkäitä.

Ihan sama. Ajelkoon he, ketkä haluavat, ja jos jotkut eivät halua ajella, niin he eivät ajele. Ketä oikeasti kiinnostaa noin paljon toisten karvat tai karvattomuus?

Voi nyt helvetti taas, miksi vitussa pitää täyttää tällaisella paskalla tilaa internetistä. Ketä vittua kiinnostaa ajeletko karvojasi vai et?

Nykyaika on pilalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että nuo ajelun lopettajat on aina noita todella karvaisia...

Onko hän sinusta 'erityisen' karvainen? Näytäisi varsin keskiverrolta suomalaisen naisen karvoitukselta. Naisen karvoista taidetaan vain olla niin vieraannuttu, ettei tunnisteta, mikä on normaalia.

Mikä nyt on kullekin normaalia. Mun kainalokarvat on hennot ja vaaleat eivätkä kasva pitkiksi. Lähinnä kesäisin ajelen. Mun mielestä normaali karvoitus, jonkun mielestä ei.

Vierailija kirjoitti:

Voi nyt helvetti taas, miksi vitussa pitää täyttää tällaisella paskalla tilaa internetistä. Ketä vittua kiinnostaa ajeletko karvojasi vai et?

Nykyaika on pilalla.

Tämä on näitä nykyajan "uutisia". "Uutisia, uutisia! Ostakaa, ostakaa! Kati Ojala ei sheivaa!" 😂

Itse ainakin ajan aivan mielelläni karvani vaikka kukaan ei edes niitä näkisi. Karvat alkaa herkästi haista, sehän niiden tarkoitus ihmisellä on. En tiedä mitä ihanaa on ihannoida eläimellisiä piirteitä ihmisissä, mutta jokainen tavallaan.

Mitähän Päivi R tähän sanoisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te joiden mielestä karvat ovat ällöttäviä ja epäsiistejä, ovatko ne myös miehillä? Seurusteletteko vain miesten kanssa, jotka sheivaavat kaiken kaulan alapuolelta posliininsileäksi?

Olen itse siis sheivaava nainen, sheivaan sääret ja kainalot ja pidän häpykarvat pienenä siistiksi trimmattuna kolmiona (kokoposliini on mielestäni liian lapsekas kun kyseessä on kuitenkin aikuisen naisen seksuaalinen alue) mutta minusta karvoissa ei ole mitään vikaa sinänsä, ne vaan kutiaa ja on epämukavat varsinkin kainaloissa. Minusta on mielenkiintoista tällaisissa keskusteluissa huomata median ja höyläyhtiöiden lietsoman, vuosikymmeniä kestäneen propagandan ja aivopesun toimivuuden.

Miehelläni on parta, rintakarvat ja vähän vatsassakin karvaa. Sheivaa yleensä kainalonsa ja nivusensa. Itse olen täysin karvaton kaulasta alaspäin. Tykkään mieheni karvoista, omistani en ja haluan olla karvaton ihan omasta halustani. Tunnen olevani naisellisempi karvattomana ja mieheni näyttää miehekkäämmältä karvaisena.

Mutta kysymys ei ollut ovatko karvat miehekkäitä vaan että jos karvat ovat epäsiistit ja ällöttävät naisilla, miksi ne eivät ole epäsiistit ja ällöttävät miehillä? Samanlaisesta ihosta puskevaa samanlaista keratiinia ne ihokarvat on molemmilla, joten on puhtaasti kulttuurillisen aivopesun tulosta, jos ne samat karvat muuttuvat maagisesti ällöttäviksi ja epäsiisteiksi kun ne löytyvät toisesta sukupuolesta.

Tosin onhan sekin kulttuurillista aivopesua, että karvattomuus olisi naisellista. Jos naisella ei kuuluisi olla vartalossa karvoja, niitä ei kasvaisi.

On siistejä karvoja ja epäsiistejä karvoja. Onhan jutun naisenkin hiukset leikattu siististi. Karvat ovat epäsiistejä ja ällöttäviä jos ne reuhottaa ihan miten sattuu niin naisilla kuin miehilläkin. Tuskin tälläkään on mitään tekemistä kulttuurillisen aivopesun kanssa.

Kyllä käsitykset siisteydestä on todella vahvasti kulttuurisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te joiden mielestä karvat ovat ällöttäviä ja epäsiistejä, ovatko ne myös miehillä? Seurusteletteko vain miesten kanssa, jotka sheivaavat kaiken kaulan alapuolelta posliininsileäksi?

Olen itse siis sheivaava nainen, sheivaan sääret ja kainalot ja pidän häpykarvat pienenä siistiksi trimmattuna kolmiona (kokoposliini on mielestäni liian lapsekas kun kyseessä on kuitenkin aikuisen naisen seksuaalinen alue) mutta minusta karvoissa ei ole mitään vikaa sinänsä, ne vaan kutiaa ja on epämukavat varsinkin kainaloissa. Minusta on mielenkiintoista tällaisissa keskusteluissa huomata median ja höyläyhtiöiden lietsoman, vuosikymmeniä kestäneen propagandan ja aivopesun toimivuuden.

Miehelläni on parta, rintakarvat ja vähän vatsassakin karvaa. Sheivaa yleensä kainalonsa ja nivusensa. Itse olen täysin karvaton kaulasta alaspäin. Tykkään mieheni karvoista, omistani en ja haluan olla karvaton ihan omasta halustani. Tunnen olevani naisellisempi karvattomana ja mieheni näyttää miehekkäämmältä karvaisena.

Mutta kysymys ei ollut ovatko karvat miehekkäitä vaan että jos karvat ovat epäsiistit ja ällöttävät naisilla, miksi ne eivät ole epäsiistit ja ällöttävät miehillä? Samanlaisesta ihosta puskevaa samanlaista keratiinia ne ihokarvat on molemmilla, joten on puhtaasti kulttuurillisen aivopesun tulosta, jos ne samat karvat muuttuvat maagisesti ällöttäviksi ja epäsiisteiksi kun ne löytyvät toisesta sukupuolesta.

Tosin onhan sekin kulttuurillista aivopesua, että karvattomuus olisi naisellista. Jos naisella ei kuuluisi olla vartalossa karvoja, niitä ei kasvaisi.

Jos parta on miehekästä, kaikilla miehillä kasvaisi tuuhea parta (ei kasva). Jos leveät hartiat ja lihaksikkuus on miehekästä, kaikki miehet olisivat leveväharteisia ja lihaksikkaita (ei ole). Jos matala ääni on miehekäs, kaikilla miehillä on matala ääni (ei ole). 

Aina luonto ei tee kaikista luonnostaan naisellisia tai miehekkäitä.

Luulisi kuitenkin, että edes jokunen sukukypsä nainen harvojen sairauden vuoksi karvansa menettäiden lisäksi olisi luonnostaan "naisellinen".

Ei ole totta! Tää moderointihan on ihan vehkeestä!

Poistatettu ihan asiallinen mielipiteeni tästä henkilöstä.

Siispä uudestaan: Tämä Kati on mielestäni muutoin kaunis nainen, mutta kainalokarvat tekevät hänestä silmissäni vastenmielisen.

Tuolla oli ihan normaalit karvat. Itselläni on vielä enemmän säärikarvoja.

Ja minkä karvojen ajelemiseen menee vain minuutti? Itsellä ainakin säärikarvojen poisto on ärsyttävän pitkään kestävä operaatio.

Oikeaoppisesti iho tulisi kuoria päivää? ennen karvojen poistoa. Ensin käyttää näitä vahaliuskoja ja aina joku kohta jää välistä. Sitten ajelen kaikki irtotupsut pois. Silti jälkeenpäin huomaa karvakohtia jossain.

Niin työlästä, että poistan karvat vain kesäisin ja jos menee juhliin ja käyttää mekkoa, sukkiksia tms.

Miksi tosiaan ajatellaan, että karvattomat sääret ovat naisellisia, koska kaikilla naisilla kasvaa säärissä karvaa? Millä ne kivikaudella höyläsivät jalkojaan? Mielelläni eläisin maailmassa, jossa saisi rauhassa olla karvainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te joiden mielestä karvat ovat ällöttäviä ja epäsiistejä, ovatko ne myös miehillä? Seurusteletteko vain miesten kanssa, jotka sheivaavat kaiken kaulan alapuolelta posliininsileäksi?

Olen itse siis sheivaava nainen, sheivaan sääret ja kainalot ja pidän häpykarvat pienenä siistiksi trimmattuna kolmiona (kokoposliini on mielestäni liian lapsekas kun kyseessä on kuitenkin aikuisen naisen seksuaalinen alue) mutta minusta karvoissa ei ole mitään vikaa sinänsä, ne vaan kutiaa ja on epämukavat varsinkin kainaloissa. Minusta on mielenkiintoista tällaisissa keskusteluissa huomata median ja höyläyhtiöiden lietsoman, vuosikymmeniä kestäneen propagandan ja aivopesun toimivuuden.

Miehelläni on parta, rintakarvat ja vähän vatsassakin karvaa. Sheivaa yleensä kainalonsa ja nivusensa. Itse olen täysin karvaton kaulasta alaspäin. Tykkään mieheni karvoista, omistani en ja haluan olla karvaton ihan omasta halustani. Tunnen olevani naisellisempi karvattomana ja mieheni näyttää miehekkäämmältä karvaisena.

Mutta kysymys ei ollut ovatko karvat miehekkäitä vaan että jos karvat ovat epäsiistit ja ällöttävät naisilla, miksi ne eivät ole epäsiistit ja ällöttävät miehillä? Samanlaisesta ihosta puskevaa samanlaista keratiinia ne ihokarvat on molemmilla, joten on puhtaasti kulttuurillisen aivopesun tulosta, jos ne samat karvat muuttuvat maagisesti ällöttäviksi ja epäsiisteiksi kun ne löytyvät toisesta sukupuolesta.

Tosin onhan sekin kulttuurillista aivopesua, että karvattomuus olisi naisellista. Jos naisella ei kuuluisi olla vartalossa karvoja, niitä ei kasvaisi.

On siistejä karvoja ja epäsiistejä karvoja. Onhan jutun naisenkin hiukset leikattu siististi. Karvat ovat epäsiistejä ja ällöttäviä jos ne reuhottaa ihan miten sattuu niin naisilla kuin miehilläkin. Tuskin tälläkään on mitään tekemistä kulttuurillisen aivopesun kanssa.

Kyllä käsitykset siisteydestä on todella vahvasti kulttuurisia.

Mitä tällä kulttuurisella nyt edes tarkoitetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te joiden mielestä karvat ovat ällöttäviä ja epäsiistejä, ovatko ne myös miehillä? Seurusteletteko vain miesten kanssa, jotka sheivaavat kaiken kaulan alapuolelta posliininsileäksi?

Olen itse siis sheivaava nainen, sheivaan sääret ja kainalot ja pidän häpykarvat pienenä siistiksi trimmattuna kolmiona (kokoposliini on mielestäni liian lapsekas kun kyseessä on kuitenkin aikuisen naisen seksuaalinen alue) mutta minusta karvoissa ei ole mitään vikaa sinänsä, ne vaan kutiaa ja on epämukavat varsinkin kainaloissa. Minusta on mielenkiintoista tällaisissa keskusteluissa huomata median ja höyläyhtiöiden lietsoman, vuosikymmeniä kestäneen propagandan ja aivopesun toimivuuden.

Miehelläni on parta, rintakarvat ja vähän vatsassakin karvaa. Sheivaa yleensä kainalonsa ja nivusensa. Itse olen täysin karvaton kaulasta alaspäin. Tykkään mieheni karvoista, omistani en ja haluan olla karvaton ihan omasta halustani. Tunnen olevani naisellisempi karvattomana ja mieheni näyttää miehekkäämmältä karvaisena.

Mutta kysymys ei ollut ovatko karvat miehekkäitä vaan että jos karvat ovat epäsiistit ja ällöttävät naisilla, miksi ne eivät ole epäsiistit ja ällöttävät miehillä? Samanlaisesta ihosta puskevaa samanlaista keratiinia ne ihokarvat on molemmilla, joten on puhtaasti kulttuurillisen aivopesun tulosta, jos ne samat karvat muuttuvat maagisesti ällöttäviksi ja epäsiisteiksi kun ne löytyvät toisesta sukupuolesta.

Tosin onhan sekin kulttuurillista aivopesua, että karvattomuus olisi naisellista. Jos naisella ei kuuluisi olla vartalossa karvoja, niitä ei kasvaisi.

On siistejä karvoja ja epäsiistejä karvoja. Onhan jutun naisenkin hiukset leikattu siististi. Karvat ovat epäsiistejä ja ällöttäviä jos ne reuhottaa ihan miten sattuu niin naisilla kuin miehilläkin. Tuskin tälläkään on mitään tekemistä kulttuurillisen aivopesun kanssa.

Kyllä käsitykset siisteydestä on todella vahvasti kulttuurisia.

Mitä tällä kulttuurisella nyt edes tarkoitetaan?

Sitä että se vaihtelee kulttuurista riippuen, eli voi olla täysin erilainen esim. eri maissa, eri kieliä puhuvien välillä tai eri aikakausina.