Muita joille aspa ottaa ylpeyden päälle?
Teen aspaa ja useimpina työpäivinä hatuttaa ihan sikana, että fiksuna saa passata itseään tyhmempää, jolla sattuu olemaan rahaa. Ehkä en ole niin kovin fiksu, kun en ole vielä onnistunut vaurastumaan. Mutta käytännön vinkkejä tai mantroja, joilla selviää päivistä, kohti parempaa tulevaa?
Kommentit (7)
Sun kannattaisi irrottaa työ yksityiselämästä. Töissä ajattelet vain työtä ja yhtä kontaktia kerrallaan. Keskity siihen, mitä teet. Käyt töissä siksi, että saat siitä palkkaa. Asiakas tulee sinne siksi, että haluaa ostaa jotain. Vapaa-ajalla voit mietiskellä vaurastumismahdollisuuksia ja elämääsi muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Sun kannattaisi irrottaa työ yksityiselämästä. Töissä ajattelet vain työtä ja yhtä kontaktia kerrallaan. Keskity siihen, mitä teet. Käyt töissä siksi, että saat siitä palkkaa. Asiakas tulee sinne siksi, että haluaa ostaa jotain. Vapaa-ajalla voit mietiskellä vaurastumismahdollisuuksia ja elämääsi muutenkin.
Hyvä pointti. Olen yrittänyt opetella tähän suuntaan omaa tekemistä. Aiemmin ajattelin, että töissä pitää olla sata lasissa ja missio verissä, mutta kun suuri osa töistä on aika simppeleitä ja asiakkaat myös. Olen vapaaehtoisesti akateemisista kuvioista duunarielämään pudottautunut tekijä, jonka älli tulee vähän liikaa tielle arkityössä. Ehkä pitää vain päästää kaikki toisesta korvasta ulos ja tehdä homma ja lähteä kotiin, kuten sanot.
Jos olet vapaaehtoisesti down shiftannut niin sinun kannattanee muistaa, miksi. Oliko se stressi? Nauti stressittömyydestä ja vapaa-ajan energiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kannattaisi irrottaa työ yksityiselämästä. Töissä ajattelet vain työtä ja yhtä kontaktia kerrallaan. Keskity siihen, mitä teet. Käyt töissä siksi, että saat siitä palkkaa. Asiakas tulee sinne siksi, että haluaa ostaa jotain. Vapaa-ajalla voit mietiskellä vaurastumismahdollisuuksia ja elämääsi muutenkin.
Hyvä pointti. Olen yrittänyt opetella tähän suuntaan omaa tekemistä. Aiemmin ajattelin, että töissä pitää olla sata lasissa ja missio verissä, mutta kun suuri osa töistä on aika simppeleitä ja asiakkaat myös. Olen vapaaehtoisesti akateemisista kuvioista duunarielämään pudottautunut tekijä, jonka älli tulee vähän liikaa tielle arkityössä. Ehkä pitää vain päästää kaikki toisesta korvasta ulos ja tehdä homma ja lähteä kotiin, kuten sanot.
Jep. En ole akateeminen, mutta vähän saman tyyppinen tilanne. Haasteita ja aivoille tekemistä etsittävä vapaa-ajalla, jos ei se työssä onnistu. Työssä mielihyvää kertyy siitä, että saa annettua yksittäiselle asiakkaalle ekstraa ja hyvää mieltä ilman sen suurempia ponnisteluita, koska itsellä riittää resursseja sellaiseen.
Minusta on kiva auttaa asiakkaita. Tiedän kuitenkin etten moneksi vuodeksi jää tohon alalle koska haluan muutakin elämältä.
Ei. Tykkään palvella ja varmaan siks asiakkaat ollut myös hyväntuulisia. Enemmän mua ärsyttää jos en vaikka tiedä tarpeeks tuotteesta, ku että jos asiakas tietää enemmän 😂
Aspana sulla on mahdollisuus tehdä joku onnelliseksi pienillä asioilla ja olla itsekin onnellinen. Tai sitten olet huonossa firmassa ja se paranee vaihtamalla. T. Työnjohtaja