Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää rautalangasta vääntäen: miksi köyhällä Suomella oli varaa kaikenlaiseen kivaan, mihin nyt ei ole?
02.11.2019 |
Esim. talonmiehet, koulujen omat keittäjät, posti- ja pankkikonttorit virkailijoineen jne.
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy on tietysti verot. Kenelläkään ei ole varaa ylläpitää mitään ekstraa työvoimaa, koska palkkakulut huikeita. On helppoa ruotia esille suurimmat syyt: julkisen sektorin paisuminen, ja verorahojen holtiton tuhlaus.
Nyt sun kannattaa kaivaa vaikka Tilastokeskuksen sivuilta käppyröitä - huomaat että julkinen sektori ei ole paisunut.
Mua oikeasti tympii yhteiskunnallisessa keskustelussa se, että toistetaan jostain kuultuja mantroja eikä viitsitä itse perehtyä asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy on tietysti verot. Kenelläkään ei ole varaa ylläpitää mitään ekstraa työvoimaa, koska palkkakulut huikeita. On helppoa ruotia esille suurimmat syyt: julkisen sektorin paisuminen, ja verorahojen holtiton tuhlaus.
"julkisen sektorin paisuminen,"
Julkien sektrori on pienentynyt lähes puoleen siitä mitä se oli hyvinvointivaltion aikoihin, siksi mikään ei oikein tomikaan ja kaikki kestää ja tökkii.
Jaa että virkamiesten määrä = julkisen sektorin koko? :D Ensinnäkin entistä harvempi valtiolla on nykyään virkasuhteessa ja oletus on nykyään työsuhde. Toiseksi valtio on keksinyt itselleen uusia tehtäviä, joihin kaikki verorahat valuvat. Pahimpana ei-työperäinen tiedät-kyllä-mikä, joka imee kaikki verotulot mitä ihmisiltä edes teoriassa voitaisiin nyhtää.
Kyllä se jotain merkitsee, että julkisella sektorilla on töissä melkein miljoona suomalaista. Koko työvoiman koko on jotain 2,5 miljoonaa, joista työttömiäkin kuitenkin useampi sata tuhatta. Sitä voi kukin hetken miettiä
Julkisella sektorilla on töissä vajaa 600 000 ihmistä, poliiseja sotilaita palomiehiä sairaanhoitajia jne. Sitä väkeä töitä leikellään koko ajan ja heidän palkkojaan pyritään huonontamaan edelleen samalla töitä ulkoistataan yksityisille ja se vasta kalliiksi käy kuten Englanin ja Uuden Seelannin esimerkit osittivat, USA otti saman talousmallin käyttöön Reaganin aikana ja sen valtionvelka kolminkertaistui.
Ilmiön "miksi ennen oli varaa" selittäminen on aika pitkä prosessi, mutta yritän lyhyesti.
Ennen oli varaa asioihin, joihin ei enää ole, koska elintaso on kasvanut, mutta nämä 'ennen' asiat ovat jääneet paikalleen eivätkä ole kehittyneet.
Asiaa on hyvä tarkastella pidemmällä aikavälillä, kuin mitä itse muistaa parin kymmenen vuoden taakse. Ajatellaan aikaa vuosisadan alkupuolella, 30-luvulla. Tavallinen työntekijä oli (perheen)maalaistalossa ja viljeli maata. Sunnuntaina pistettiin ykköset päälle ja mentiin kirkkoon. Pyhävaatteita oli yhdet ja ne oli tehnyt kylän ainoa räätäli. Työt tehtiin hevosilla ja käsityökaluilla.
Nyt kysymys: Miksi meillä ei ole nyt varaa ostaa töitä henkilöltä, joka tekee työn hevosilla ja käsityökaluilla tai ostaa vaatteita paikalliselta räätäliltä?
Tämä johtuu siitä, että nämä vanhat työtavat ja hyödykkeet tehtiin niin tehottomasti, että ne eivät ole kilpailukykyisiä nykyisillä vapailla markkinoilla. Jos ostat käsityöläisen työtä 30 tuntia, niin se maksaa helposti iPhonen verran. Saatko käsityöläisen 30 tunnin työpanoksella yhtä paljon hyvää kuin iPhonesta, joka palvelee pari kolme vuotta yötä päivää hienoin ominaisuuksin?
iPhone on vielä erityisen kallis tuote. 30-luvulla ei ollut iPhoneja edes villeimissä mielikuvituksissa. iPhonen arvonlisä on aivan mieletön verrattuna perunan viljelyyn. Jotta perunan viljely voisi kilpailla iPhonen kanssa, pitäisi sen tuotannon lisääntyä aivan tähtitieteellisesti ja niinhän koneellistumisen seurauksena on osittain käynytkin. Mutta niin on lähtenyt maataloudesta 80 prosenttia työntekijöistäkin koneiden korvattua heidät.
Sama ilmiö menee läpi koko markkinatalouden. Asioita joiden markkinahintaa on vaikea mitata ja joiden tehokkuutta on vaikea parantaa, ovat tässä mallissa kaikken heikoimmilla, esimerkiksi kouluopetus. Onko opettajan 'opetusteho' kasvanut samassa suhteessa kuin perunanviljely -> iPhone? Kouluopetus on kohtuullisen samanlaista kuin se oli 60-luvulla, ja vaikka se olisi kehittynyt 10 kertaa tehokkaammasi (mitä se ei ole), niin onko se lähelläkään samaa kehitystä kuin mitä on tapahtunut maataloudessa?
Ei ole, tämän takia esim. opetuksen 'hinta' on tähtitieteellinen suhteessa yhteiskunnan muihin asioihin ja nousee koko ajan. Tämän takia se mistä yhteiskunnassa joudutaan leikkaamaan, on koulutus, päivähoito, sairaanhoito. Käsin tehtävät työt joiden työteho ei ole noussut riittävästi.
Miksi meillä ei ole varaa talonmieheen? Talonmies keräsi roskat harjalla ja kihvelillä, loi lumet kolalla ja hiekoitti ämpäristä. Ulkoistettu huoltopalvelu tulee harja/imuriautolla ja auraustraktorilla joka hiekoittaa perästä kun lumet on puskettu pois. Tunnin homman jälkeen he siirtyvät naapuri talon tontille ja tekevät hommat siellä, sitten taas seuraavaan hoitaen 8 talon työt yhden työpäivän aikana. Laitteiden kustannukset jakautuvat 8 talon kesken työtehonkin ollessa moninkertainen. Huoltoyhtiön lasku huoltotoiminnasta on siis murto-osa verrattuna omaan talonmieheen.
Vierailija kirjoitti:
Väkimäärä oli pienempi ja jaettavan määtä kasvoi joka vuosi. Suomalaiset työllistivät toisiaan ostamalla kotimaista ja vienti veti. Oli ihan tavallista, että vanhuuseläkkeellä oltiin alle 10 vuotta, koska sairauksiin ei ollut yhtä tehokkaita hoitoja kuin nykyisin. Pikkukeskosia ei pystytty lainkaan pelastamaan ja muutenkin moneen sairauteen ei ollut vielä kunnollista hoitoa.
Kansalaisilla oli korkea työmoraali eikä pikkuvaivojen vuoksi jääty sairaslomalle. Sossussa asioiminen oli häpeällistä ja sen vuoksi oli kunnia-asia elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Silloinkin, kun palkka oli pieni.
Joku jo mainitsikin talonmiesten edullisesta asumisesta. Kouluissa oli omat keittäjät, mutta ainakin 60-luvun lopulla, kun itse menin kansakouluun, kouluruoka oli lähinnä keittoja ja puuroja. Oppikouluissa taas kouluruoka oli maksullinen, kouluissa oli lukukausimaksut ja kaikki koulutarvikkeet kustansivat oppilaan vanhemmat. Joskus köyhän perheen lahjakas lapsi saattoi saada nk vapaaoppilaspaikan, jolloin kunta vastasi lapsen opiskeluun liittyvistä kustannuksista.
Ai niin ja lihaa käytettiin vähemmän. Puhuttinkin "sattumista" eli koulun lihakeitosta ilokseen löysi palan lihaakin. Kouluruoka oli varsin hiilaripitoista ja proteiini saatiin lähinnä maidosta. Jos joskus oli jotain kasvislisuketta, se oli porkkanaraastetta, lantturaastetta tai kaaliraastetta. Kurkut, tomaatit, paprikat, salaatit yms eivät kuuluneet kouluruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy on tietysti verot. Kenelläkään ei ole varaa ylläpitää mitään ekstraa työvoimaa, koska palkkakulut huikeita. On helppoa ruotia esille suurimmat syyt: julkisen sektorin paisuminen, ja verorahojen holtiton tuhlaus.
Nyt sun kannattaa kaivaa vaikka Tilastokeskuksen sivuilta käppyröitä - huomaat että julkinen sektori ei ole paisunut.
Mua oikeasti tympii yhteiskunnallisessa keskustelussa se, että toistetaan jostain kuultuja mantroja eikä viitsitä itse perehtyä asioihin.
Totta, netissä levitetään tarkoituksella tiettyä propagandaa hyvin aktiivisesti. Siihen kuuluu tuo julkisen sektorin mollaminen ja ylisuureksi väittäminen. Tosiasiassa julkinen sektori tukee yrittäjiä tässä maassa monella tapaa.
Suomen valtionvelka repesi 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa jonka jälkeen on alettu ajaa alas hvynvointia tosissaan. 80-luvun lopulle asti (ennen eu-sopeutusta) Suomi oli nykymittapuun mukaan lähes velaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai niin ja lihaa käytettiin vähemmän. Puhuttinkin "sattumista" eli koulun lihakeitosta ilokseen löysi palan lihaakin. Kouluruoka oli varsin hiilaripitoista ja proteiini saatiin lähinnä maidosta. Jos joskus oli jotain kasvislisuketta, se oli porkkanaraastetta, lantturaastetta tai kaaliraastetta. Kurkut, tomaatit, paprikat, salaatit yms eivät kuuluneet kouluruokaan.
Tuolloin ennen liha oli todella kallista ja vihannekset valtavan halpoja, nyt se on tasan toisin päin ja köyhempi kansa lihoo epätervellisestä ruoasta kuten muissakin vastaavan talouden maissa mm. Yhdysvalloissa.
Vierailija kirjoitti:
Talkkarit vei kateus. Aikoinaan talonmiehillä oli halpa, ellei ilmainen työsuhdeasunto taloyhtiössä. Silloin pienikin palkka riitti kokopäiväiselle talkkarille. Sitten tästä asuntoedusta alettiin verottaa kuten palkkatulosta ja talkkarit hävisivät liki kaikista taloyhtiöistä.
Heh, vai ilmainen työsuhdeasunto. Asunto tuli taloyhtiöltä ja sen sijaan että siinä oltaisiin pidetty talonmiestä ilman korvausta, se kannattaisi vuokrata vapailla markkinoilla ja ottaa siihen maksava asiakas jostain muualta.
Ja miksi juuri tämän edun olisi pitänyt olla verovapaa? Maksuton asuminen on täysin rahaan verrattava saatu etuus. Porukka myös ihmettelee miksi maasta kerätyistä palautuspulloista pitäisi maksaa veroa. Tietenkin, vai jos palkka maksettaisiin palautuspulloina, niin voisiko silloin jättää verot maksamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuropean kirjoitti:
Alkellista, vastaus on EU. Pelkästään euron säännöt ovat maksaneet suomelle korkokuluina yksityisille liikepankeille maksettuina EU aikana liki valtionvelan verran eli n 80 miljardia euroa puhumattakaan muista EU:n aiheuttamista menoista ja kaupan esteistäkin.
Tuota on moneien vaikea hyväksyä, kun useimmat mediat ovat kertoneet kaikkea kaunista ja hyvää tuosta unionista, ovat lukijat menneet uskomaan satuihin ja todellisuus tuottaa sitten ikäviä yllätyksiä, tuo juttu on todella noin, se löytyy jopa Suomen pankin sivuilta ja useista blogeista, ollaan jouduttu globalisaatiokriitikoiden jo 90-luvulla kuvaamaan ja veroittelemaan velkapakkopaitaan. "Valtionvelka on uusi demokratian jälkeinen hallitusmuoto." on todettu jo aiemmin.
Faktaa koottuna sivulle, siitä vain lukemaan ja oppimaan:
"Köyhien kyykyttämineneli sosiaalinen alasajo Suoemssa EU-jäsenyyden aikana"
Vierailija kirjoitti:
Ilmiön "miksi ennen oli varaa" selittäminen on aika pitkä prosessi, mutta yritän lyhyesti.
Ennen oli varaa asioihin, joihin ei enää ole, koska elintaso on kasvanut, mutta nämä 'ennen' asiat ovat jääneet paikalleen eivätkä ole kehittyneet.
Asiaa on hyvä tarkastella pidemmällä aikavälillä, kuin mitä itse muistaa parin kymmenen vuoden taakse. Ajatellaan aikaa vuosisadan alkupuolella, 30-luvulla. Tavallinen työntekijä oli (perheen)maalaistalossa ja viljeli maata. Sunnuntaina pistettiin ykköset päälle ja mentiin kirkkoon. Pyhävaatteita oli yhdet ja ne oli tehnyt kylän ainoa räätäli. Työt tehtiin hevosilla ja käsityökaluilla.
Nyt kysymys: Miksi meillä ei ole nyt varaa ostaa töitä henkilöltä, joka tekee työn hevosilla ja käsityökaluilla tai ostaa vaatteita paikalliselta räätäliltä?
Tämä johtuu siitä, että nämä vanhat työtavat ja hyödykkeet tehtiin niin tehottomasti, että ne eivät ole kilpailukykyisiä nykyisillä vapailla markkinoilla. Jos ostat käsityöläisen työtä 30 tuntia, niin se maksaa helposti iPhonen verran. Saatko käsityöläisen 30 tunnin työpanoksella yhtä paljon hyvää kuin iPhonesta, joka palvelee pari kolme vuotta yötä päivää hienoin ominaisuuksin?
iPhone on vielä erityisen kallis tuote. 30-luvulla ei ollut iPhoneja edes villeimissä mielikuvituksissa. iPhonen arvonlisä on aivan mieletön verrattuna perunan viljelyyn. Jotta perunan viljely voisi kilpailla iPhonen kanssa, pitäisi sen tuotannon lisääntyä aivan tähtitieteellisesti ja niinhän koneellistumisen seurauksena on osittain käynytkin. Mutta niin on lähtenyt maataloudesta 80 prosenttia työntekijöistäkin koneiden korvattua heidät.
Sama ilmiö menee läpi koko markkinatalouden. Asioita joiden markkinahintaa on vaikea mitata ja joiden tehokkuutta on vaikea parantaa, ovat tässä mallissa kaikken heikoimmilla, esimerkiksi kouluopetus. Onko opettajan 'opetusteho' kasvanut samassa suhteessa kuin perunanviljely -> iPhone? Kouluopetus on kohtuullisen samanlaista kuin se oli 60-luvulla, ja vaikka se olisi kehittynyt 10 kertaa tehokkaammasi (mitä se ei ole), niin onko se lähelläkään samaa kehitystä kuin mitä on tapahtunut maataloudessa?
Ei ole, tämän takia esim. opetuksen 'hinta' on tähtitieteellinen suhteessa yhteiskunnan muihin asioihin ja nousee koko ajan. Tämän takia se mistä yhteiskunnassa joudutaan leikkaamaan, on koulutus, päivähoito, sairaanhoito. Käsin tehtävät työt joiden työteho ei ole noussut riittävästi.
Miksi meillä ei ole varaa talonmieheen? Talonmies keräsi roskat harjalla ja kihvelillä, loi lumet kolalla ja hiekoitti ämpäristä. Ulkoistettu huoltopalvelu tulee harja/imuriautolla ja auraustraktorilla joka hiekoittaa perästä kun lumet on puskettu pois. Tunnin homman jälkeen he siirtyvät naapuri talon tontille ja tekevät hommat siellä, sitten taas seuraavaan hoitaen 8 talon työt yhden työpäivän aikana. Laitteiden kustannukset jakautuvat 8 talon kesken työtehonkin ollessa moninkertainen. Huoltoyhtiön lasku huoltotoiminnasta on siis murto-osa verrattuna omaan talonmieheen.
Opettajan opetustehoa ei myöskään voi nostaa sen vuoksi, koska oppilaan oppimisteho ei myöskään nouse. Oppilaita ei voi pitää 24/7 koulussa, koska aivot eivät opi kuin tietyn verran asiaa päivässä. Biologiset esteet tulevat tielle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talkkarit vei kateus. Aikoinaan talonmiehillä oli halpa, ellei ilmainen työsuhdeasunto taloyhtiössä. Silloin pienikin palkka riitti kokopäiväiselle talkkarille. Sitten tästä asuntoedusta alettiin verottaa kuten palkkatulosta ja talkkarit hävisivät liki kaikista taloyhtiöistä.
Heh, vai ilmainen työsuhdeasunto. Asunto tuli taloyhtiöltä ja sen sijaan että siinä oltaisiin pidetty talonmiestä ilman korvausta, se kannattaisi vuokrata vapailla markkinoilla ja ottaa siihen maksava asiakas jostain muualta.
Ennen homma toimi, talkkareiden aikaan pihatkin aurattiin tai lapioitiin ja hiekoitettiin ajallaan, nyt sekin homma tökkii ja pahasti, kuten koko muukin yhteiskunta nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Koska pääoman liikkuminen vapautettiin 70-luvulta alkaen globaalisti. Rikkaat saivat omaisuutensa ulos Suomesta eikä tarvinnut enää ostaa rauhaa työmarkkinoille, koska kaikki munat ei ole samassa korissa. Valtion rooli työmarkkinaosapuolena käytännössä lakkautettiin, valtion omistamat isot teollisuusyritykset tuotantoketjuineen yksityistettiin (ja globalisoitiin), samoin kuin infrastruktuuri laajoilta osin.
Ihan sama koskee tietenkin kaikkia muitakin maita. Jos mietitään miksi ns. kehitys- tai kehittyvät maat ovat köyhiä ja/tai äärimmäisen epätasa-arvoisia niin se johtuu ihan vain siitä, että niissä tämä kaikki tehtiin heti sodan jälkeen, kansallismieliset johtajat syrjäytettiin tai tapettiin (Iranin Mossadegh, Burkina Fason Sankara, Kongon Lumumbu, Allende Chilessä jne jne) ja tilalle tuli globaali (Yhdysvaltojen) rahavalta. Sama kohtalo odottaa nyt Suomea, koska varsinkin Pohjoismaiden kaltaiset maat ovat viimeisiä, joissa on vielä purettavaa julkista sektoria, etenkin terveydenhuollossa. Tästä syystä esimerkiksi amerikkalaiset lääkeyhtiöt odottavat Brexitiä innolla, ne haluavat päästä perimään briteiltä saman hinnan lääkkeistä kuin amerikkalaiset maksavat.
Amerikkalaiset yhtiöt ovat jo vuosikausia lobanneet koko Euroopan julkisen terveydenhuollon romuttamisen ja bisnekseksi myymisen puolesta kohtuu hyvällä menestyksellä.
"Monialayritysten katseet ovat nyt kohdistuneet Euroopan kehittyneen julkisen terveyden- ja sosiaalihuoltojärjestelmän vuoksi paljon vaikeammin valloitettaviin markkinoihin. Kyse on suurista rahasummista.
Jos kansallisvaltiot ja julkinen sektori vastaavat jatkossakin terveys- ja sosiaalialan palvelujen tuottamisesta Euroopassa, suuret amerikkalaisyritykset menettävät hyvin paljon rahaa.
Tästä syystä USA haluaa ulottaa monenkeskisen investointi-sopimuksen (MAI) sekä palvelujen kansainvälistä kauppaa säätelevän sopimuksen (GATS (nykyään uudet nimet sama sisältö))koskemaan myös sosiaali- ja terveyssektoreita..."
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarisuominen/58287-ylikansalliset-kein…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selitetty monen kertaan , mutta ihmiset eivät usko, asiat selitettiin jo aikoja sitten, mutta silloinkaan ei uskottu.
"Dagens Nyheter/oma artikkeli 29.12.96 Otsikkona:
"EMU lisää työttömyyttä" "EMU tulee muutamilla alueilla johtamaan sosiaalisiin oloihin, joita on mahdotonta hyväksyä."
"The European 20-26.11.97
"Kun euro toteutuu, Eurooppa suuntautuu kohti matalampaa elintasoa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmiön "miksi ennen oli varaa" selittäminen on aika pitkä prosessi, mutta yritän lyhyesti.
Ennen oli varaa asioihin, joihin ei enää ole, koska elintaso on kasvanut, mutta nämä 'ennen' asiat ovat jääneet paikalleen eivätkä ole kehittyneet.
Asiaa on hyvä tarkastella pidemmällä aikavälillä, kuin mitä itse muistaa parin kymmenen vuoden taakse. Ajatellaan aikaa vuosisadan alkupuolella, 30-luvulla. Tavallinen työntekijä oli (perheen)maalaistalossa ja viljeli maata. Sunnuntaina pistettiin ykköset päälle ja mentiin kirkkoon. Pyhävaatteita oli yhdet ja ne oli tehnyt kylän ainoa räätäli. Työt tehtiin hevosilla ja käsityökaluilla.
Nyt kysymys: Miksi meillä ei ole nyt varaa ostaa töitä henkilöltä, joka tekee työn hevosilla ja käsityökaluilla tai ostaa vaatteita paikalliselta räätäliltä?
Tämä johtuu siitä, että nämä vanhat työtavat ja hyödykkeet tehtiin niin tehottomasti, että ne eivät ole kilpailukykyisiä nykyisillä vapailla markkinoilla. Jos ostat käsityöläisen työtä 30 tuntia, niin se maksaa helposti iPhonen verran. Saatko käsityöläisen 30 tunnin työpanoksella yhtä paljon hyvää kuin iPhonesta, joka palvelee pari kolme vuotta yötä päivää hienoin ominaisuuksin?
iPhone on vielä erityisen kallis tuote. 30-luvulla ei ollut iPhoneja edes villeimissä mielikuvituksissa. iPhonen arvonlisä on aivan mieletön verrattuna perunan viljelyyn. Jotta perunan viljely voisi kilpailla iPhonen kanssa, pitäisi sen tuotannon lisääntyä aivan tähtitieteellisesti ja niinhän koneellistumisen seurauksena on osittain käynytkin. Mutta niin on lähtenyt maataloudesta 80 prosenttia työntekijöistäkin koneiden korvattua heidät.
Sama ilmiö menee läpi koko markkinatalouden. Asioita joiden markkinahintaa on vaikea mitata ja joiden tehokkuutta on vaikea parantaa, ovat tässä mallissa kaikken heikoimmilla, esimerkiksi kouluopetus. Onko opettajan 'opetusteho' kasvanut samassa suhteessa kuin perunanviljely -> iPhone? Kouluopetus on kohtuullisen samanlaista kuin se oli 60-luvulla, ja vaikka se olisi kehittynyt 10 kertaa tehokkaammasi (mitä se ei ole), niin onko se lähelläkään samaa kehitystä kuin mitä on tapahtunut maataloudessa?
Ei ole, tämän takia esim. opetuksen 'hinta' on tähtitieteellinen suhteessa yhteiskunnan muihin asioihin ja nousee koko ajan. Tämän takia se mistä yhteiskunnassa joudutaan leikkaamaan, on koulutus, päivähoito, sairaanhoito. Käsin tehtävät työt joiden työteho ei ole noussut riittävästi.
Miksi meillä ei ole varaa talonmieheen? Talonmies keräsi roskat harjalla ja kihvelillä, loi lumet kolalla ja hiekoitti ämpäristä. Ulkoistettu huoltopalvelu tulee harja/imuriautolla ja auraustraktorilla joka hiekoittaa perästä kun lumet on puskettu pois. Tunnin homman jälkeen he siirtyvät naapuri talon tontille ja tekevät hommat siellä, sitten taas seuraavaan hoitaen 8 talon työt yhden työpäivän aikana. Laitteiden kustannukset jakautuvat 8 talon kesken työtehonkin ollessa moninkertainen. Huoltoyhtiön lasku huoltotoiminnasta on siis murto-osa verrattuna omaan talonmieheen.
Opettajan opetustehoa ei myöskään voi nostaa sen vuoksi, koska oppilaan oppimisteho ei myöskään nouse. Oppilaita ei voi pitää 24/7 koulussa, koska aivot eivät opi kuin tietyn verran asiaa päivässä. Biologiset esteet tulevat tielle.
Jep, juuri näin. Tämän takia ryhmäkokoja kasvatetaan, myös päivähoidossa. Ei sairaanhoidossakaan ihmeitä pysty tehostamaan, joten sen 'hinta' on kasvamaan päin. Suomalaisessa mallissa, jossa on yhteiskunnan velvollisuus maksaa jotain palveluita, peittää tämän mekanismin ja ihmiset eivät ymmärrä tätä kustannuspainetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Boring kirjoitti:
Selitetty monen kertaan , mutta ihmiset eivät usko, asiat selitettiin jo aikoja sitten, mutta silloinkaan ei uskottu.
"Dagens Nyheter/oma artikkeli 29.12.96 Otsikkona:
"EMU lisää työttömyyttä" "EMU tulee muutamilla alueilla johtamaan sosiaalisiin oloihin, joita on mahdotonta hyväksyä.""The European 20-26.11.97
"Kun euro toteutuu, Eurooppa suuntautuu kohti matalampaa elintasoa."
Heh, väittäisin että vuodesta 1997 meidän elintaso on kyllä noussut ihan tähtitieteellisesti. On nettiä, kännyköitä, sähköpotkulautoja, itsestään ajavia sähköautoja, ravintolatarjontaa, uusia ruokia, terveydenhuoltoa josta ei osattu unelmoidakaan, (lento)matkustaminen tullut kaikkien saataville, valtavasti uusia palveluita, jne.
Ei se EMU tainnutkaan syöstä Suomea kivikaudelle..? Tässä on juuri se harha, että vertaillaan 1997 tasoon. En minä ainakaan kaipaa useaa vuoden 97 palveluita, vaikka ne olisivat ilmaisia.
Siksi, että ennen ihmiset kävivät työssä. Työttömyys oli suuri häpeä ja saattoi ajaa vaikka itsetuhoon. Nykyäänhän työttömyys on ideologinen valinta ja ylpeilyn aihe.
Tuo talkkarihomma on sellainen että siihen voi vaikuttaa jokainen omistusasuja. Ottakaapa seuraavan kerran yhtiökokouksessa asia esille, heivatkaa se ylikansallinen kasvoton huoltoyhtiö huitsin nevadaan ja palkatkaa yhtiöönne wanhan ajan talkkari, mieluiten vieläpä pariskunta, joka hoitaa taloyhtiön ja sen päälle vielä lapsetkin. Ai tulee kalliiksi? No näinköhän muka tulee, kun alat asiaa tarkemmin vertailla...
Ai että muistan kun omassa lapsuuden taloyhtiössä asia toimi hienosti juuri noin! Talkkaritäti pyöritti asukkaiden lapsille päivähoitolaa ja setä valvoi taloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuropean kirjoitti:
Alkellista, vastaus on EU. Pelkästään euron säännöt ovat maksaneet suomelle korkokuluina yksityisille liikepankeille maksettuina EU aikana liki valtionvelan verran eli n 80 miljardia euroa puhumattakaan muista EU:n aiheuttamista menoista ja kaupan esteistäkin.
Tuota on moneien vaikea hyväksyä, kun useimmat mediat ovat kertoneet kaikkea kaunista ja hyvää tuosta unionista, ovat lukijat menneet uskomaan satuihin ja todellisuus tuottaa sitten ikäviä yllätyksiä, tuo juttu on todella noin, se löytyy jopa Suomen pankin sivuilta ja useista blogeista, ollaan jouduttu globalisaatiokriitikoiden jo 90-luvulla kuvaamaan ja veroittelemaan velkapakkopaitaan. "Valtionvelka on uusi demokratian jälkeinen hallitusmuoto." on todettu jo aiemmin.
Faktaa koottuna sivulle, siitä vain lukemaan ja oppimaan:
"Köyhien kyykyttämineneli sosiaalinen alasajo Suoemssa EU-jäsenyyden aikana"
Vähän köykäinen tuo otsikko. Ei Suomessa ollut köyhyyttä samalla tavalla kuin nyt, 90-luvun laman jälkeisellä ajalla. Ei ollut leipäjonoja. Työttömyyttä ei ollut samassa mittakaavassa, ja niille, jotka työttömäksi jäivät, oli olemassa työttömyyskorvaus. Nykyisinhän se on työmarkkinatuki, ja lähtee ihan eri lähtökohdista. Kasarilla työttömyysturva lähti siitä, että työttömyys oli kausiluontoinen talouspoliittinen juttu. Näinä sosialismin jälkeisinä aikoina ollaan palattu suoraan sinne 1800-luvun aikoihin, jolloin "köyhät olivat aina vierainamme", eli köyhyys nähtiin periytyvänä, luonnollisena osana yhteiskuntaa.
Ollaan siitä mitä mieltä tahansa, niin itänaapurin ja sosialistiblokin romahdus mahdollisti ensinnäkin eu:n ja euroopanlaajuisen vapaakauppasysteemin synnyn. Se vapautti myös pääomat liikkumaan, eikä tarvinnut enää ylläpitää "kallista" hyvinvointivaltiota silmälumeena kapitalismin toimivuudesta. Eli lyhyesti: sosialismi on se syy, miksi Suomessa maksettiin normipalkkoja oli työsuoja yms. Se toinen vaihtoehto oli aivan liian pelottava oikeistolle. Jotenkin se työläinen piti "ostaa".
Kun sosialismi romahti, alkoivat remonttitalkoot sillä samaisella sekunnilla, Suomi etunenässä. 90-luvun alun laman ajankohta ei ollut laisinkaan sattumaa. Se oli vedenjakaja, uuden aikakauden aloitus, ja ei välttämättä laisinkaan epätoivottu tuliainen. Sehän on tutkitusti jättänyt ikuiset arvet yhteen sukupolveen. Jatkuva pelko toimeentulosta, jatkuva säästäminen, kyttääminen... se tekee ihmisestä nöyrän, helposti kyykytettävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talkkarit vei kateus. Aikoinaan talonmiehillä oli halpa, ellei ilmainen työsuhdeasunto taloyhtiössä. Silloin pienikin palkka riitti kokopäiväiselle talkkarille. Sitten tästä asuntoedusta alettiin verottaa kuten palkkatulosta ja talkkarit hävisivät liki kaikista taloyhtiöistä.
Heh, vai ilmainen työsuhdeasunto. Asunto tuli taloyhtiöltä ja sen sijaan että siinä oltaisiin pidetty talonmiestä ilman korvausta, se kannattaisi vuokrata vapailla markkinoilla ja ottaa siihen maksava asiakas jostain muualta.
Ja miksi juuri tämän edun olisi pitänyt olla verovapaa? Maksuton asuminen on täysin rahaan verrattava saatu etuus. Porukka myös ihmettelee miksi maasta kerätyistä palautuspulloista pitäisi maksaa veroa. Tietenkin, vai jos palkka maksettaisiin palautuspulloina, niin voisiko silloin jättää verot maksamatta?
Noh, tismalleen tätä tarkoitin kun ihmeteltiin mihin omat talkkarit ovat hävinneet :D
Vierailija kirjoitti:
Koulussa oli varaa ennen esim. kirjoihin. Nyt ei ole, kun palkkalistoilla on parikymmentä eri kielen opettajaa.
Vähänpä tiedät.
Vieraiden kielten opiskelemisen into on vähentynyt viime vuosina rajusti erityisesti lukiossa, varsinkin nyt kun pitkä matematiikka on nostettu kaiken muun yläpuolelle jatko-opintoihin pääsyn kriteerinä. Globalisaation ja internetin myöt englannista on tullut entistä vahvemmin koko maailman kieli, ja nuorten mielestä riittää, että osaa sitä. Edes oman kielen ei ole niin väliä: monen mielestä voitaisiin luopua suomesta ja alkaa hoitaa asiat pelkästään englanniksi täällä Suomessa.
"Esimerkiksi puu- ja metsäteollisuudessa noin 16% luokkaa"
Paperissa (alalla) ne ovat olleet vain noin 7 % jossa ne on liittojen toimesta pidetty vuosikausia.