Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä auttaa ahdistukseen, jos ei pääse terapiaan?
31.10.2019 |
Olen hoitovapaalla eikä ole rahaa psykoterapiaan (ei vaikka saisi sen kelan tuen, koska itse on pakko maksaa niin iso osa kuitenkin). Ja lisäksi pitäisi aina palkata joku maksullinen lapsenvahti tänne kotiin sen terapia-ajan ja matkojen ajaksi, jotta edes pääsisi sinne käynnille jotenkin. Mieheni työajat on ma-pe klo 10-18 ja tunnin matkat päälle eli mies ei voi hoitaa lasta silloin kun menisin sinne terapiaan, johon meillä siis ei ole edes rahaa.
Olen ennen lapsen saamista käynyt useammassa sellaisessa keskusteluapu-jutussa vuosien varrella, mutta niistä ei oikeasti ole ollut apua tähän vaan varmaan tarvisin jonkun pitkän ja tiiviin oikean terapian. Ennen lasta kuitenkin ahdistus pysyi hallinnassa ihan hyvin, koska aina kun ahdisti niin pystyin lähtemään lenkille, salille, vaeltelemaan vaikka kauppakeskukseen. Nyt tämän juuri yksi vuotta täyttäneen kanssa en pysty, koska lapsella on tietyt rytmit ja ruoka-ajat ja nukkumisajat, joista on pakko pitää edes suunnulleen kiinni. Eikä minua auta se, että pääsen kahden tunnin päästä lapsen kanssa kauppakeskukseen, vaan kun ahdistaa niin olisi päästävä ihan heti.
Ei oikein ole mitään erityistä asiaa joka ahdistaisi, vaan kaikenlaiset pienet arkiset asiat ahdistaa, eri asiat eri kerralla.
Mikä siis auttaa, jos ei pääse terapiaan?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Tohtori Ei kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meditointi, liikunta, terveellinen ruokavalio, aromaterapia, binaural beats...
Ja siinä taas joku valopää tarjoaa heikoilla olevalle ihmiselle hengenvaarallista huuhaata, spiritismiä, okkultismia, satanismia ja ihan vain pelkkää rahastusta ynnä huijausta. Tuosta litaniasta ainoastaan nuo terveellinen ruoka ja liikunta ovat ihan asiallisia neuvoja. Tosin en tiedä mikä tuo binatural beasts on (Kaksoisluonnolliset pedot? -lyönnit? Vai onko tuo toinen sana tosiaankin "naural" ja mikä se naura on? Vaiko "bin" (arabiaksi poika) + aural = pojan suiset pedot tai lasautukset? Vai onko se kaksisuiset pedot tai lasautukset, ja jos nenän alla on ensimmäinen suu, niin onko se toinen sitten kankkujen välissä?) .
Ihan paskaa. AP, älä vain noita ylläolevia noudata.
Ahdistus on yleensä seurausta pitkään jatkuneesta univajeesta ja huonolaatuisesta unesta. Ainoa asia mikä siihen auttaa, ovat pillerit: rauhoittavat vähentävät ahdistusta ja poistavat lievän ahdistuksen kokonaan muutamaksi tunniksi, ja unipillerit auttavat unensaantiin ja hyvänlaatuiseen nukkumiseen. Pyydä lääkäriäsi kirjoittamaan Sinulle Opamoxia tai sen rinnakkaismerkkiä Oxaminia 15 mg sekä Imovanea 7,5 mg.
Ja varo kahvia.
Uskaltaako noita lääkkeitä käyttää silloin kun on yksin pienen lapsen kanssa? Ja tuleeko niihin riippuvuus?
Ap
Imovane on hyvä lääke. Pelasti minut, kun oli vaikeaa elämässä enkä saanut nukuttua yhtään ahdistuksen takia. Jo ensimmäinen puolikas (puolikas riitti hyvin, toimi itse asiassa paremmin kuin kokonainen) muutti paljon kun onnistuin nukkumaan hyvin. Oli kevyempi olo kaikin puolin seuraavana päivänä. En jäänyt koukkuun, mutta oli hyvä tietää, että lääke on siellä kaapissa varalla. Ehkä eka kerran kun otat lääkkeen pyydät miestäsi huolehtimaan lapsesta jos herää tai jotain. Ihan varmuuden vuoksi kun ei voi tietää miten juuri sinä reagoit siihen ja kuinka syvästi nukut. Itse nukun todella hyvin, mutta herään kyllä myös normaalisti lapsen takia jos on tarvis. Eli ei mitenkään tiedottomaksi vedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella on vähän turhankin positiivinen käsitys terapiasta. Se ei auta kuin murto-osaa. Samalla hinnalla voisit ap aloittaa vaikka jonkun harrastuksen, jonka vaikutus saattaa olla jopa suurempi kuin itse terapian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuminen tai lempeys voi auttaa
Jos ahdistus on jatkunut kuukausia, siihen kannattaa hakea apua. Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan yleensä pitkäkestoisella psykoterapialla ja mielialalääkkeillä, mutta lyhyemmästäkin juttelusta esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa voi olla apua.Vaikka ahdistusta olisi vaikea selittää, siitä puhuminen on tärkeää.
– Ei sitä yleensä pysty yksin ratkaisemaan. On tärkeää ymmärtää, että ansaitsee ja tarvitsee myötätuntoa ja apua, Ketola sanoo.
Jos huomaa pelkäävänsä jatkuvasti pahinta, on hyvä pysähtyä miettimään seuraavia kysymyksiä. Kun pelon suhteuttaa, se saattaa helpottaa.
Kysymykset 1-5
Tätä ahdistusta on jatkunut jo yli 10 vuotta. Olen käynyt sekä mt-hoitajan keskusteluavussa että psykologin keskustelukäynneillä, mutta kuten laitoin aloitukseen, niin ei niistä ole ollut apua (vaikka koinkin käynnit sinänsä hyviksi ja tykkäsin käydä, mutta ei ne auttaneet ahdistukseen tippaakaan). Ap
Mikä ahdistaa? Oletko selvittänyt?
Näin terveysalan ammattilaisena en voi ihan varauksetta suositella uni- tai ahdistuslääkkeitä. Niillä on hyvin korkea riippuvuuspotentiaali, etenkin silloin jos on jo valmiiksi helposti addiktoituva persoonallisuus. Lisäksi unilääkkeet auttavat vain nukahtamisessa, mutta ne voivat itse asiassa heikentää unen laatua (asiasta useita tutkimuksia). Bentsodiatsepiinit toimivat hyvin ahdistukseen, mutta ne tosiaan koukuttavat herkästi ja pienien annostenkin lopettaminen voi tuntua jo psykologisesti vaikealta, kun tietää että ahdistus palaa lopettamisen jälkeen. Imovane ja Opamox (ja muut bentsot) on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, kun taas mielialalääkkeitä voidaan käyttää pidempiä aikoja. Mielialalääkkeitä käytetään siis myös ahdistuksen hoitoon, ei pelkästään masennuksen. Ennen lääkityksen aloittamista kokeilisin kuitenkin kaikki mahdolliset muut keinot eli esim mielialapäiväkirja, (koti-)liikunta, rautakuuri, d-vitamiini, meditointi, tanssi jne
Minun ahdistukseni alkoi poistumaan, kun löysin sen, mitä pelkään. Pelkäsin epäonnistumista, tuhoutumista... pelkäsin kaikkea. Kiteytetysti voi sanoa, että pelkäsin elää. Pelkäsin, ettei elämä kanna.
Enää ei ahdista, mutta jos se hiipuu, niin heti käännän ajatteluni ja alan toistamaan mantrojani ”elämä kantaa” tai ” kaikki kääntyy lopulta hyväksi” tai ”asiat järjestyvät aina”.
Tie kesti monta vuotta, että sisäistin nämä asiat. Mutta käännös onnistui.
Joku tietysti sanoo tähän, ettei voi uskoa näihin asioihin. No, jos ei ole valmis aivopesemään itseään niihin, niin sitten pitää jatkaa ahdistuksessa rypemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ahdistuksesi siis sellaista, että sinun pitää päästä liikkeelle (pakene-reaktio)? Pura ne hormonit punnertamalla, supermiehillä, haara/kyykkyhypyillä, hyppynarulla tms. Voit toteuttaa tuon paljon helpommin kuin uloslähdön.
Kofeiini ja nikotiini pois ehdottomasti. Lisäksi ole ilman sokeria, makeutusaineita, höttöhiilareita ja vehnää ja katso onko sillä vaikutusta. Sokeri saa omat mielialani heittelemään.
Ahdistuksen omahoito-ohjelma: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…
Lähetteellä nettiterapia (maksuton):
https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/esittely/Pages/default.a…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin terveysalan ammattilaisena en voi ihan varauksetta suositella uni- tai ahdistuslääkkeitä. Niillä on hyvin korkea riippuvuuspotentiaali, etenkin silloin jos on jo valmiiksi helposti addiktoituva persoonallisuus. Lisäksi unilääkkeet auttavat vain nukahtamisessa, mutta ne voivat itse asiassa heikentää unen laatua (asiasta useita tutkimuksia). Bentsodiatsepiinit toimivat hyvin ahdistukseen, mutta ne tosiaan koukuttavat herkästi ja pienien annostenkin lopettaminen voi tuntua jo psykologisesti vaikealta, kun tietää että ahdistus palaa lopettamisen jälkeen. Imovane ja Opamox (ja muut bentsot) on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, kun taas mielialalääkkeitä voidaan käyttää pidempiä aikoja. Mielialalääkkeitä käytetään siis myös ahdistuksen hoitoon, ei pelkästään masennuksen. Ennen lääkityksen aloittamista kokeilisin kuitenkin kaikki mahdolliset muut keinot eli esim mielialapäiväkirja, (koti-)liikunta, rautakuuri, d-vitamiini, meditointi, tanssi jne
Vähän epäilyttää tällainen ammattilainen joka antaa lääkeneuvontaa erottelematta nukahtamis- ja unilääkkeitä.
Googlaa vagushermo. Vagushermon herättäminen esim. rauhallisella hengittämisellä auttaa pääsemään eroon "taistele ja pakene" -tilasta, josta ahdistus ehkä johtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teitä on kahden aikuisen talous ja ei ole varaa kela-terapiaan? Kannattaisi hankkia terapiaa myös krooniseen pihitautiin. Rahanmenohan tuossa lähinnä ahdistaa.
Höpö-höpö sanon minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vaan lääkkeitä syö.
Itse käyn metsässä ja terapiassa olen käynyt.
Käy vaikka kehohoidossa.
Ap, jos sinulla olisi vaikkapa syöpä ja sinun pitäisi sen vuoksi käydä kerran viikossa lääkärissä, olisiko silloinkin niin että miehen työn ja lapsen takia et pääsisi? Mielenterveys on yhtä tärkeää kuin fyysinen terveys.
Voisiko miehesi vaikka alkaa tehdä etätöitä yhden päivän viikossa? Voisitko viedä lapsen tuttavaperheelle hoitoon terapiakäynnin ajaksi, ja ottaa vuorostaan heidän lapsensa teille jonain toisena päivänä niin että siitäkin perheestä pääsee sitten huoltaja asioille? Löytyisikö lapselle jokin kerho, jossa hän voisi olla kerran viikossa? Varmaan se jotain maksaisi, mutta ei yhtä paljon kuin yksityinen hoitaja? Oletko keskustellut ystäviesi ja sukulaisten kanssa tästä asiasta? Jos otat mahdollisimman paljon ihmisiä mukaan ratkaisemaan ongelmaa, varmasti jokin ratkaisu löytyy.
Tähän keskusteluun on noita videoterapioitakin linkattu. Aloita nyt sellainen ainakin, jos ette mitenkään saa järjestettyä niin, että pääsisit poistumaan kotoasi yhtenä arkipäivänä viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin terveysalan ammattilaisena en voi ihan varauksetta suositella uni- tai ahdistuslääkkeitä. Niillä on hyvin korkea riippuvuuspotentiaali, etenkin silloin jos on jo valmiiksi helposti addiktoituva persoonallisuus. Lisäksi unilääkkeet auttavat vain nukahtamisessa, mutta ne voivat itse asiassa heikentää unen laatua (asiasta useita tutkimuksia). Bentsodiatsepiinit toimivat hyvin ahdistukseen, mutta ne tosiaan koukuttavat herkästi ja pienien annostenkin lopettaminen voi tuntua jo psykologisesti vaikealta, kun tietää että ahdistus palaa lopettamisen jälkeen. Imovane ja Opamox (ja muut bentsot) on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, kun taas mielialalääkkeitä voidaan käyttää pidempiä aikoja. Mielialalääkkeitä käytetään siis myös ahdistuksen hoitoon, ei pelkästään masennuksen. Ennen lääkityksen aloittamista kokeilisin kuitenkin kaikki mahdolliset muut keinot eli esim mielialapäiväkirja, (koti-)liikunta, rautakuuri, d-vitamiini, meditointi, tanssi jne
Vähän epäilyttää tällainen ammattilainen joka antaa lääkeneuvontaa erottelematta nukahtamis- ja unilääkkeitä.
Totta, siinä olisin voinut olla tarkempi, mutta palsta oli menossa kiinni ja halusin antaa nopeasti vastakommentin lähinnä Imovanen ja bentsojen varauksettomille suosituksille. Tietysti lääkäri aina lopulta päättää mikä on sopiva valmiste itse kullekin ja oikein käytettynä nuo ovat hyviä lääkkeitä!
Alue: Aihe vapaa
Jo se auttaa kun oivaltaa, että ahdistus on tunne, joka menee ohi myös itsestäänkin. Ei tarvi välttämättä tehdä mitään. Paitsi sietää sen aikaa kun todella epämiellyttävä tunne kestää. Tunteen vaihtumista voi nopeuttaa se, että huomio kiinnittyy johonkin muuhun ja siksi kaikenlainen toiminta ja tekeminen voi helpottaa, just vaikka juttelu. Liikunta auttaa fysiologista reaktiota lievenemään. Luonnossa oleminen rauhoittaa. Hengitys niin, että on pidemmät ulos puhallukset kuin sisäänhengitykset. Se myös auttaa kun huomioi, että ahdistuskohtauksen kesto on yleensä rajallinen, ja sen jälkeen voi taas tuntua ihan hyvältä. Eli ahdistuksen ei tarvi pilata koko elämää. Toki on hyvä pohtia koittaako ahdistus viestiä jotain sulle, mistä se voisi pohjimmiltaan kummuta? Voimia! Elin itse vuosia ajoittaisen kovan ahdistuksen kanssa ja eniten mua auttoi oivallus siitä miten mieli toimii 3 prinsiipin kautta. Terapia ei auttanut mitään.