Kannattais olla koodari: Lähtöpalkka 7000€

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joskus erään nuoren huippukoodarin koulutettavana. Ei pätkääkään osannut opettaa eikä selittää asioita muille mutta oli oikeasti todella kova osaaja. Sille itselleen asiat olivat täysin itsestäänselviä eikä osannut oikeasti nähdä asioita lainkaan normihenkilön näkökulmasta. Jotenkin se ajatusmaailma pyöri ihan omissa sfääreissään.

Mulla on vähän tätä ongelmaa. Ei siksi että olisin jotenkin niin älykäs että tavalliset kuolevaiset ei ymmärrä minua, vaan koska minulla on kummallinnen tapa ajatella: se tapahtuu alitajunnassa, ja pulpahtaa suoraan näppäimistölle koodiksi, ilman muotoutumatta sanallisiksi ajatuksiksi välillä. En siis tietoisesti edes tiedä, miksi teen kuten teen enkä ymmärrä miten se toimii. Olen oppinut ne asiat kyllä, mutta ne on menneet alitajuntaan eikä helposti tule sieltä selityksiksi ulos. Sen sijaan kun tyhjennän mieleni ja alan vaan kirjoittaa koodia, sitä tulee, omaksikin hämmästyksekseni.

Eli siis meinaatte, että jos ei pysty jäsentämään ajatuksiaan lauseiksi on parempi koodari? :D Aika bullshittiä. Se on totta, että mitä ylimielisempi koodari, joka totaalidumaa ja naureskelee muiden tuotoksille ja älylle, sitä todennäköisemmin vaan feikkaa osaavansa eikä vaan ymmärrä mitä siihen asti on tehty. Hyvät koodarit kyseenalaistavat ja kehittävät myös itseään ja osaamistaan koko ajan ja yleensä kykenevät myös selittämään vaikeat asiat muille helppoon muotoon. Se on sitä syväosaamista.   

En usko että on parempi, mutta itse tiedän saamani palautteen perusteella olevani melkoisen hyvä, huolimatta tästä händikäpistä että tosiaan en osaa tietoisesti ajatella niitä asioita. pidän asiaa nimenomaan rajoitteena tai vikana, koska olisihan se usein hienoa jos pystyisi vakuuttamaan esim. asiakkaat loogisesti perustelemalla. Minä en pysty, pystyn vaan puhumaan jotain bullshitiä koska tietoisesti en ymmärrä mistään mitään. Mutta onneksi olen olltu samassa firmassa ja tehnyt pääosin samoille asiakkaille jo todella kauan, ja minulla on sellainen maine että "päästäkää se vaan tekemään niin tulee hyvää jälkeä ja nopeasti".

Sen sijaan esim. uuteen työpaikkaan en pääsisi varmaan millään, koska haastatteluissa on usein jotain koodaustehtäviä, ja minä en pysty ollenkaan tekemään tuota yhtään paineisessa tilanteessa. Vaatii tosiaan täysin hiljaisen, ajatuksettoman, meditatiivisen tilan että se koodi alkaa purkautua alitajunnasta niin että koodaan kuin "riivattuna", omaa koodaustani ulkopuolelta katsellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joskus erään nuoren huippukoodarin koulutettavana. Ei pätkääkään osannut opettaa eikä selittää asioita muille mutta oli oikeasti todella kova osaaja. Sille itselleen asiat olivat täysin itsestäänselviä eikä osannut oikeasti nähdä asioita lainkaan normihenkilön näkökulmasta. Jotenkin se ajatusmaailma pyöri ihan omissa sfääreissään.

Mulla on vähän tätä ongelmaa. Ei siksi että olisin jotenkin niin älykäs että tavalliset kuolevaiset ei ymmärrä minua, vaan koska minulla on kummallinnen tapa ajatella: se tapahtuu alitajunnassa, ja pulpahtaa suoraan näppäimistölle koodiksi, ilman muotoutumatta sanallisiksi ajatuksiksi välillä. En siis tietoisesti edes tiedä, miksi teen kuten teen enkä ymmärrä miten se toimii. Olen oppinut ne asiat kyllä, mutta ne on menneet alitajuntaan eikä helposti tule sieltä selityksiksi ulos. Sen sijaan kun tyhjennän mieleni ja alan vaan kirjoittaa koodia, sitä tulee, omaksikin hämmästyksekseni.

Eli siis meinaatte, että jos ei pysty jäsentämään ajatuksiaan lauseiksi on parempi koodari? :D Aika bullshittiä. Se on totta, että mitä ylimielisempi koodari, joka totaalidumaa ja naureskelee muiden tuotoksille ja älylle, sitä todennäköisemmin vaan feikkaa osaavansa eikä vaan ymmärrä mitä siihen asti on tehty. Hyvät koodarit kyseenalaistavat ja kehittävät myös itseään ja osaamistaan koko ajan ja yleensä kykenevät myös selittämään vaikeat asiat muille helppoon muotoon. Se on sitä syväosaamista.   

Tuollaisesta tulee mieleen jotenkin jonkin sortin autismin kirjoon sisältyvä poikkeava aivotoiminta, jos ratkoo vaikeitakin ongelmia intuitiivisesti täysin itsekään ymmärtämättä miten, muttei tosiaan kykene kommunikoimaan ajatuksiaan muille. Kyllä silloin voi olla oikeasti todella hyvä koodari ja lahjakkuus. Keskimäärin ihminen tietysti tekee ajatustyönsä jäsentäen jotenkin kielellisesti ja loogisesti ongelmaa ja soveltaen oppimaansa tietoa täysin tietoisena siitä, mitä on tekemässä, jolloin yleensä pystyy sen myös viestimään. 

Mitään virallista diagnoosia minulla ei ole, mutta sanoisin että ainakin erittäin vahvasti asperger-piirteinen olen. Muissakin asioissa kuin työssä on paljon samaa, että jos yritän tietoisesti miettiä ratkaisua, ei tule mitään, mutta jos vaan hiljennyn ja odotan vastausta niin se pulpahtaa valmiina.

Olipa vaikeaa saada tuo 20 metrinen purjevene talviteloille. 

Arkkitehti tienaa heittämällä 5000-6000 euroa ja jos palkkausmalli on suotuisa niin miksei jopa 7000. Arkkitehti hanskaa kuitenkin eri juttuja kuin peruskoodari. Yleensä arkkitehti on korkeakoulutettu ja ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa, isoja kokonaisuuksia ja valtavan määrän teknistä asiaa sekä omaksuu uutta tietoa nopeasti. Kun puhutaan koodaripulasta niin puhutaan oikeastaan tällaisten ihmisten pulasta. Vie vuosia ja vaatii yllämainittujen lisäksi intohimoa sekä harrastuneisuutta päästä ko. tasolle.

osaajista pulaa, ei koodareista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei millään sellaisella jossa on jo huomattu halvan hutiloinnin vaikutus todellisiin kustannuksiin. Yleensä tuota tehdään siellä missä seuraukset ei kohdistu hutiloijaan. Esim. rakennusalalla nuo kertakäyttöfirmat touhuaa aikansa ja ongelmien kasaantuessa ne katoaa herätäkseen uudelleen henkiin toisella nimellä.

Ei rakennusalallakaan sitä hyväksytä että esim. iso urakoitsija tiivistää ikkunat ihan miten sattuu. Parin vuoden päästä talon omistaja huomaa että lämmöt karkaa harakoille ja lämmityskulut nousee eksponentiaalisesti. Tässä tilanteessa on rakentajan asia korjata sählinkinsä omalla kustannuksellaan. 

It-konsulttifirmoissa vastaavassa tilanteessa nämä lyö asiakkaalle sopimuksen nenän eteen että heidän surkean työnlaatunsa korjaukset maksaa erikseen. Jossain vaiheessa asiakkaatkin oppii vaatimaan parempaa jopa IT-alalla. 

Nimenomaan ei. Arkkitehtitason koodari ei hutiloi vaan selvittää pohjia myöten asiakkaalle parhaan ja kestävän ratkaisun ja koodaa sen huolellisesti samalla dokumentoiden (jos asiakas antaa ja tiimin käytännöt sen mahdollistavat). Noita arkkitehteja vaan ei riitä kaikkiin projekteihin ja erityisesti isommat IT-talot myyvät projektit arkkitehtien nimillä ja hinta saadaan alas, koska oikeasti junnut/keskitason devaajat toteuttavat ne ja saavat siten projektikokemusta. Asiakas saadaan koukkuun tekemällä toteutus jollain hyvin vähän käytössä olevalla teknologialla. Vain kyseinen it-talo pystyy jatkamaan ohjelmiston kehittämistä. Sen jälkeen asiakas maksaa kehitystyöstä eli virheiden korjaamisesta, jotka tehtiin, kun pistettiin junnut devaamaan monimutkaista asiaa, josta tiesivät etukäteen nimen. Lisäksi it-projektiessa rahaa palaa huonoon organisointiin, keskivertokoodareiden mielipidekärhämiin ja yleiseen sekoiluun. Niitä hyviä projektipäälliköitäkään ei kasva joka oksalla. Asiakkaan johto ei yleensä ymmärrä, että kannattaa maksaa vähän enemmän, tehdä hiukan hitaammin, satsata yhteistyöhön ja kommunikaatioon sekä olla vahvasti mukana tekemässä niitä softia.  

Puhuinkin just siitä että jossain vaiheessa asiakkaatkin tajuavat että heitä vedätetään ja vaativat parempaa. Nythän asiasta puhutaan esim. täällä eikä tämä taatusti ole ainoa paikka. Sama tietty rakennusalalla jossa asiakkaat alkavat (toivottavasti) tajuta ettei kannata ihan mitä tahansa ottaa vastaan vaikka halvalla saisikin. 

Se huippuosaaja pitäisi olla jo asiakkaan puolella tilausvaiheessa. Ei ole. Erilaiset kyvyt ei kohtaa, seurauksena sekoilu.  Jotai tommosta pitäs saaha, väännä jotai semmosta. 

Asiakkaalla voi olla huippuosaajia joukossa, mutta jos suurin osa porukasta ei tajua järjestelmien rakentamisesta tai tilaamisesta mitään niin ei se yksi henkilö mahda mitään sille muiden sekoilulle. Varsinkaan kun se huippu ei ole koskaan päättävässä asemassa. Nähty on.

Veljeni saa melkein 8 000 Euroa koodarina, mutta on poikkeuksellisen hyvinpalkattu jopa kaveripiirissään tehtäviin nähden. Rivikoodarit ei todellakaan saa tuollaisia palkkoja joka firmassa. Velikin on töissä hyvin tuulisessa, ulkomaalaisomisteisessa firmassa. Työt voi loppua koska vaan. On nyt nelikymppinen eli uransa huipulla varmaan tuolla saralla, akateeminen tutkinto taustalla.

Hyvällä koodarilla on aika vapaa työ. Ei siitä kukaan jaksa kuunnella, harva ymmärtää niitä ongelmia, pitää olla jotenkin samat aivot ja looginen ajattelu samaa ongelmaratkaisutavat. Monta vuotta voikin mennä matikan luvussa yliopistolla. Ei kuitenkaan se tee koodaajaa.  Aina sen palkan eteen myös oltava pattitilaneessa valmis joustamaan vaikka yöt päivät peräkkäin. Tosin sellaista on harvoin, mutta se voi olla vaikka Juhannus. Jos systeemi kaatuu, kukaan toinen ei sitä saa tehtyä tai sihen voi mennä puoli vuotta. Jos tykkää, työ on jännää ja haasteellista. Ulkopuolinen ei ymmärrä miksi se on kivaa työtä. Iso USA;n firma kyseessä.

Ei koodarityyppisillä ihmisillä ole mitään intoa johtaa jotain omasta mielestään "nuijia ". Hänen mielestään johtoon sopii joku joka kerää papukaijamerkkejä sitä nousujohteista uraa varten.  Hänellä kun on aivan erilaiset ambitiot.  Erilaisia omintakeisia , ei kiinnosta arkiset työnjohtohommat. Ne on muille ei mulle.