Kannattais olla koodari: Lähtöpalkka 7000€

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodarin homman huonoin puoli on lyhyt työura. 40 on jo raskauttava ikä. Yli 50-vuotiaita ei todellakaan katsella. Virallinen eläkeikä on 65 ja nousussa.

Tämä ei pidä paikkaansa, on paljon järjestelmiä, joita nuoremmat eivät enää tunne ja nämä vanhat kaverit hätyytellään jopa eläkkeeltä. Tästä oli ihan artikkelikin muutama vuosi sitten.

Marginaalinen ilmio. Jos niitä 50+ ikäisiä IT-ammattilaisia on esim. 1000, heistä 100 on tyoskennellyt tuollaisten järjestelmien ( = yhä käytossä mutta ei loydy nuorempia) parissa, ja heistä alle 10 tarvitaan paikkailemaan ja ylläpitämään niitä vielä pystyssä olevia järjestelmiä. Lisäkehitystähän näihin ei yleensä enää tehdä.

Loput 990 hakevat turhaan toitä, koska heidän vanhaa osaamistaan ei enää tarvita, ja vaikka opettelevat uusia, niin mieluummin palkataan se 20v nuorempi joka on myos opetellut samat tekniikat.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joskus erään nuoren huippukoodarin koulutettavana. Ei pätkääkään osannut opettaa eikä selittää asioita muille mutta oli oikeasti todella kova osaaja. Sille itselleen asiat olivat täysin itsestäänselviä eikä osannut oikeasti nähdä asioita lainkaan normihenkilön näkökulmasta. Jotenkin se ajatusmaailma pyöri ihan omissa sfääreissään.

Those who can’t, teach. Ja toimii myös toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodarin homman huonoin puoli on lyhyt työura. 40 on jo raskauttava ikä. Yli 50-vuotiaita ei todellakaan katsella. Virallinen eläkeikä on 65 ja nousussa.

Tämä ei pidä paikkaansa, on paljon järjestelmiä, joita nuoremmat eivät enää tunne ja nämä vanhat kaverit hätyytellään jopa eläkkeeltä. Tästä oli ihan artikkelikin muutama vuosi sitten.

Ehkä, mutta hieman olisin huolestunut firmani bisneksistä jos ne olisi jonkun 80-luvun tai vieläkin vanhemman tietoteknisen laitteen varassa. Ei nuokaan loputtomiin toimi. 

Pankit esimerkiksi käyttävät näitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, ei ole kovin montaa alaa jolla ei nykypäivänä joutuisi koko ajan opettelemaan lisää. Melkein joka alalla käytetään tekniikkaa, joka kehittyy koko ajan. Joillakin aloilla täytyy olla perillä lainsäädännöstä ja sekin pieniltä osilta muuttuu jatkuvasti. Lääkäreiden täytyy koko ajan kehittyä, kun hoitomuodotkin kehittyy. Se ei ole peruste ylisuurelle palkalle. Mutta ei rivikoodari tuota tienaakkaan, vaan ne kovatuloiset on niitä jotka on koodannu lapsesta asti ja ihan eri tasolla. Lähes jokaisella alalla ne aivan parhaat tienaa aika paljon, mutta suurin osa tienaa keskimääräisesti. Lääkärit tienaa joskus liikaa osaamiseen nähden, johtuen siitä, että niistä on niin paha pula ja lääkäreitä on pakko olla koko ajan saatavilla.

Vertailu ei onnistu tai toimi muutaman perustavanlaatuisen eron vuoksi. Ensinnäkin joillakin osin IT-alaa se muutos ja uuden kehitys on posketonta. Kokonaan uusi tekniikka sattaa tulla kahden vuoden välein. Siis kokonaan uusi, ei vain pieni päivitys ja lisätoimintoja. Lääketieteessä se vertautuisi siihen, että ihmiset vaihdetaan täysin poikkeaviin alieneihin ja kahden vuoden kuluttua kuolemattomiin henkiolentoihin. Toisekseen tuottavuus: huippukoodari tekee jopa satakertaisella tehokkuudella keskinkertaiseen verrattuna. Lääkärin vastaanoton tai leikkauspöydän läpi menee aina suunnilleen sama määrä potilaita taitotasosta riippumatta.

Urbaanilegendaa.

Mikä muka? Alaa oikein hyvin tuntevana tiedän kyllä mistä puhun. 

Olen ollut IT-alalla jo 20 vuotta. Koskaan ei ole tullut mitään "kokonaan uutta tekniikkaa" yms..

Kukaan ei väitä tietenkään, etteikö olisi mahdollista jämähtää johonkin saman toistoon. Mutta sun yksittäiskokemus ei kata koko alaa. Kirjoitin: "joillakin osin IT-alaa kehitys on posketonta". Mitä ilmeisimmin et kuulu noihin osiin alaa. Mitä en varsinaisesti ihmettelekään, jos looginen ymmärryksesi on noin heikkoa. 

Ihan käytännön esimerkkeinä, yhdessä vaiheessa mobiililaitteiden kehitys oli hurjaa niin, että uusia prosessoriarkkitehtuureja ja käyttöjärjestelmiä tupsahti muutaman vuoden välein. Aivan kaikki viimeistä bittiä myöten meni aina uusiksi, jopa kahden peräkkäisen tuotteen välillä, sovelluksien porttaaminenkaan ei käytännössä onnistunut. Vastaavasti erilaiset web-frameworkit ovat nykyään sellaisia, että koko sovellusalusta on käytännössä aivan uusi ja erilainen ja kaikki aloitetaan aina scratchista. Joskus kieli pysyy, joskus sen variantti vaihtuu, joskus kielikin vaihtuu. Web-maailmassa ei kovin montaa vuotta yleensä pysy sama ratkaisu pinnalla. Tietenkin aina on legacyä sekä kerran hyväksi havaittuun taantuneita bulkkitoimijoita, mutta uusinta uutta halajavat asiakkaat ja ratkaisutoimittajat ratsastavat kyllä siellä uuden ja hienon aallonharjalla koko ajan ja työntekijöiden on vaan pysyttävä mukana.

IT-puuhissa kehitys kehittyy kiihtyvästi ja jokin alan eturintama on aina valtavan vauhdikkaassa muutoksessa ja murroksessa. Tottakai monet osa-alueet aikanaan kypsyvät niin, että radikaali kehittyminen lakkaa ja siirrytään perinteisempään vähittäiseen viilailuun. Mutta kehitys kehittyy eri rintamilla sitten sitäkin kovemmin nojaten ehkä osin näihin vakiintuneisiin osa-alueisiin. 

Ei joka alalla voi tuupata asiakkaille tuotteita jotka perustuu täysin kypsymättömiin (siis taajaan päivitettäviin ja ehkä isostikin versioiden välillä muuttuviin -> entistä enemmän ylläpitoa ja testausta) kirjastoihin ja hypetekniikoihin. Ihme sinänsä että yksikään täysjärkinen suostuu ottamaan tuollaisia vastaan millään alalla. 

Joillain aloilla sitä suorastaan vaaditaan.

Ei millään sellaisella jossa on jo huomattu halvan hutiloinnin vaikutus todellisiin kustannuksiin. Yleensä tuota tehdään siellä missä seuraukset ei kohdistu hutiloijaan. Esim. rakennusalalla nuo kertakäyttöfirmat touhuaa aikansa ja ongelmien kasaantuessa ne katoaa herätäkseen uudelleen henkiin toisella nimellä.

Ei rakennusalallakaan sitä hyväksytä että esim. iso urakoitsija tiivistää ikkunat ihan miten sattuu. Parin vuoden päästä talon omistaja huomaa että lämmöt karkaa harakoille ja lämmityskulut nousee eksponentiaalisesti. Tässä tilanteessa on rakentajan asia korjata sählinkinsä omalla kustannuksellaan. 

It-konsulttifirmoissa vastaavassa tilanteessa nämä lyö asiakkaalle sopimuksen nenän eteen että heidän surkean työnlaatunsa korjaukset maksaa erikseen. Jossain vaiheessa asiakkaatkin oppii vaatimaan parempaa jopa IT-alalla. 

Nyt puhut ohi aiheen. Kyse oli tekniikan kehityksestä eikä halvalla hutiloinnista. Miten kummassa edes koplasit mielessäsi mukaan halpuuden kun aiheena oli korkeat jopa 7000 euron palkat?! 🤣

Et näytä ymmärtävän ettei teknologinen- tai prosessien kehittyminen ole mikään it-alan erityispiirre.

It-alan kehitys on nopeaa, jopa niinkin nopeaa että tuntuu että osalla kehitysfirmoista tai ostajistakin on jalat kokonaan irti maasta ja valkataan teknologioita joita ei ole kukaan kunnolla testannut ja jotka saattaa muutamassa kuukaudessa muuttua ja reippaasti.

Toisaalta tuntuu ettei kovinkaan monella ole varmaa kokonaiskäsitystä siitä miten se homma pitäisi tehdä joten alalla touhuaa kaikenmaailman kokeilijoita jotka on ehdottoman varmoja oman systeeminsä loistavuudesta.

Koodarin palkka on aika pieni osa kokonaiskustannuksista, jos siis homma tehdään kunnolla. Jos sille koodarille pitää maksaa viikko kuussa seuraavat 20 vuotta siitä että se korjailee sähläämisensä tuloksia niin sitten sekin tulee kalliiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ei millään sellaisella jossa on jo huomattu halvan hutiloinnin vaikutus todellisiin kustannuksiin. Yleensä tuota tehdään siellä missä seuraukset ei kohdistu hutiloijaan. Esim. rakennusalalla nuo kertakäyttöfirmat touhuaa aikansa ja ongelmien kasaantuessa ne katoaa herätäkseen uudelleen henkiin toisella nimellä.

Ei rakennusalallakaan sitä hyväksytä että esim. iso urakoitsija tiivistää ikkunat ihan miten sattuu. Parin vuoden päästä talon omistaja huomaa että lämmöt karkaa harakoille ja lämmityskulut nousee eksponentiaalisesti. Tässä tilanteessa on rakentajan asia korjata sählinkinsä omalla kustannuksellaan. 

It-konsulttifirmoissa vastaavassa tilanteessa nämä lyö asiakkaalle sopimuksen nenän eteen että heidän surkean työnlaatunsa korjaukset maksaa erikseen. Jossain vaiheessa asiakkaatkin oppii vaatimaan parempaa jopa IT-alalla. 

Nimenomaan ei. Arkkitehtitason koodari ei hutiloi vaan selvittää pohjia myöten asiakkaalle parhaan ja kestävän ratkaisun ja koodaa sen huolellisesti samalla dokumentoiden (jos asiakas antaa ja tiimin käytännöt sen mahdollistavat). Noita arkkitehteja vaan ei riitä kaikkiin projekteihin ja erityisesti isommat IT-talot myyvät projektit arkkitehtien nimillä ja hinta saadaan alas, koska oikeasti junnut/keskitason devaajat toteuttavat ne ja saavat siten projektikokemusta. Asiakas saadaan koukkuun tekemällä toteutus jollain hyvin vähän käytössä olevalla teknologialla. Vain kyseinen it-talo pystyy jatkamaan ohjelmiston kehittämistä. Sen jälkeen asiakas maksaa kehitystyöstä eli virheiden korjaamisesta, jotka tehtiin, kun pistettiin junnut devaamaan monimutkaista asiaa, josta tiesivät etukäteen nimen. Lisäksi it-projektiessa rahaa palaa huonoon organisointiin, keskivertokoodareiden mielipidekärhämiin ja yleiseen sekoiluun. Niitä hyviä projektipäälliköitäkään ei kasva joka oksalla. Asiakkaan johto ei yleensä ymmärrä, että kannattaa maksaa vähän enemmän, tehdä hiukan hitaammin, satsata yhteistyöhön ja kommunikaatioon sekä olla vahvasti mukana tekemässä niitä softia.  

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä kukaan tekisi, ilman tuota palkkaa. Mielettömän tylsää hommaa. En pystyisi tekemään millään palkalla, en vain jaksaisi joka päivä töissä sitä. 

Sinun mielestä! Minä taas harrastan jokatapauksessa tietokoneita kaikki vapaa aikani, niin minun mielestä koodailu taas olisi jännää, mutta koska en saanut tukea teininä tästä harrastuksesta niin koodailutkin jäi sitten haaveeksi. Jos olisin saanu porukoilta tukea niin olisin varmasti pyrkinyt datanomiksi.

Koodailu on kutsumus ammatti mikä pitää aloittaa jo teininä, siihen eivain hypätä mukaan.

Mailman rikkaimpiin kuuluu eräs tunnettu koodari, mitä ei minun pitäisi joutua erikseen mainitsemaan.

Sinun tarvitsee tehdä yksi onnistunut projekti mistä vedät rahaa sitten loppuikäsi, voit lopettaa jo hyvin nuorena, ja elää haluamallasi tavalla, kun jonnet sitte painaa jonain roskakuskeina hautaan asti.

ELI KUMPI ONKAAN "TYLSEMPÄÄ"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, ei ole kovin montaa alaa jolla ei nykypäivänä joutuisi koko ajan opettelemaan lisää. Melkein joka alalla käytetään tekniikkaa, joka kehittyy koko ajan. Joillakin aloilla täytyy olla perillä lainsäädännöstä ja sekin pieniltä osilta muuttuu jatkuvasti. Lääkäreiden täytyy koko ajan kehittyä, kun hoitomuodotkin kehittyy. Se ei ole peruste ylisuurelle palkalle. Mutta ei rivikoodari tuota tienaakkaan, vaan ne kovatuloiset on niitä jotka on koodannu lapsesta asti ja ihan eri tasolla. Lähes jokaisella alalla ne aivan parhaat tienaa aika paljon, mutta suurin osa tienaa keskimääräisesti. Lääkärit tienaa joskus liikaa osaamiseen nähden, johtuen siitä, että niistä on niin paha pula ja lääkäreitä on pakko olla koko ajan saatavilla.

Vertailu ei onnistu tai toimi muutaman perustavanlaatuisen eron vuoksi. Ensinnäkin joillakin osin IT-alaa se muutos ja uuden kehitys on posketonta. Kokonaan uusi tekniikka sattaa tulla kahden vuoden välein. Siis kokonaan uusi, ei vain pieni päivitys ja lisätoimintoja. Lääketieteessä se vertautuisi siihen, että ihmiset vaihdetaan täysin poikkeaviin alieneihin ja kahden vuoden kuluttua kuolemattomiin henkiolentoihin. Toisekseen tuottavuus: huippukoodari tekee jopa satakertaisella tehokkuudella keskinkertaiseen verrattuna. Lääkärin vastaanoton tai leikkauspöydän läpi menee aina suunnilleen sama määrä potilaita taitotasosta riippumatta.

Etpä paljoa tiedä ainakaan lääkärin työstä. Ensinkään sitä ei mitata vain potilasmäärillä vaan myös tulosten laadulla ja tehtävän haastavuudella.  On eriasia tehdä vaikeita kuin rutiinileikkauksia, on eriasia olla päivystyksessä kuin vastaanotolla. Vastaanotollakin joku lääkäri ehtii katsoa huolella paljon enemmän potilaita kuin toinen, koska esimerkiksi kirjaa nopeammin. Samalla tavalla hyvä koodari osaa esimerkiksi tehdä sellaisen käyttöjärjestelmän joka oikeesti on hyvä käyttötarkoituksessaan, siinä ei ole kyse vain siitä kuinka nopeasti tekee. Oma lukunsa on sitten ne aivan huiput, jotka voivat tehdä sellaista mitä suurin osa ei edes tajuaisi. 

En ole väittänytkään tietäväni enkä ole puhunut lääkärin arvotusperusteista. Kyse oli IT-alasta ja sen palkkahaitarista perusteineen. Kyllä kaikissa ammateissa on henkilökohtaisessa suoritustehokkuudessa vaihtelua, tietenkin, mutta it-ala on merkittävä poikkeus siitä, että erot voivat olla jopa satakertaisia, siinä missä jokseenkin kaikessa muussa puhutaan enintään kymmenistä prosenteista yleensä. Riuska ja vahva kaivaa toki ojaa enemmän päivässä kuin rimpula, mutta ei satakertaisesti. Ei edes kymmenkertaisesti. Tehokkuuden osatekijä on tietenkin laatu. Virheetön speksien mukainen softa on tavoite ja kehno koodari tuottaa sen saavuttamiseksi enemmän virheitä, joiden korjaamiseen menee yleensä suurin osa työajasta. Hyvä koodari tuottaa vähemmän sekä virheitä että korrektia koodia. Siksi tehoero. Keskiverto kaivaa vaan sitä ojaa, kun lahjakkuus kääntää maankamaran pystyyn ja välttää koko ojan. 

Mihin tuo tieto satakertaisista tuottavuuseroista perustuu? Joskus puhuttiin kymmenkertaisista tuottavuuseroista. Ovatko kummatkin hatusta vedettyjä lukuja? Sellaistakin saattaa tapahtua että koodari laitetaan hommaan jonka ohella hän joutuu opettelemaan samalla uuden ohjelmointikielen, teknologian tms. Toisella saattaa olla pitkä kokemus samoista asioista ja silloin epäilemättä syntyy suuria tuottavuuseroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei millään sellaisella jossa on jo huomattu halvan hutiloinnin vaikutus todellisiin kustannuksiin. Yleensä tuota tehdään siellä missä seuraukset ei kohdistu hutiloijaan. Esim. rakennusalalla nuo kertakäyttöfirmat touhuaa aikansa ja ongelmien kasaantuessa ne katoaa herätäkseen uudelleen henkiin toisella nimellä.

Ei rakennusalallakaan sitä hyväksytä että esim. iso urakoitsija tiivistää ikkunat ihan miten sattuu. Parin vuoden päästä talon omistaja huomaa että lämmöt karkaa harakoille ja lämmityskulut nousee eksponentiaalisesti. Tässä tilanteessa on rakentajan asia korjata sählinkinsä omalla kustannuksellaan. 

It-konsulttifirmoissa vastaavassa tilanteessa nämä lyö asiakkaalle sopimuksen nenän eteen että heidän surkean työnlaatunsa korjaukset maksaa erikseen. Jossain vaiheessa asiakkaatkin oppii vaatimaan parempaa jopa IT-alalla. 

Nimenomaan ei. Arkkitehtitason koodari ei hutiloi vaan selvittää pohjia myöten asiakkaalle parhaan ja kestävän ratkaisun ja koodaa sen huolellisesti samalla dokumentoiden (jos asiakas antaa ja tiimin käytännöt sen mahdollistavat). Noita arkkitehteja vaan ei riitä kaikkiin projekteihin ja erityisesti isommat IT-talot myyvät projektit arkkitehtien nimillä ja hinta saadaan alas, koska oikeasti junnut/keskitason devaajat toteuttavat ne ja saavat siten projektikokemusta. Asiakas saadaan koukkuun tekemällä toteutus jollain hyvin vähän käytössä olevalla teknologialla. Vain kyseinen it-talo pystyy jatkamaan ohjelmiston kehittämistä. Sen jälkeen asiakas maksaa kehitystyöstä eli virheiden korjaamisesta, jotka tehtiin, kun pistettiin junnut devaamaan monimutkaista asiaa, josta tiesivät etukäteen nimen. Lisäksi it-projektiessa rahaa palaa huonoon organisointiin, keskivertokoodareiden mielipidekärhämiin ja yleiseen sekoiluun. Niitä hyviä projektipäälliköitäkään ei kasva joka oksalla. Asiakkaan johto ei yleensä ymmärrä, että kannattaa maksaa vähän enemmän, tehdä hiukan hitaammin, satsata yhteistyöhön ja kommunikaatioon sekä olla vahvasti mukana tekemässä niitä softia.  

Puhuinkin just siitä että jossain vaiheessa asiakkaatkin tajuavat että heitä vedätetään ja vaativat parempaa. Nythän asiasta puhutaan esim. täällä eikä tämä taatusti ole ainoa paikka. Sama tietty rakennusalalla jossa asiakkaat alkavat (toivottavasti) tajuta ettei kannata ihan mitä tahansa ottaa vastaan vaikka halvalla saisikin. 

sivusta seurannut kirjoitti:

Compilen työntekijät eivät oikeasti ole koodareita, vaan korkeasti koulutettuja ja kokeneita it-arkkitehteja tai erityisasiantuntijoita. Heille maksetaan sen mukaan, miten laskutusta tulee. Mutta ylitöitä ei tarvitse tehdä, toisin kun tässä ketjussa moni väittää.

Hyvä esimerkki suoraselkäisestä yrityksestä, joka siirtää työn tuloksen työntekijälle, eikä laita sitä omaan taskuunsa kuten isot konsulttifirmat. Asiakasyritys saa priimaa ja työntekijä on motivoitunut.

Kyllä. Uskallanko paljastaa, et oma mies on tuolla töissä, muttei todellakaan alunperin koodariksi valmistunut, vaan on muun puolen DI.  Siltä pohjalta voi tehdä aika erilaisia töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, ei ole kovin montaa alaa jolla ei nykypäivänä joutuisi koko ajan opettelemaan lisää. Melkein joka alalla käytetään tekniikkaa, joka kehittyy koko ajan. Joillakin aloilla täytyy olla perillä lainsäädännöstä ja sekin pieniltä osilta muuttuu jatkuvasti. Lääkäreiden täytyy koko ajan kehittyä, kun hoitomuodotkin kehittyy. Se ei ole peruste ylisuurelle palkalle. Mutta ei rivikoodari tuota tienaakkaan, vaan ne kovatuloiset on niitä jotka on koodannu lapsesta asti ja ihan eri tasolla. Lähes jokaisella alalla ne aivan parhaat tienaa aika paljon, mutta suurin osa tienaa keskimääräisesti. Lääkärit tienaa joskus liikaa osaamiseen nähden, johtuen siitä, että niistä on niin paha pula ja lääkäreitä on pakko olla koko ajan saatavilla.

Vertailu ei onnistu tai toimi muutaman perustavanlaatuisen eron vuoksi. Ensinnäkin joillakin osin IT-alaa se muutos ja uuden kehitys on posketonta. Kokonaan uusi tekniikka sattaa tulla kahden vuoden välein. Siis kokonaan uusi, ei vain pieni päivitys ja lisätoimintoja. Lääketieteessä se vertautuisi siihen, että ihmiset vaihdetaan täysin poikkeaviin alieneihin ja kahden vuoden kuluttua kuolemattomiin henkiolentoihin. Toisekseen tuottavuus: huippukoodari tekee jopa satakertaisella tehokkuudella keskinkertaiseen verrattuna. Lääkärin vastaanoton tai leikkauspöydän läpi menee aina suunnilleen sama määrä potilaita taitotasosta riippumatta.

Urbaanilegendaa.

Mikä muka? Alaa oikein hyvin tuntevana tiedän kyllä mistä puhun. 

Olen ollut IT-alalla jo 20 vuotta. Koskaan ei ole tullut mitään "kokonaan uutta tekniikkaa" yms..

Kukaan ei väitä tietenkään, etteikö olisi mahdollista jämähtää johonkin saman toistoon. Mutta sun yksittäiskokemus ei kata koko alaa. Kirjoitin: "joillakin osin IT-alaa kehitys on posketonta". Mitä ilmeisimmin et kuulu noihin osiin alaa. Mitä en varsinaisesti ihmettelekään, jos looginen ymmärryksesi on noin heikkoa. 

Ihan käytännön esimerkkeinä, yhdessä vaiheessa mobiililaitteiden kehitys oli hurjaa niin, että uusia prosessoriarkkitehtuureja ja käyttöjärjestelmiä tupsahti muutaman vuoden välein. Aivan kaikki viimeistä bittiä myöten meni aina uusiksi, jopa kahden peräkkäisen tuotteen välillä, sovelluksien porttaaminenkaan ei käytännössä onnistunut. Vastaavasti erilaiset web-frameworkit ovat nykyään sellaisia, että koko sovellusalusta on käytännössä aivan uusi ja erilainen ja kaikki aloitetaan aina scratchista. Joskus kieli pysyy, joskus sen variantti vaihtuu, joskus kielikin vaihtuu. Web-maailmassa ei kovin montaa vuotta yleensä pysy sama ratkaisu pinnalla. Tietenkin aina on legacyä sekä kerran hyväksi havaittuun taantuneita bulkkitoimijoita, mutta uusinta uutta halajavat asiakkaat ja ratkaisutoimittajat ratsastavat kyllä siellä uuden ja hienon aallonharjalla koko ajan ja työntekijöiden on vaan pysyttävä mukana.

IT-puuhissa kehitys kehittyy kiihtyvästi ja jokin alan eturintama on aina valtavan vauhdikkaassa muutoksessa ja murroksessa. Tottakai monet osa-alueet aikanaan kypsyvät niin, että radikaali kehittyminen lakkaa ja siirrytään perinteisempään vähittäiseen viilailuun. Mutta kehitys kehittyy eri rintamilla sitten sitäkin kovemmin nojaten ehkä osin näihin vakiintuneisiin osa-alueisiin. 

Ei joka alalla voi tuupata asiakkaille tuotteita jotka perustuu täysin kypsymättömiin (siis taajaan päivitettäviin ja ehkä isostikin versioiden välillä muuttuviin -> entistä enemmän ylläpitoa ja testausta) kirjastoihin ja hypetekniikoihin. Ihme sinänsä että yksikään täysjärkinen suostuu ottamaan tuollaisia vastaan millään alalla. 

Joillain aloilla sitä suorastaan vaaditaan.

Ei millään sellaisella jossa on jo huomattu halvan hutiloinnin vaikutus todellisiin kustannuksiin. Yleensä tuota tehdään siellä missä seuraukset ei kohdistu hutiloijaan. Esim. rakennusalalla nuo kertakäyttöfirmat touhuaa aikansa ja ongelmien kasaantuessa ne katoaa herätäkseen uudelleen henkiin toisella nimellä.

Ei rakennusalallakaan sitä hyväksytä että esim. iso urakoitsija tiivistää ikkunat ihan miten sattuu. Parin vuoden päästä talon omistaja huomaa että lämmöt karkaa harakoille ja lämmityskulut nousee eksponentiaalisesti. Tässä tilanteessa on rakentajan asia korjata sählinkinsä omalla kustannuksellaan. 

It-konsulttifirmoissa vastaavassa tilanteessa nämä lyö asiakkaalle sopimuksen nenän eteen että heidän surkean työnlaatunsa korjaukset maksaa erikseen. Jossain vaiheessa asiakkaatkin oppii vaatimaan parempaa jopa IT-alalla. 

Nyt puhut ohi aiheen. Kyse oli tekniikan kehityksestä eikä halvalla hutiloinnista. Miten kummassa edes koplasit mielessäsi mukaan halpuuden kun aiheena oli korkeat jopa 7000 euron palkat?! 🤣

Et näytä ymmärtävän ettei teknologinen- tai prosessien kehittyminen ole mikään it-alan erityispiirre.

It-alan kehitys on nopeaa, jopa niinkin nopeaa että tuntuu että osalla kehitysfirmoista tai ostajistakin on jalat kokonaan irti maasta ja valkataan teknologioita joita ei ole kukaan kunnolla testannut ja jotka saattaa muutamassa kuukaudessa muuttua ja reippaasti.

Toisaalta tuntuu ettei kovinkaan monella ole varmaa kokonaiskäsitystä siitä miten se homma pitäisi tehdä joten alalla touhuaa kaikenmaailman kokeilijoita jotka on ehdottoman varmoja oman systeeminsä loistavuudesta.

Koodarin palkka on aika pieni osa kokonaiskustannuksista, jos siis homma tehdään kunnolla. Jos sille koodarille pitää maksaa viikko kuussa seuraavat 20 vuotta siitä että se korjailee sähläämisensä tuloksia niin sitten sekin tulee kalliiksi. 

Jutuissasi ei ole päätä eikä häntää. Olen juuri selittänyt millä it-osa-alueilla tekniikan kehittyminen on poikkeuksellisen nopeaa ja miten mm. ilmenee ja sitten sinä vaan kiistät sen vaivautumatta mitenkään perustelemaan ja sen sijaan sössötät jotain hutiloinnista ja halpuuden kalleudesta. Ei päätä eikä häntää.

It-alalla kehitys todellakin on poikkeuksellisen nopeaa. Vertasit aiemmin rakennusalaan. Taloja on rakennettu tuhansi vuosia ja viimeiset sata vuotta jokseenkin samoin. Uusia materiaaleja toki tulee yms pientä viilausta, mutta perusjutut on aika staattisia. Useimmilla muilla toimialoillakin nimenomaan tietoteknistyminen on se suurin ja nopein muutosvoima. Se ei synny tyhjästä vaan it-alan kehitys itsessään on edellytys sovelluksille. Jos perinteisen alan firma haluaa digitalisoida toimintansa, jonkun on koodailtava nettiportaalit ja toiminnanohjaukset ja laiterajapinnat ja kaikenlaista. Noihin tarpeisiin alan sisällä kehitetään jatkuvasti uutta ja parempaa työkalua. Ei mikään vielä ole valmista vaan ohjelmointi työnä on erittäin kehnoa insinöörityöksi, enemmän taidetta, ja työlästä sekä virheherkkää. Kehitystä tarvitaan yhä paljon, jotta inhimillisten erheiden ja vaihtelun haitoista päästäisiin eroon. Ala itse tuskailee kaikkein eniten näiden pulmien kanssa ja juuri siksi sitä uutta tekniikkaa alati kehitetään, toki myös muun tehokkuuden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, ei ole kovin montaa alaa jolla ei nykypäivänä joutuisi koko ajan opettelemaan lisää. Melkein joka alalla käytetään tekniikkaa, joka kehittyy koko ajan. Joillakin aloilla täytyy olla perillä lainsäädännöstä ja sekin pieniltä osilta muuttuu jatkuvasti. Lääkäreiden täytyy koko ajan kehittyä, kun hoitomuodotkin kehittyy. Se ei ole peruste ylisuurelle palkalle. Mutta ei rivikoodari tuota tienaakkaan, vaan ne kovatuloiset on niitä jotka on koodannu lapsesta asti ja ihan eri tasolla. Lähes jokaisella alalla ne aivan parhaat tienaa aika paljon, mutta suurin osa tienaa keskimääräisesti. Lääkärit tienaa joskus liikaa osaamiseen nähden, johtuen siitä, että niistä on niin paha pula ja lääkäreitä on pakko olla koko ajan saatavilla.

Vertailu ei onnistu tai toimi muutaman perustavanlaatuisen eron vuoksi. Ensinnäkin joillakin osin IT-alaa se muutos ja uuden kehitys on posketonta. Kokonaan uusi tekniikka sattaa tulla kahden vuoden välein. Siis kokonaan uusi, ei vain pieni päivitys ja lisätoimintoja. Lääketieteessä se vertautuisi siihen, että ihmiset vaihdetaan täysin poikkeaviin alieneihin ja kahden vuoden kuluttua kuolemattomiin henkiolentoihin. Toisekseen tuottavuus: huippukoodari tekee jopa satakertaisella tehokkuudella keskinkertaiseen verrattuna. Lääkärin vastaanoton tai leikkauspöydän läpi menee aina suunnilleen sama määrä potilaita taitotasosta riippumatta.

Urbaanilegendaa.

Mikä muka? Alaa oikein hyvin tuntevana tiedän kyllä mistä puhun. 

Olen ollut IT-alalla jo 20 vuotta. Koskaan ei ole tullut mitään "kokonaan uutta tekniikkaa" yms..

Kukaan ei väitä tietenkään, etteikö olisi mahdollista jämähtää johonkin saman toistoon. Mutta sun yksittäiskokemus ei kata koko alaa. Kirjoitin: "joillakin osin IT-alaa kehitys on posketonta". Mitä ilmeisimmin et kuulu noihin osiin alaa. Mitä en varsinaisesti ihmettelekään, jos looginen ymmärryksesi on noin heikkoa. 

Ihan käytännön esimerkkeinä, yhdessä vaiheessa mobiililaitteiden kehitys oli hurjaa niin, että uusia prosessoriarkkitehtuureja ja käyttöjärjestelmiä tupsahti muutaman vuoden välein. Aivan kaikki viimeistä bittiä myöten meni aina uusiksi, jopa kahden peräkkäisen tuotteen välillä, sovelluksien porttaaminenkaan ei käytännössä onnistunut. Vastaavasti erilaiset web-frameworkit ovat nykyään sellaisia, että koko sovellusalusta on käytännössä aivan uusi ja erilainen ja kaikki aloitetaan aina scratchista. Joskus kieli pysyy, joskus sen variantti vaihtuu, joskus kielikin vaihtuu. Web-maailmassa ei kovin montaa vuotta yleensä pysy sama ratkaisu pinnalla. Tietenkin aina on legacyä sekä kerran hyväksi havaittuun taantuneita bulkkitoimijoita, mutta uusinta uutta halajavat asiakkaat ja ratkaisutoimittajat ratsastavat kyllä siellä uuden ja hienon aallonharjalla koko ajan ja työntekijöiden on vaan pysyttävä mukana.

IT-puuhissa kehitys kehittyy kiihtyvästi ja jokin alan eturintama on aina valtavan vauhdikkaassa muutoksessa ja murroksessa. Tottakai monet osa-alueet aikanaan kypsyvät niin, että radikaali kehittyminen lakkaa ja siirrytään perinteisempään vähittäiseen viilailuun. Mutta kehitys kehittyy eri rintamilla sitten sitäkin kovemmin nojaten ehkä osin näihin vakiintuneisiin osa-alueisiin. 

Ei joka alalla voi tuupata asiakkaille tuotteita jotka perustuu täysin kypsymättömiin (siis taajaan päivitettäviin ja ehkä isostikin versioiden välillä muuttuviin -> entistä enemmän ylläpitoa ja testausta) kirjastoihin ja hypetekniikoihin. Ihme sinänsä että yksikään täysjärkinen suostuu ottamaan tuollaisia vastaan millään alalla. 

Joillain aloilla sitä suorastaan vaaditaan.

Ei millään sellaisella jossa on jo huomattu halvan hutiloinnin vaikutus todellisiin kustannuksiin. Yleensä tuota tehdään siellä missä seuraukset ei kohdistu hutiloijaan. Esim. rakennusalalla nuo kertakäyttöfirmat touhuaa aikansa ja ongelmien kasaantuessa ne katoaa herätäkseen uudelleen henkiin toisella nimellä.

Ei rakennusalallakaan sitä hyväksytä että esim. iso urakoitsija tiivistää ikkunat ihan miten sattuu. Parin vuoden päästä talon omistaja huomaa että lämmöt karkaa harakoille ja lämmityskulut nousee eksponentiaalisesti. Tässä tilanteessa on rakentajan asia korjata sählinkinsä omalla kustannuksellaan. 

It-konsulttifirmoissa vastaavassa tilanteessa nämä lyö asiakkaalle sopimuksen nenän eteen että heidän surkean työnlaatunsa korjaukset maksaa erikseen. Jossain vaiheessa asiakkaatkin oppii vaatimaan parempaa jopa IT-alalla. 

Nyt puhut ohi aiheen. Kyse oli tekniikan kehityksestä eikä halvalla hutiloinnista. Miten kummassa edes koplasit mielessäsi mukaan halpuuden kun aiheena oli korkeat jopa 7000 euron palkat?! 🤣

Et näytä ymmärtävän ettei teknologinen- tai prosessien kehittyminen ole mikään it-alan erityispiirre.

It-alan kehitys on nopeaa, jopa niinkin nopeaa että tuntuu että osalla kehitysfirmoista tai ostajistakin on jalat kokonaan irti maasta ja valkataan teknologioita joita ei ole kukaan kunnolla testannut ja jotka saattaa muutamassa kuukaudessa muuttua ja reippaasti.

Toisaalta tuntuu ettei kovinkaan monella ole varmaa kokonaiskäsitystä siitä miten se homma pitäisi tehdä joten alalla touhuaa kaikenmaailman kokeilijoita jotka on ehdottoman varmoja oman systeeminsä loistavuudesta.

Koodarin palkka on aika pieni osa kokonaiskustannuksista, jos siis homma tehdään kunnolla. Jos sille koodarille pitää maksaa viikko kuussa seuraavat 20 vuotta siitä että se korjailee sähläämisensä tuloksia niin sitten sekin tulee kalliiksi. 

Jutuissasi ei ole päätä eikä häntää. Olen juuri selittänyt millä it-osa-alueilla tekniikan kehittyminen on poikkeuksellisen nopeaa ja miten mm. ilmenee ja sitten sinä vaan kiistät sen vaivautumatta mitenkään perustelemaan ja sen sijaan sössötät jotain hutiloinnista ja halpuuden kalleudesta. Ei päätä eikä häntää.

It-alalla kehitys todellakin on poikkeuksellisen nopeaa. Vertasit aiemmin rakennusalaan. Taloja on rakennettu tuhansi vuosia ja viimeiset sata vuotta jokseenkin samoin. Uusia materiaaleja toki tulee yms pientä viilausta, mutta perusjutut on aika staattisia. Useimmilla muilla toimialoillakin nimenomaan tietoteknistyminen on se suurin ja nopein muutosvoima. Se ei synny tyhjästä vaan it-alan kehitys itsessään on edellytys sovelluksille. Jos perinteisen alan firma haluaa digitalisoida toimintansa, jonkun on koodailtava nettiportaalit ja toiminnanohjaukset ja laiterajapinnat ja kaikenlaista. Noihin tarpeisiin alan sisällä kehitetään jatkuvasti uutta ja parempaa työkalua. Ei mikään vielä ole valmista vaan ohjelmointi työnä on erittäin kehnoa insinöörityöksi, enemmän taidetta, ja työlästä sekä virheherkkää. Kehitystä tarvitaan yhä paljon, jotta inhimillisten erheiden ja vaihtelun haitoista päästäisiin eroon. Ala itse tuskailee kaikkein eniten näiden pulmien kanssa ja juuri siksi sitä uutta tekniikkaa alati kehitetään, toki myös muun tehokkuuden vuoksi.

Ehkä kannattaisi perehtyä talonrakentamisenkin uusiin virtauksiin, esim. siihen miten talon osia tuodaan nykyään muualla koottuina moduleina ja nostetaan vaan paikalleen ja viimeistellään kun ennen laitettiin seinät, sitten katot ja lopuksi iso joukko asentajia väänsi lattiat, sähköt ja putket ja kiintokalusteet ja maalit+tapetit paikalleen.

Pointti on siinä että tuotekehitys on tuotekehitystä ja jossain mielessä softakehitys ei eroa muiden alojen tuotekehityksestä paljoakaan. Paitsi siinä mielessä ettei softakehittäjät jotka ei tunne muuta kuin softakehitystä halua kuunnella vinkkejä muualta kun he kuvittelevat tietävänsä kaiken. 

AP: Lue se viittaamasi juttu.

Kyseessä ei todellakaan ole lähtöpalkka, vaan kokeneesta kovan tason ammattilaisesta maksettava markkinahinta.

Projektipäällikkö (tai kuten AP asian ilmaisee "project manageri") pääsee ihan yhtälailla vastaaviin palkkalukemiin, joskin silloin yleensä puhutaan hanke- eikä projektijohtamisesta.

Ylipäätäänkin vastuullisissa hallinnollisissa tehtävissä palkkataso on korkeampi kuin suorittavissa tehttävissä, tämä pätee myös koodari/projektipäällikkö -tehtävissä.

Lähes kaikiss ammattiryhmissä ne kaikkein kovimmat erikoisasiantuntijat repivät kovaa palkkaa.

Poikkeuksia toki on, joissakin ammateissa palkka määräytyy julkisen taulukon mukaan, oli tekijä sitten minkälainen jeesus tahansa. Hyvässä ja pahassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, ei ole kovin montaa alaa jolla ei nykypäivänä joutuisi koko ajan opettelemaan lisää. Melkein joka alalla käytetään tekniikkaa, joka kehittyy koko ajan. Joillakin aloilla täytyy olla perillä lainsäädännöstä ja sekin pieniltä osilta muuttuu jatkuvasti. Lääkäreiden täytyy koko ajan kehittyä, kun hoitomuodotkin kehittyy. Se ei ole peruste ylisuurelle palkalle. Mutta ei rivikoodari tuota tienaakkaan, vaan ne kovatuloiset on niitä jotka on koodannu lapsesta asti ja ihan eri tasolla. Lähes jokaisella alalla ne aivan parhaat tienaa aika paljon, mutta suurin osa tienaa keskimääräisesti. Lääkärit tienaa joskus liikaa osaamiseen nähden, johtuen siitä, että niistä on niin paha pula ja lääkäreitä on pakko olla koko ajan saatavilla.

Vertailu ei onnistu tai toimi muutaman perustavanlaatuisen eron vuoksi. Ensinnäkin joillakin osin IT-alaa se muutos ja uuden kehitys on posketonta. Kokonaan uusi tekniikka sattaa tulla kahden vuoden välein. Siis kokonaan uusi, ei vain pieni päivitys ja lisätoimintoja. Lääketieteessä se vertautuisi siihen, että ihmiset vaihdetaan täysin poikkeaviin alieneihin ja kahden vuoden kuluttua kuolemattomiin henkiolentoihin. Toisekseen tuottavuus: huippukoodari tekee jopa satakertaisella tehokkuudella keskinkertaiseen verrattuna. Lääkärin vastaanoton tai leikkauspöydän läpi menee aina suunnilleen sama määrä potilaita taitotasosta riippumatta.

Urbaanilegendaa.

Mikä muka? Alaa oikein hyvin tuntevana tiedän kyllä mistä puhun. 

Olen ollut IT-alalla jo 20 vuotta. Koskaan ei ole tullut mitään "kokonaan uutta tekniikkaa" yms..

Kukaan ei väitä tietenkään, etteikö olisi mahdollista jämähtää johonkin saman toistoon. Mutta sun yksittäiskokemus ei kata koko alaa. Kirjoitin: "joillakin osin IT-alaa kehitys on posketonta". Mitä ilmeisimmin et kuulu noihin osiin alaa. Mitä en varsinaisesti ihmettelekään, jos looginen ymmärryksesi on noin heikkoa. 

Ihan käytännön esimerkkeinä, yhdessä vaiheessa mobiililaitteiden kehitys oli hurjaa niin, että uusia prosessoriarkkitehtuureja ja käyttöjärjestelmiä tupsahti muutaman vuoden välein. Aivan kaikki viimeistä bittiä myöten meni aina uusiksi, jopa kahden peräkkäisen tuotteen välillä, sovelluksien porttaaminenkaan ei käytännössä onnistunut. Vastaavasti erilaiset web-frameworkit ovat nykyään sellaisia, että koko sovellusalusta on käytännössä aivan uusi ja erilainen ja kaikki aloitetaan aina scratchista. Joskus kieli pysyy, joskus sen variantti vaihtuu, joskus kielikin vaihtuu. Web-maailmassa ei kovin montaa vuotta yleensä pysy sama ratkaisu pinnalla. Tietenkin aina on legacyä sekä kerran hyväksi havaittuun taantuneita bulkkitoimijoita, mutta uusinta uutta halajavat asiakkaat ja ratkaisutoimittajat ratsastavat kyllä siellä uuden ja hienon aallonharjalla koko ajan ja työntekijöiden on vaan pysyttävä mukana.

IT-puuhissa kehitys kehittyy kiihtyvästi ja jokin alan eturintama on aina valtavan vauhdikkaassa muutoksessa ja murroksessa. Tottakai monet osa-alueet aikanaan kypsyvät niin, että radikaali kehittyminen lakkaa ja siirrytään perinteisempään vähittäiseen viilailuun. Mutta kehitys kehittyy eri rintamilla sitten sitäkin kovemmin nojaten ehkä osin näihin vakiintuneisiin osa-alueisiin. 

Ei joka alalla voi tuupata asiakkaille tuotteita jotka perustuu täysin kypsymättömiin (siis taajaan päivitettäviin ja ehkä isostikin versioiden välillä muuttuviin -> entistä enemmän ylläpitoa ja testausta) kirjastoihin ja hypetekniikoihin. Ihme sinänsä että yksikään täysjärkinen suostuu ottamaan tuollaisia vastaan millään alalla. 

Joillain aloilla sitä suorastaan vaaditaan.

Ei millään sellaisella jossa on jo huomattu halvan hutiloinnin vaikutus todellisiin kustannuksiin. Yleensä tuota tehdään siellä missä seuraukset ei kohdistu hutiloijaan. Esim. rakennusalalla nuo kertakäyttöfirmat touhuaa aikansa ja ongelmien kasaantuessa ne katoaa herätäkseen uudelleen henkiin toisella nimellä.

Ei rakennusalallakaan sitä hyväksytä että esim. iso urakoitsija tiivistää ikkunat ihan miten sattuu. Parin vuoden päästä talon omistaja huomaa että lämmöt karkaa harakoille ja lämmityskulut nousee eksponentiaalisesti. Tässä tilanteessa on rakentajan asia korjata sählinkinsä omalla kustannuksellaan. 

It-konsulttifirmoissa vastaavassa tilanteessa nämä lyö asiakkaalle sopimuksen nenän eteen että heidän surkean työnlaatunsa korjaukset maksaa erikseen. Jossain vaiheessa asiakkaatkin oppii vaatimaan parempaa jopa IT-alalla. 

Nyt puhut ohi aiheen. Kyse oli tekniikan kehityksestä eikä halvalla hutiloinnista. Miten kummassa edes koplasit mielessäsi mukaan halpuuden kun aiheena oli korkeat jopa 7000 euron palkat?! 🤣

Et näytä ymmärtävän ettei teknologinen- tai prosessien kehittyminen ole mikään it-alan erityispiirre.

It-alan kehitys on nopeaa, jopa niinkin nopeaa että tuntuu että osalla kehitysfirmoista tai ostajistakin on jalat kokonaan irti maasta ja valkataan teknologioita joita ei ole kukaan kunnolla testannut ja jotka saattaa muutamassa kuukaudessa muuttua ja reippaasti.

Toisaalta tuntuu ettei kovinkaan monella ole varmaa kokonaiskäsitystä siitä miten se homma pitäisi tehdä joten alalla touhuaa kaikenmaailman kokeilijoita jotka on ehdottoman varmoja oman systeeminsä loistavuudesta.

Koodarin palkka on aika pieni osa kokonaiskustannuksista, jos siis homma tehdään kunnolla. Jos sille koodarille pitää maksaa viikko kuussa seuraavat 20 vuotta siitä että se korjailee sähläämisensä tuloksia niin sitten sekin tulee kalliiksi. 

Jutuissasi ei ole päätä eikä häntää. Olen juuri selittänyt millä it-osa-alueilla tekniikan kehittyminen on poikkeuksellisen nopeaa ja miten mm. ilmenee ja sitten sinä vaan kiistät sen vaivautumatta mitenkään perustelemaan ja sen sijaan sössötät jotain hutiloinnista ja halpuuden kalleudesta. Ei päätä eikä häntää.

It-alalla kehitys todellakin on poikkeuksellisen nopeaa. Vertasit aiemmin rakennusalaan. Taloja on rakennettu tuhansi vuosia ja viimeiset sata vuotta jokseenkin samoin. Uusia materiaaleja toki tulee yms pientä viilausta, mutta perusjutut on aika staattisia. Useimmilla muilla toimialoillakin nimenomaan tietoteknistyminen on se suurin ja nopein muutosvoima. Se ei synny tyhjästä vaan it-alan kehitys itsessään on edellytys sovelluksille. Jos perinteisen alan firma haluaa digitalisoida toimintansa, jonkun on koodailtava nettiportaalit ja toiminnanohjaukset ja laiterajapinnat ja kaikenlaista. Noihin tarpeisiin alan sisällä kehitetään jatkuvasti uutta ja parempaa työkalua. Ei mikään vielä ole valmista vaan ohjelmointi työnä on erittäin kehnoa insinöörityöksi, enemmän taidetta, ja työlästä sekä virheherkkää. Kehitystä tarvitaan yhä paljon, jotta inhimillisten erheiden ja vaihtelun haitoista päästäisiin eroon. Ala itse tuskailee kaikkein eniten näiden pulmien kanssa ja juuri siksi sitä uutta tekniikkaa alati kehitetään, toki myös muun tehokkuuden vuoksi.

Ehkä kannattaisi perehtyä talonrakentamisenkin uusiin virtauksiin, esim. siihen miten talon osia tuodaan nykyään muualla koottuina moduleina ja nostetaan vaan paikalleen ja viimeistellään kun ennen laitettiin seinät, sitten katot ja lopuksi iso joukko asentajia väänsi lattiat, sähköt ja putket ja kiintokalusteet ja maalit+tapetit paikalleen.

Pointti on siinä että tuotekehitys on tuotekehitystä ja jossain mielessä softakehitys ei eroa muiden alojen tuotekehityksestä paljoakaan. Paitsi siinä mielessä ettei softakehittäjät jotka ei tunne muuta kuin softakehitystä halua kuunnella vinkkejä muualta kun he kuvittelevat tietävänsä kaiken. 

Jestas sun jankutustasi. Tuotekehitys muuttuu osilla it-aloja mullistuksin eikä vähittäin koska koko homman perusta muuttuu jatkuvasti. Prosessien hiominen on triviaalia nysväystä verrattuna teknologian muutokseen. Talo rakennetaan samoista materiaaleista samoilla työkaluilla ja samanlaiseksi sekä suunnitellaan liki samoin, vaikka tehtäisiin elementteinä tehtaalla paikalla rakentamisen sijaan. Sekin on keksitty jo 80-luvulla ja kehitys on ollut vähittäistä hiomista prosesseissa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joskus erään nuoren huippukoodarin koulutettavana. Ei pätkääkään osannut opettaa eikä selittää asioita muille mutta oli oikeasti todella kova osaaja. Sille itselleen asiat olivat täysin itsestäänselviä eikä osannut oikeasti nähdä asioita lainkaan normihenkilön näkökulmasta. Jotenkin se ajatusmaailma pyöri ihan omissa sfääreissään.

Mulla on vähän tätä ongelmaa. Ei siksi että olisin jotenkin niin älykäs että tavalliset kuolevaiset ei ymmärrä minua, vaan koska minulla on kummallinnen tapa ajatella: se tapahtuu alitajunnassa, ja pulpahtaa suoraan näppäimistölle koodiksi, ilman muotoutumatta sanallisiksi ajatuksiksi välillä. En siis tietoisesti edes tiedä, miksi teen kuten teen enkä ymmärrä miten se toimii. Olen oppinut ne asiat kyllä, mutta ne on menneet alitajuntaan eikä helposti tule sieltä selityksiksi ulos. Sen sijaan kun tyhjennän mieleni ja alan vaan kirjoittaa koodia, sitä tulee, omaksikin hämmästyksekseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodarin homman huonoin puoli on lyhyt työura. 40 on jo raskauttava ikä. Yli 50-vuotiaita ei todellakaan katsella. Virallinen eläkeikä on 65 ja nousussa.

Tämä ei pidä paikkaansa, on paljon järjestelmiä, joita nuoremmat eivät enää tunne ja nämä vanhat kaverit hätyytellään jopa eläkkeeltä. Tästä oli ihan artikkelikin muutama vuosi sitten.

Marginaalinen ilmio. Jos niitä 50+ ikäisiä IT-ammattilaisia on esim. 1000, heistä 100 on tyoskennellyt tuollaisten järjestelmien ( = yhä käytossä mutta ei loydy nuorempia) parissa, ja heistä alle 10 tarvitaan paikkailemaan ja ylläpitämään niitä vielä pystyssä olevia järjestelmiä. Lisäkehitystähän näihin ei yleensä enää tehdä.

Loput 990 hakevat turhaan toitä, koska heidän vanhaa osaamistaan ei enää tarvita, ja vaikka opettelevat uusia, niin mieluummin palkataan se 20v nuorempi joka on myos opetellut samat tekniikat.

Samaa mieltä. Sitä paitsi, ei ne vanhat tekniikat useimmiten ole niin ihmeellisiä ettei nuorempikin niitä aika äkkiä oppisi. Olen esim. itse tehnyt Cobol-ylläpitoa vanhoihin sillä tehtyihin järjestelmiin, ilman että olin koskaan itse ennen Cobolia nähnytkään. Netistä löytyi siihenkin tarvittava oppi ja tieto ja sitten vaan kokeilemaan. Hyvin onnistui, ei tarvinnut kutsua eläkkeeltä ketään hoitamaan hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, ei ole kovin montaa alaa jolla ei nykypäivänä joutuisi koko ajan opettelemaan lisää. Melkein joka alalla käytetään tekniikkaa, joka kehittyy koko ajan. Joillakin aloilla täytyy olla perillä lainsäädännöstä ja sekin pieniltä osilta muuttuu jatkuvasti. Lääkäreiden täytyy koko ajan kehittyä, kun hoitomuodotkin kehittyy. Se ei ole peruste ylisuurelle palkalle. Mutta ei rivikoodari tuota tienaakkaan, vaan ne kovatuloiset on niitä jotka on koodannu lapsesta asti ja ihan eri tasolla. Lähes jokaisella alalla ne aivan parhaat tienaa aika paljon, mutta suurin osa tienaa keskimääräisesti. Lääkärit tienaa joskus liikaa osaamiseen nähden, johtuen siitä, että niistä on niin paha pula ja lääkäreitä on pakko olla koko ajan saatavilla.

Ohis, mutta hyvä koodari tarkoittaa hyvin harvoin semmoista jonnea joka on lapsesta asti koodannut. Itse olen huomannut että näissä löytyy tosi paljon semmoista sakkia jotka ovat jo urautuneet huonoihin totuttuihin tapoihin, eivätkä mukaudu suositelluihin koodausmalleihin yhtä helposti. Toki, kiinnostus voi korreloida lahjojen kanssa, mutta näin ei aina ole. Matemaattinen ja looginen älykkyys on tärkeämpää koodarille kuin joku pintapuolinen kiinnostus.

Kyllä ne hyvät aikalailla aina on nuorena aloittanut. En sano, että se yksin riittäisi, toki pitää olla muitakin taitoja ja monella on koulutusta alalle, mutta harvoin ne hyvät ensimmäistä kertaa koodailee yliopistossa... Se on asia erikseen, jos on ihminen joka ylipäätään jumittuu tiettyyn tapaan tehdä eikä opi uutta, se on huono ominaisuus jokaisella alalla.

Yliopistolla opettaessani, hyvin harva keltanokka oli varsinaisesti koodannut ennen opintojaan. Pelaajia löytyy toki paljon, mutta varsinaisia koodaustaustaisia todella vähän. Näistäkään ei kovin montaa neroa löytynyt. Sellaista yleistä ongelmanratkaisukykyä ja kiinnostusta toki useimmilla on, mitä tarvitaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, ei ole kovin montaa alaa jolla ei nykypäivänä joutuisi koko ajan opettelemaan lisää. Melkein joka alalla käytetään tekniikkaa, joka kehittyy koko ajan. Joillakin aloilla täytyy olla perillä lainsäädännöstä ja sekin pieniltä osilta muuttuu jatkuvasti. Lääkäreiden täytyy koko ajan kehittyä, kun hoitomuodotkin kehittyy. Se ei ole peruste ylisuurelle palkalle. Mutta ei rivikoodari tuota tienaakkaan, vaan ne kovatuloiset on niitä jotka on koodannu lapsesta asti ja ihan eri tasolla. Lähes jokaisella alalla ne aivan parhaat tienaa aika paljon, mutta suurin osa tienaa keskimääräisesti. Lääkärit tienaa joskus liikaa osaamiseen nähden, johtuen siitä, että niistä on niin paha pula ja lääkäreitä on pakko olla koko ajan saatavilla.

Ohis, mutta hyvä koodari tarkoittaa hyvin harvoin semmoista jonnea joka on lapsesta asti koodannut. Itse olen huomannut että näissä löytyy tosi paljon semmoista sakkia jotka ovat jo urautuneet huonoihin totuttuihin tapoihin, eivätkä mukaudu suositelluihin koodausmalleihin yhtä helposti. Toki, kiinnostus voi korreloida lahjojen kanssa, mutta näin ei aina ole. Matemaattinen ja looginen älykkyys on tärkeämpää koodarille kuin joku pintapuolinen kiinnostus.

Kyllä ne hyvät aikalailla aina on nuorena aloittanut. En sano, että se yksin riittäisi, toki pitää olla muitakin taitoja ja monella on koulutusta alalle, mutta harvoin ne hyvät ensimmäistä kertaa koodailee yliopistossa... Se on asia erikseen, jos on ihminen joka ylipäätään jumittuu tiettyyn tapaan tehdä eikä opi uutta, se on huono ominaisuus jokaisella alalla.

Yliopistolla opettaessani, hyvin harva keltanokka oli varsinaisesti koodannut ennen opintojaan. Pelaajia löytyy toki paljon, mutta varsinaisia koodaustaustaisia todella vähän. Näistäkään ei kovin montaa neroa löytynyt. Sellaista yleistä ongelmanratkaisukykyä ja kiinnostusta toki useimmilla on, mitä tarvitaankin.

Itse 80-luvun lapsena aloin näpelöidä C64:ää jo ennen kouluikää, alle kymmenvuotiaana ohjelmoinkin, ja pääasiassa ohjelmoin itse kaikenlaista enkä pelannut juurikaan valmispelejä. Sittemmin tuli PC:t kuvioihin ja jotain perustason ohjelmointia niilläkin tuli hieman harrasteltua, mutta silloin pelaaminen oli pääasiallinen käyttötarkoitus tietokoneelle aika pitkään. Kipinä kuitenkin vei teknilliseen korkeakouluun tietotekniikkaa opiskelemaan. Opiskelijatovereista hyvin monella oli samanlaiset taustat.

Oma näppituntumani omasta vuosikurssista ja ylipäänsä alan opiskelijoista tuohon aikaan oli se,  suurimmalla osalla oli harrastustaustaa, usein ihan lapsuudesta saakka. Commodoret ja Vicit ja mikä nyt kenelläkin olivat niitä ensimmäisiä vehkeitä, ja pelien pelaamisen lisäksi myös ohjelmointi oli tuon aikakauden dataajanörteillä puolipakollinen osa harrastusta. Moni oli jopa harrastanut läpi koko nuoruutensa aktiivisesti demoskenessä, hakkeroiden yms. Harvinaista pikemminkin oli, jos ei ollut lainkaan ohjelmointitaustaa ennen kouluun tuloa. 

Voi olla kyllä, että nyt vuosituhannen vaihteen lapsien aloitellessa opintojaan, kulttuuri on muuttunut. Oma alle kymmenvuotias lapseni on kyllä jo kokeillut ohjelmointia, muttei toistaiseksi oikein innostunut, kun pelit houkuttelevat enemmän. 

Yhtä kaikki, noista vanhoista ajoista varmaankin nousee se käsitys, että hyvällä koodarilla on harrastustaustaa. Koska ennen wanhaan melkein kaikilla alalle hakeutuneilla tosiaan oli, siten myös hyvillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joskus erään nuoren huippukoodarin koulutettavana. Ei pätkääkään osannut opettaa eikä selittää asioita muille mutta oli oikeasti todella kova osaaja. Sille itselleen asiat olivat täysin itsestäänselviä eikä osannut oikeasti nähdä asioita lainkaan normihenkilön näkökulmasta. Jotenkin se ajatusmaailma pyöri ihan omissa sfääreissään.

Mulla on vähän tätä ongelmaa. Ei siksi että olisin jotenkin niin älykäs että tavalliset kuolevaiset ei ymmärrä minua, vaan koska minulla on kummallinnen tapa ajatella: se tapahtuu alitajunnassa, ja pulpahtaa suoraan näppäimistölle koodiksi, ilman muotoutumatta sanallisiksi ajatuksiksi välillä. En siis tietoisesti edes tiedä, miksi teen kuten teen enkä ymmärrä miten se toimii. Olen oppinut ne asiat kyllä, mutta ne on menneet alitajuntaan eikä helposti tule sieltä selityksiksi ulos. Sen sijaan kun tyhjennän mieleni ja alan vaan kirjoittaa koodia, sitä tulee, omaksikin hämmästyksekseni.

Eli siis meinaatte, että jos ei pysty jäsentämään ajatuksiaan lauseiksi on parempi koodari? :D Aika bullshittiä. Se on totta, että mitä ylimielisempi koodari, joka totaalidumaa ja naureskelee muiden tuotoksille ja älylle, sitä todennäköisemmin vaan feikkaa osaavansa eikä vaan ymmärrä mitä siihen asti on tehty. Hyvät koodarit kyseenalaistavat ja kehittävät myös itseään ja osaamistaan koko ajan ja yleensä kykenevät myös selittämään vaikeat asiat muille helppoon muotoon. Se on sitä syväosaamista.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash, ei ole kovin montaa alaa jolla ei nykypäivänä joutuisi koko ajan opettelemaan lisää. Melkein joka alalla käytetään tekniikkaa, joka kehittyy koko ajan. Joillakin aloilla täytyy olla perillä lainsäädännöstä ja sekin pieniltä osilta muuttuu jatkuvasti. Lääkäreiden täytyy koko ajan kehittyä, kun hoitomuodotkin kehittyy. Se ei ole peruste ylisuurelle palkalle. Mutta ei rivikoodari tuota tienaakkaan, vaan ne kovatuloiset on niitä jotka on koodannu lapsesta asti ja ihan eri tasolla. Lähes jokaisella alalla ne aivan parhaat tienaa aika paljon, mutta suurin osa tienaa keskimääräisesti. Lääkärit tienaa joskus liikaa osaamiseen nähden, johtuen siitä, että niistä on niin paha pula ja lääkäreitä on pakko olla koko ajan saatavilla.

Vertailu ei onnistu tai toimi muutaman perustavanlaatuisen eron vuoksi. Ensinnäkin joillakin osin IT-alaa se muutos ja uuden kehitys on posketonta. Kokonaan uusi tekniikka sattaa tulla kahden vuoden välein. Siis kokonaan uusi, ei vain pieni päivitys ja lisätoimintoja. Lääketieteessä se vertautuisi siihen, että ihmiset vaihdetaan täysin poikkeaviin alieneihin ja kahden vuoden kuluttua kuolemattomiin henkiolentoihin. Toisekseen tuottavuus: huippukoodari tekee jopa satakertaisella tehokkuudella keskinkertaiseen verrattuna. Lääkärin vastaanoton tai leikkauspöydän läpi menee aina suunnilleen sama määrä potilaita taitotasosta riippumatta.

Urbaanilegendaa.

Mikä muka? Alaa oikein hyvin tuntevana tiedän kyllä mistä puhun. 

Olen ollut IT-alalla jo 20 vuotta. Koskaan ei ole tullut mitään "kokonaan uutta tekniikkaa" yms..

Mielenkiintoista. Itselleni tulee niitä vastaan jatkuvasti. Olen koodari, mutta sellainen tosi laaja-alainen full stack devaaja, joka teen kaikkea pilvympäristöjen suunnittelusta skriptaukseen, koodausta frontend ja backend monella kielellä, tietokantahommia, asennusautomaatiota, testiautomaatiota, ui-suunnittelua, mobiilia, asiakkaiden kanssa ideointia ja protoilua. Viimeisimpinä vuosina nuo pilviympäristöt on suurin täysin uusi asia mitä on tarvinnut opetella. Eipä sitä osannut Terraform skriptata AWS-ympäristöä pystyyn vielä 5 vuotta sitten eikä se muistuta millään tapaa esim. javaohjelmointia, joka oli aikoinaan se ensimmäinen hommani. Tai valita Azuresta oikeita tekniikoita ja palveluja käyttöön uudelle ohjelmistoprojektille, niin että homma toimii hyvin sekä teknisesti että on kustannustehokas ratkaisu. Se itse koodaus on se vähiten vaativa osa koodarin työtä usein, ja siinäkin tosiaan varsinkin web kehityksessä frontend puolella tekniikat muuttuu valtavasti jatkuvasti. Jopa samat tekniikat muuttuu ihan eriksi, esm. AngularJS:n seuraaja Angular 2 on käytännössä täysin uusi kieli ja tapa toteuttaa ui-ratkaisu.

Koodarin lähtöpalkka ei todellakaan ole 7000 euroa. Mutta tuon lainatun tapaiselle monikin it-firma voisi tuollaista palkkaa maksaa, koska konsulttifirmalle kehittäjä/arkkitehti, jonka voi myydä projekteihin lähes mihin tahansa rooliin on kultakimpale: ei vaaraa ns. penkkitunneista joilta laskutus ei juokse.

Siihen on myös syynsä miksi laaja-alaiset full stack tyypit on todella harvinaisia: jos jo erikoistuneen yhden alueen kuten esim. mobiili- tai frontend kehityksen jatkuvissa muutoksissa perässä pysyminen on vaativaa, niin tarvitsee melkoisesti intohimoa, vapaa-ajallakin vaivannäköä ja todennäköisesti myös melkoista älykkyysosamäärää pysyä kartalla kaikilla osa-alueilla. Itse tuntemani pari tämän tyyppistä on todella  huippuskarpin oloisia tyyppejä ja sellaisia puolimaanisia energiapommeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joskus erään nuoren huippukoodarin koulutettavana. Ei pätkääkään osannut opettaa eikä selittää asioita muille mutta oli oikeasti todella kova osaaja. Sille itselleen asiat olivat täysin itsestäänselviä eikä osannut oikeasti nähdä asioita lainkaan normihenkilön näkökulmasta. Jotenkin se ajatusmaailma pyöri ihan omissa sfääreissään.

Mulla on vähän tätä ongelmaa. Ei siksi että olisin jotenkin niin älykäs että tavalliset kuolevaiset ei ymmärrä minua, vaan koska minulla on kummallinnen tapa ajatella: se tapahtuu alitajunnassa, ja pulpahtaa suoraan näppäimistölle koodiksi, ilman muotoutumatta sanallisiksi ajatuksiksi välillä. En siis tietoisesti edes tiedä, miksi teen kuten teen enkä ymmärrä miten se toimii. Olen oppinut ne asiat kyllä, mutta ne on menneet alitajuntaan eikä helposti tule sieltä selityksiksi ulos. Sen sijaan kun tyhjennän mieleni ja alan vaan kirjoittaa koodia, sitä tulee, omaksikin hämmästyksekseni.

Eli siis meinaatte, että jos ei pysty jäsentämään ajatuksiaan lauseiksi on parempi koodari? :D Aika bullshittiä. Se on totta, että mitä ylimielisempi koodari, joka totaalidumaa ja naureskelee muiden tuotoksille ja älylle, sitä todennäköisemmin vaan feikkaa osaavansa eikä vaan ymmärrä mitä siihen asti on tehty. Hyvät koodarit kyseenalaistavat ja kehittävät myös itseään ja osaamistaan koko ajan ja yleensä kykenevät myös selittämään vaikeat asiat muille helppoon muotoon. Se on sitä syväosaamista.   

Tuollaisesta tulee mieleen jotenkin jonkin sortin autismin kirjoon sisältyvä poikkeava aivotoiminta, jos ratkoo vaikeitakin ongelmia intuitiivisesti täysin itsekään ymmärtämättä miten, muttei tosiaan kykene kommunikoimaan ajatuksiaan muille. Kyllä silloin voi olla oikeasti todella hyvä koodari ja lahjakkuus. Keskimäärin ihminen tietysti tekee ajatustyönsä jäsentäen jotenkin kielellisesti ja loogisesti ongelmaa ja soveltaen oppimaansa tietoa täysin tietoisena siitä, mitä on tekemässä, jolloin yleensä pystyy sen myös viestimään.