Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mie luovutan. Ei tuota lasta saa nukkumaan omassa sängyssään vaikka mitä tekisi.
28.10.2019 |
On uusi sänky, yövalo ja sisar samassa huoneessa. On palkittu tarroilla ja pikku lahjoilla. Olen istunut vieressä puoleen yöhön ja lukenut satuja ääni käheänä.
Ei. Jyskii sänkyä jaloillaan ja pitää kimeää itkuista ininää kunnes sisar menettää hermonsa ja alkaa huutaa kun ei saa unta. Ja menetämme miehen kanssa hermomme ja huudamme että nyt "Veera" tänne että "Siiri " saa nukuttua !
Tyttö on 9 vuotias ja pitkä . Emme nuku hyvin kun noin iso lapsi on välissä .
Kommentit (91)
Meillä vähän sama, tosin kyseessä 7v jolla adhd ja laaja-alainen kehitysviivästymä. Mekin kokeilimme tarrataulukot sun muut kunnes tajusimme ns "valita taistelumme", pääasia että saamme kaikki nukuttua sama se missä ! Toisinsanoen mies sohvalla ja me tyttären kanssa sängyssä, nukahtaa nätisti lähes heti ja nukkuu sikeästi aamuun asti. Toivomme että aika korjaa tilanteen eikä enää 15 vuotiaana änkeä väliimme :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on tilaa laittakaa tytön sänky omaan huoneeseenne.
Tärkeintä olisi että kaikki saisivat nukuttua öisin.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on vaikeuksia unensaannissa niin ei se kyllä millään valtataistelulla ratkea. Pelottelemalla ja rangaistuksilla saatte ehkä lapsen nukkumaan omassa sängyssä, mutta voi olla, että lapsiraukka valvoo siellä sitten peloissaan ja ahdistuneena, mutta ei uskalla muutakaan tehdä rangaistuksen pelossa. Tällä tavalla lapselle opetetaan, että kun on ahdistus tai jokin ongelma, joka vaivaa mieltä niin ei ainakaan kannata yrittää turvata toisiin ihmisiin. Ehkä lapsen käytöksen taustalla on jokin tunne, jota hän ei osaa käsitellä tai nimetä tai kertoa vaan hakee vaistomaisesti vain turvaa ja läheisyyttä. Mikä siinä on niin paha asia, antaa sitä turvaa ja läheisyyttä? Ehkä lapsen ahdistus hellittäisi, jos lakkaisitte nyt käymästä mitään ”valtapeliä” väkisin.
Tyypillinen nykyajan kasvatusnäkemys. Lapsi ei koskaan tahallaan tee väärin toiselle tai manipuloi, vaan kyseessä on aina joku osaamattomuus, ahdistus, ongelma, häiriö tms. Päälle lisättynä sitten vielä tämä kaiken ratkaiseva tunnekasvatuksellinen näkökulma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla keksitty koko juttu... Mutta aika kauheita vanhempia tällä palstalla tai lapsettomia, jotka osaavat kaiken aina paremmin ja latelevat ehdottomia neuvojaan muille. Kylmää dominointia perheissä. Tai toisen ääripään vaaleanpunaista höttöä. Terve järki puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää päästäkö omaan sänkyynne sitä jos temppuilee. Siirrätte sitten vaikka sohvalle jos häiriköi siskoa, mutta teidän sänkyyn ei asiaa.
Yritetty. Hyppää sohvalta ylös , alkaa rämpätä valoja ja kolistella vaikka jonpikumpi meistä olisi kaverina siinä sohvanpohjalla.
Ap
Jätä yksin. Jos rikkoo jotain niin rangaistus. Jos häiriköi muita niin rangaistus. Lapsi ei ole pieni enää. Tuo käytös on aivan uskomatonta. Ehkä teillä ei muutenkaan ole mitään auktoriteettia lapsen suhteen vaan menette hänen ehdoilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitse taistelusi kirjoitti:
Minä aikuinen määrään, että sinun lapseni pitää nukkua omassa sängyssä. Turha on tulla viereen, jos haluaisit läheisyyttä ja lämpöä tai jos pelkäät jotakin josta et uskalla puhua. Tässä on nyt kyse siitä, että minä aikuinen olen pomo. Tärkeintä on se, kuka tässä talossa määrää. Ei se, mitä sinulla on mielenpäällä tai miltä sinusta tuntuu. Aikuinen määrää, että lapsi nukkuu omassa sängyssä. Opi tämä elämääsi varten. Opi myös se, että elämässä on tärkeintä olla ”normaali”. Älä vaan erotu millään tavalla. Jos et tee kaikkea samalla tavalla kuin naapurin 9-vuotias niin muista hävetä ja kokea arvottomuutta. Vain omassa sängyssä omassa huoneessa nukkuva 9-vuotias on hyväksytty. Ja muista, jos annan sinun tulla viereeni lämpimään nukkumaan niin menet siitä totaalisen pilalle, olet manipuloinut aikuisen ja olet vienyt vallan koko perheessä ja kaiken muun kasvatuksen voi vetää vessanpöntöstä alas.
Palkitsisitko kaikessa huonoa käytöstä vai onko tämä aihe poikkeus?
Ei tykkää ruuasta ja heittää lautasen pirstaleiksi lattialle. Kysellään pahasta mielestä ja valmistetaan se ruoka mitä lapsi lupaa syödä?
Lapsi ei tykkää hänelle ostetuista toppahousuista ja saksii ne silpuksi. Lapsen mielipahasta keskustellaan ja ostetaan uudet housut.
Tuossa pari esimerkkiä. Näitä voisi keksiä loputtomasti arjen tilanteista.
Nukahtamisvaikeudet ovat normaalia kaikenikäisillä. Pimeän pelko on myös normaalia kaikenikäisillä. Tähän asti ymmärrän ap:n tyttöä.
Mutta "itkuinen yninä" sängyssä, vessaan lukittautuminen möykkäämään, ylös pomppiminen ja valojen rämppääminen ja yleinen kolistelu kun pitäisi nukkua (ja muut nukkuvat), nämä eivät ole normaalia 9-vuotiaan käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekee hyvää vanhempien parisuhteelle kun muksut nukkuu välissä. Siitä on lyhyt matka koko perheen hyvinvoinnin romahtamiseen ja sitten ollaankin eron kynnyksellä.
No, annatte joka kerta periksi joten ei tietenkään se opi. Muuta kun että kitisemällä saa tahtonsa lopulta läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset kaipaavat läheisyyttä. Joskus yölläkin. Minä ottaisin lapsen viereen, jompi kumpi vanhemmista voi nukkua väliaikaisesti sohvalla. Tai toinen vanhemmista nukkumaan patjalle lasten huoneeseen. Voimakas läheisyyden kaipuu yöllä voi johtua jostakin vaiheesta, jota lapsi käy läpi tai tapahtumista koulussa. Ohimenevää. Länsimaalaiselle vanhemmalle tietenkin kauhistus kun lapsen inhimilliset tarpeet vaikuttavat siistiin ja sliipattuun elämään.
Kyllä niin mieleni pahoitin.
Meidän esikoispoika nukkui ihan pienenä omassa sängyssään. Päiväkodin alettua iski sairastelukierre, otin viekkuun, kun oli useasti kova kuume. Siitä se vieressä nukkuminen kai alkoi. Mutta niin, että poika nukahti omaan sänkyyn ja herätessään yöllä hipsi meidän väliin.
Kertoi, ettei saa omassa huoneessaan unta uudelleen. Ysiluokan alettua alkoi nukkua omassa sängyssään, mutta kertoo, että välillä valvoo keskellä yötä tunteja tai ei vaan saa uudelleen unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset kaipaavat läheisyyttä. Joskus yölläkin. Minä ottaisin lapsen viereen, jompi kumpi vanhemmista voi nukkua väliaikaisesti sohvalla. Tai toinen vanhemmista nukkumaan patjalle lasten huoneeseen. Voimakas läheisyyden kaipuu yöllä voi johtua jostakin vaiheesta, jota lapsi käy läpi tai tapahtumista koulussa. Ohimenevää. Länsimaalaiselle vanhemmalle tietenkin kauhistus kun lapsen inhimilliset tarpeet vaikuttavat siistiin ja sliipattuun elämään.
Läheisyyden kaipuu on ok. Vieressäkin voi nukkua joskus, mutta ei joka yö.
Mutta kaikki ne muut oireet. Kolisteleminen pitkin asuntoa, yninä sängyssä, valojen rämppääminen, vessassa lukkojen takana meluaminen isovanhempien luona - kaikki tämä kun pitäisi nukkua. Se ei ole ihan tervettä.
Sillä, miten suhtaudutte lapsen tarpeeseen olla lähellä vanhempiaan on kauaskantoiset seuraukset. Toisessa ketjussa keskustellaan tunnekylmistä miehistä parisuhteessa. Mistäköhän niitä on tullut?
Fyysinen läheisyys kehittää lapsen omakuvaa, aivoja, kiintymyssuhdetta vanhempaansa. Nykymaailmassa lapset viettävät ison osan päivää erossa vanhemmistaan, sitä läheisyyttä pyritään tankkaamaan sitten yöaikaan.
Unikoulu ja pakottaminen ovat julmia vastauksia lapsen toiveelle olla lähellä vanhempaansa. Heijastuu sitten rooliinsa parisuhteessa. Ymmärrän, että raskas työ asettaa vanhemmalle vaatimuksensa jne. unen laadun suhteen, mutta loppupeleissä mikä on tärkeämpää, oman lapsen hyvinvointi vai työelämä ja ura? Moni vanhempi on kuin unissakävelijä, eikä kyseenalaista ratkaisujaan ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niin mieleni pahoitin.
Meidän esikoispoika nukkui ihan pienenä omassa sängyssään. Päiväkodin alettua iski sairastelukierre, otin viekkuun, kun oli useasti kova kuume. Siitä se vieressä nukkuminen kai alkoi. Mutta niin, että poika nukahti omaan sänkyyn ja herätessään yöllä hipsi meidän väliin.
Kertoi, ettei saa omassa huoneessaan unta uudelleen. Ysiluokan alettua alkoi nukkua omassa sängyssään, mutta kertoo, että välillä valvoo keskellä yötä tunteja tai ei vaan saa uudelleen unta.
74 jatkaa.... Eikä väliintulo yöllä haitannut meidän avioelämä. Parempi mieli, että poika sai nukutuksi ja nukuin minäkin hyvin, kun poika nukkui käsi mun ympärillä. Ihan muuten terve poika on, ehkä vähän sellainen empaattisempi tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset kaipaavat läheisyyttä. Joskus yölläkin. Minä ottaisin lapsen viereen, jompi kumpi vanhemmista voi nukkua väliaikaisesti sohvalla. Tai toinen vanhemmista nukkumaan patjalle lasten huoneeseen. Voimakas läheisyyden kaipuu yöllä voi johtua jostakin vaiheesta, jota lapsi käy läpi tai tapahtumista koulussa. Ohimenevää. Länsimaalaiselle vanhemmalle tietenkin kauhistus kun lapsen inhimilliset tarpeet vaikuttavat siistiin ja sliipattuun elämään.
Läheisyyden kaipuu on ok. Vieressäkin voi nukkua joskus, mutta ei joka yö.
Mutta kaikki ne muut oireet. Kolisteleminen pitkin asuntoa, yninä sängyssä, valojen rämppääminen, vessassa lukkojen takana meluaminen isovanhempien luona - kaikki tämä kun pitäisi nukkua. Se ei ole ihan tervettä.
Johtuisiko nuo muut oireet huomiontarpeesta? Onko sitä vieressä nukkumista edes kokeiltu viikko, pari? Tilanne rauhoittuu aivan varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset kaipaavat läheisyyttä. Joskus yölläkin. Minä ottaisin lapsen viereen, jompi kumpi vanhemmista voi nukkua väliaikaisesti sohvalla. Tai toinen vanhemmista nukkumaan patjalle lasten huoneeseen. Voimakas läheisyyden kaipuu yöllä voi johtua jostakin vaiheesta, jota lapsi käy läpi tai tapahtumista koulussa. Ohimenevää. Länsimaalaiselle vanhemmalle tietenkin kauhistus kun lapsen inhimilliset tarpeet vaikuttavat siistiin ja sliipattuun elämään.
Läheisyyden kaipuu on ok. Vieressäkin voi nukkua joskus, mutta ei joka yö.
Mutta kaikki ne muut oireet. Kolisteleminen pitkin asuntoa, yninä sängyssä, valojen rämppääminen, vessassa lukkojen takana meluaminen isovanhempien luona - kaikki tämä kun pitäisi nukkua. Se ei ole ihan tervettä.
Johtuisiko nuo muut oireet huomiontarpeesta? Onko sitä vieressä nukkumista edes kokeiltu viikko, pari? Tilanne rauhoittuu aivan varmasti.
Ap:n aloituksen mukaan lapsi nukkuu vanhempien välissä joka ikinen yö, ja reagoi noilla yllä mainituilla tavoilla jos pitää nukkua muaalla kun siinä.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on pari teoriaa:
Oletko ap päivät töissä ja lapsi illalla harrastuksissa, voisiko tankata läheisyyttä yöllä.
TAI
Onko isompi sisar voinut pelotella "tuolla verhon takana asuu haaaamu " tms ja istuttanut pelon siemenet joita ei saa enää kitkettyä vaikka sanoisikin " mä huijasin höhlä".