Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset ihastuvat pelimiehiin? Vastaus tässä!
28.10.2019 |
Vastaus löytyy tästä palstakirjoituksesta:
"Noh viime viikolla tapahtui kuitenkin jotain täysin suunnittelematonta. Tapasin yhden miehen jonka kanssa ei todellakaan pitänyt tulla yhtä/paria iltaa enempää, mutta ihastuttiin toisiimme todella tulisesti samantien, homma vain synkkasi kaikinpuolin ihan täydellisesti ensi hetkistä alkaen. Tapasimme sitten monta kertaa viime viikolla ja sen jälkeen olemme viestitelleet koko ajan. Tunteet ovat todella vahvat puolin ja toisin ja pistettiinkin deittisovellukset poistoon ym. Hommassa on omat hankaluutensa miehen tämän hetkisen tilanteen takia, mutta ne tuskin tulee olemaan kynnykysymys jutun onnistumisessa."
(Jokainen arvannee mitä miehen tämän hetkisellä tilanteella tarkoitetaan - jep, naimisissa)
Nainen mittaa kemiaa ja yhteensopivuutta sillä kriteerillä kuinka nopeasti, sulavasti ja luontevasti asiat etenevät ja kuinka voimakasta himo on. Nainen ei kuitenkaan pysty ajattelemaan että tuo liittyisi miehen naiskokemukseen, jonka ansiosta hän osaa luoda rennon tunnelman ja liidata siten että tilanne etenee vauhdilla.
Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla.
Kommentit (1266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahteen kysymykseen kaipaan vastausta:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan, ja mihin sitä vaaditaan?
Vaatia onkin se avainsana. Alfa saa tahtonsa läpi ilman , että vaaditaan mitään tekemistä tahi resurssia.
Beta ei saa tahtoaan läpi , vaikka tekisi mitä ja antaisi kaikki resurssinsa.
Lukemani perusteella voi päätellä, että mies, olkoon siis beta, ei voi ikinä olla tyytyväinen vaikka hänellä olisi mukava vaimo ja kivat lapset, koska joku toinen mies, siis se alfa, saa irtoseksiä eri naisilta ilman parisuhdetta. Beta kadehtii jatkuvasti alfaa vaikka hänellä on elämässä kaikki hyvin. En ymmärrä, miksi miehen pitää pilata elämänsä haikailemalla jotain, josta jäi nuoruusvuosinaan paitsi. Eikö ennemmin kannattaisi keskittyä siihen, mikä on hyvin, muuten vaimo voi saada tarpeekseen jatkuvasti tyytymättömään mieheen ja ottaa eron. Mitäpä beta sitten eron jälkeen tekee? Istuu baarissa nyyhkimässä, miten hänet jätettiin noin vain ja kadehtii edelleen alfoja. Välillä suuttuu, miten vaimokin lähti karuselliin mukaan vaikka syy oli se, että mies itse katkeruudellaan ajoi suhteen eroon.
Ei, vaan kyllä tuossa ne naiset ovat se pahan alku ja juuri. Jälleen kerran mitään vastuuta ei naisena haluta kantaa, ja sekin on taas miehen vika. Mitäs oli sellainen beta.
Koko ketjua en ole lukenut, mutta olettaisin että tässä on kiteytetty koko ongelman ydin. Tietynlaiset naiset haluavat rusinat pullasta joka asiassa, ottamatta mitään vastuuta teostaan. Vasinaisesti minua ei tämä asia kosketa, mutta säälittää kavereiden parisuhteet, joissa nuoruutensa lutkailleet naiset ovat ottaneet sen kokemattoman ja luotettavan miehen parisuhteeseen, koska ne jännä miehet eivät ole parisuhdekelpoisia, vaikka nuo naiset itse ovat huonoin vaihtoehto parisuhteeseen.
Nuo kokemattomat miehet ovat todella naiiveja, jos luulevat että ikä tekee heistä haluttavan. Ei tee. Nuo naiset valitsevat sen luotettavan miehen ja "alkuhuuman" jälkeen jatkavat siitä mihin jäivät niiden suhteeseen kelpaamattomien miesten kanssa, vaihtelevan epäuskollisesti. Osa tekee sen jopa avoimeisti avoimessa suhteessa: otetaan luotettava mies tueksi ja turvaksi ja suhteen avoimuuteen vedoten paneskellaan vieraiden miesten kanssa, vaikka tuossa järjestelyssä vain nainen saa irtoseksiä.
Sinua säälittää kavereiden parisuhteet? Millainen ihminen suhtautuu kavereihinsa tuolla tavalla? Asettaa itsensä heidän yläpuolelle, koska sitähän sääliminen on; ajatellaan takana tyyliin "voi reppanaa"? Entä jos kaverisi ovat onnellisia ja onnellisesti rakastuneita, etkö pysty nauttimaan heidän onnestaan? Säälit heitä silloinkin? Vihjailet jotain tehdäksesi heidät onnettomiksi tai pyrit rikkomaan heidän liittonsa? Vai miten toimit?
Miksi ylipäänsä olet juuri noiden miesten kaveri? Miksi et hakeudu sellaisten miesten kaveriksi, joilla on samanlainen elämänkatsomus kuin itselläsi?
Totta kai säälitää, jos mies ei muuta saa kuin sen jota kokeneemmat miehet eivät huolineet suhteeseen. Ja se, että nainen kohtelee miestä kuin tiskirättiä (ehkä paremminkin käyttää tiskirättinä), vaikka mies tekisi parhaansa suhteen eteen. Onnellinen ja rakastunut mies ansaitsee onnellisen ja rakastuneen naisen, ei naista joka kohtelee häntä kaltoin. Minä en ole yhdellekään noista naisista antanut, enkä heidän puolisoitaan valinnut. Lutkanaiset kuuluisivat suhteeseen lutkamiesten kanssa, mutta valitattavasti se ei näin mene.
Meillä on kovin erilainen suhtautuminen ystävyyssuhteisiin, huomaan. Jos oma ystäväni kertoisi minulle puolisonsa kohtelevan häntä kuin tiskirättiä, kuuntelisin aikani ja yrittäisin kysymysten avulla saada hänet ymmärtämään, että hän ansaitsisi parempaa. Jos hän kuitenkin jäisi tuohon suhteeseen, ottaisin vähitellen etäisyyttä, koska en jaksa ystävyyssuhteita joissa toinen vain valittaa koko ajan haluamatta kuitenkaan tehdä muutosta elämäänsä. Sääli ei mielestäni kuulu tasa-arvoiseen ystävyyssuhteeseen.
Sinä et tunnu olevan kykenevä edes ymmärtään, että kaikille ei ole parempaa tarjolla.
Silloin on parempi olla ilman. Olla joka tapauksessa oman elämänsä subjekti. Aikuinen ihminen, joka tekee valintoja, jotka tekevät hänet mahdollisimman onnelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun tuo alfa/beta-elälämänvaiheteoria on pätenyt melko hyvin.
Tunnen kolmekin naista joille olin täysin näkymätön kolmekymppiseksi asti, näistä kaksi sellaista joista itse olin kiinnostunut, jotka sitten kolmekymppisinä tajusivat miten hieno mies olinkaan, ja kuinka he olivat missanneet sen nuorempina.
Mitä yhteistä näissä naisissa oli?
- kaikki olivat alkaneet haaveilemaan perheestä
- kaikki olivat keränneet hieman ylipainoa
- kaksi kolmesta kertoi huonoista kokemuksista epäluotettavien miesten kanssaJa nuo eivät olleet ainoat naiset jotka "kaavaan" sopivat, olivatpahan ainoat joita ei voi selitellä mutku ne olivat eri naisia-kieputuksella.
Nyt kolme pistettä ja papukaijamerkki sille joka arvaa kumpi näistä kuvauksista sopii minuun:
A) komea pelimies joka tykkää pitää hauskaa ja kaataa naisia
B) Jännittävä renttu joka tulee ja menee silloin kun haluaa
C) luotettava ja asiansa hoitava tavallisen näköinen mies
Oletko sinä siis kolmekymppiseksi asti haikaillut näiden kolmen naisen perään, vai mikä tarkoitus tällä viestillä on? Kyllä minäkin olin nuorena ihastunut useampaankin nuorukaiseen, jotka tuskin tiesivät minun olevan edes olemassa. Mutta koska vastakaikua ei tullut, ymmärsin jatkaa elämääni ja alkaa katselemaan muitakin miehiä. Pari noista miehistä sattui vastaan kolmenkympin korvilla ja siinä vaiheessa molemmilla oli pelkästään hyvää sanottavaa minusta. Ihan kiva, mutta mä olen jo löytänyt hyvän miehen.
En nyt oikein tiedä mitä ihmeellistä tässä on. Minusta on selvää että samoin kuin itse olen reilussa vuosikymmenessä muuttunut, varmaan nuo miehetkin ovat. Ja onhan jo tuo ikäkausi 18-30v muutenkin varsinaista elämänmuutosten ja myllerrysten aikaa. Sinä aikana ihminen opiskelee, aloittaa työelämän, muuttaa omilleen ja ottaa vastuun itsestään ja elämästään. Moni perustaa sen perheenkin tuona aikana. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki nuo elämänkokemukset muokkaavat meitä ja maailmankuvaamme. Harva kai on kolmekymppisenä sama ihminen kuin oli 18-vuotiaana.
Kauhea litania jaarittelua, tarkoituksena ainoastaan perustella että "kyl se on hei ihan oikeen" kun naiset nuss11 18-30v jänn1ksiä ja pelimiehiä ja lätkäjäbiä ja mass1keisareita, ja sitten aletaan vihdoin kolmekymppisenä tajuta että ei tuollaiset miehet ole vakiintumassa tavisnaisen kanssa.
Miksi mielestäsi mies ei saisi v1ttuutua naisen tuollaisesta menneisyydestä?
t. m37
Luuletko ettei noita löydy miehistä, vaikka tässä niin mielellään markkinoidaan kaikki naiset tiettyyn muottiin? Kiltti ja hiljaisempi nainen ei kiinnosta nuorempana, varsinkaan jos se ei halua irtopanoja. Mutta myöhemmin saattais kiinnostaakin. Osa naistenmiehistä kokee vanhetessaan valaistuksen, eikä haluakaan samanlaista kumppaniksi mitä itse on. Osa kiltimmistä haikaili nuorempana ensin sen kaunottaren perään laumassa, ja kun ei sitä saa niin yritetään jos jonkun sais.
Sitten on vielä ne osa-aikakunnolliset, jotka tajuaakin muutaman kuukauden jälkeen, ettei tämä ole kivaa kun pitää tehdä kompromisseja, jos sitä parisuhteesta saadun itsetunnon ja kokemuksen voimin sittenkin saisi vielä muitakin naisia...
Saahan siitä vttuuntua, mutta itselleen siinä vain hallaa tekee jos alkaa päässään kuvitella ketä kaikkia kukanenkin on pannut vuosien varrella. eri
Ihan tilastojenkin mukaan (en ala palstan tilastomatemaatikoille mitään kaivelemaan) suurin osa 18-30v naisista on täysin pilalla, sekä henkisesti että fyysisesti, lutkaillessaan menemään niiden pelipoikien kanssa. Kun minä esimerkiksi kävelen tuolla kaupungilla, voin heittämällä kategorisoida useamman kuin joka toisen vastaantulevan naisen juuri sellaiseksi. Välillä se saa mieleni mustaksi, koska näen sen hukatun potentiaalin, mikä heissä olisi voinut olla, jos olisivat omanneet hitusen integriteettiä.
Mutta ei. Lihan himot ja matala luonne veivät heistä voiton.
M43
Mitä pahaa on "lihan himossa"? Jos kaksi aikuista ihmistä harrastaa seksiä molempien yhteisestä halusta huolehtien ehkäisystä, niin mitä pahaa siinä on ja keneltä se on pois?
Hohhoijaa.
M43
Eli et osaa vastata. MOT.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan?
Tähän vastattiin jo suoraan.
Vastattiin että siivoaminen on vertauskuva mutta siihen mitä se esittää ei vastattu.
Kiitos. Eli taas sana, jota jankutetaan mutta ei suostuta kertomaan, mihin sillä viitataan. Ja se taas johtuu siitä, että palstamiehet huomasivat itsekin, että eivät edes tiedä, mitä jankuttavat.
t. Se, joka kysyi
Muutkin joutuu kaivamaan viestiketjua löytääkseen etsimänsä ( paitsi naiset ovat tottuneet saamaan ilman kaiken eteensä). Vastasin siihen ihan kohdittain 1 ja 2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun tuo alfa/beta-elälämänvaiheteoria on pätenyt melko hyvin.
Tunnen kolmekin naista joille olin täysin näkymätön kolmekymppiseksi asti, näistä kaksi sellaista joista itse olin kiinnostunut, jotka sitten kolmekymppisinä tajusivat miten hieno mies olinkaan, ja kuinka he olivat missanneet sen nuorempina.
Mitä yhteistä näissä naisissa oli?
- kaikki olivat alkaneet haaveilemaan perheestä
- kaikki olivat keränneet hieman ylipainoa
- kaksi kolmesta kertoi huonoista kokemuksista epäluotettavien miesten kanssaJa nuo eivät olleet ainoat naiset jotka "kaavaan" sopivat, olivatpahan ainoat joita ei voi selitellä mutku ne olivat eri naisia-kieputuksella.
Nyt kolme pistettä ja papukaijamerkki sille joka arvaa kumpi näistä kuvauksista sopii minuun:
A) komea pelimies joka tykkää pitää hauskaa ja kaataa naisia
B) Jännittävä renttu joka tulee ja menee silloin kun haluaa
C) luotettava ja asiansa hoitava tavallisen näköinen mies
Oletko sinä siis kolmekymppiseksi asti haikaillut näiden kolmen naisen perään, vai mikä tarkoitus tällä viestillä on? Kyllä minäkin olin nuorena ihastunut useampaankin nuorukaiseen, jotka tuskin tiesivät minun olevan edes olemassa. Mutta koska vastakaikua ei tullut, ymmärsin jatkaa elämääni ja alkaa katselemaan muitakin miehiä. Pari noista miehistä sattui vastaan kolmenkympin korvilla ja siinä vaiheessa molemmilla oli pelkästään hyvää sanottavaa minusta. Ihan kiva, mutta mä olen jo löytänyt hyvän miehen.
En nyt oikein tiedä mitä ihmeellistä tässä on. Minusta on selvää että samoin kuin itse olen reilussa vuosikymmenessä muuttunut, varmaan nuo miehetkin ovat. Ja onhan jo tuo ikäkausi 18-30v muutenkin varsinaista elämänmuutosten ja myllerrysten aikaa. Sinä aikana ihminen opiskelee, aloittaa työelämän, muuttaa omilleen ja ottaa vastuun itsestään ja elämästään. Moni perustaa sen perheenkin tuona aikana. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki nuo elämänkokemukset muokkaavat meitä ja maailmankuvaamme. Harva kai on kolmekymppisenä sama ihminen kuin oli 18-vuotiaana.
Kauhea litania jaarittelua, tarkoituksena ainoastaan perustella että "kyl se on hei ihan oikeen" kun naiset nuss11 18-30v jänn1ksiä ja pelimiehiä ja lätkäjäbiä ja mass1keisareita, ja sitten aletaan vihdoin kolmekymppisenä tajuta että ei tuollaiset miehet ole vakiintumassa tavisnaisen kanssa.
Miksi mielestäsi mies ei saisi v1ttuutua naisen tuollaisesta menneisyydestä?
t. m37
Luuletko ettei noita löydy miehistä, vaikka tässä niin mielellään markkinoidaan kaikki naiset tiettyyn muottiin? Kiltti ja hiljaisempi nainen ei kiinnosta nuorempana, varsinkaan jos se ei halua irtopanoja. Mutta myöhemmin saattais kiinnostaakin. Osa naistenmiehistä kokee vanhetessaan valaistuksen, eikä haluakaan samanlaista kumppaniksi mitä itse on. Osa kiltimmistä haikaili nuorempana ensin sen kaunottaren perään laumassa, ja kun ei sitä saa niin yritetään jos jonkun sais.
Sitten on vielä ne osa-aikakunnolliset, jotka tajuaakin muutaman kuukauden jälkeen, ettei tämä ole kivaa kun pitää tehdä kompromisseja, jos sitä parisuhteesta saadun itsetunnon ja kokemuksen voimin sittenkin saisi vielä muitakin naisia...
Saahan siitä vttuuntua, mutta itselleen siinä vain hallaa tekee jos alkaa päässään kuvitella ketä kaikkia kukanenkin on pannut vuosien varrella. eri
Ihan tilastojenkin mukaan (en ala palstan tilastomatemaatikoille mitään kaivelemaan) suurin osa 18-30v naisista on täysin pilalla, sekä henkisesti että fyysisesti, lutkaillessaan menemään niiden pelipoikien kanssa. Kun minä esimerkiksi kävelen tuolla kaupungilla, voin heittämällä kategorisoida useamman kuin joka toisen vastaantulevan naisen juuri sellaiseksi. Välillä se saa mieleni mustaksi, koska näen sen hukatun potentiaalin, mikä heissä olisi voinut olla, jos olisivat omanneet hitusen integriteettiä.
Mutta ei. Lihan himot ja matala luonne veivät heistä voiton.
M43
Mitä pahaa on "lihan himossa"? Jos kaksi aikuista ihmistä harrastaa seksiä molempien yhteisestä halusta huolehtien ehkäisystä, niin mitä pahaa siinä on ja keneltä se on pois?
Hohhoijaa.
M43
Eli et osaa vastata. MOT.
En suostu vastaamaan kysymyksiin joita heitellään "tyhmänä blondina". Olen sellaisen shaiban yläpuolella.
M43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun tuo alfa/beta-elälämänvaiheteoria on pätenyt melko hyvin.
Tunnen kolmekin naista joille olin täysin näkymätön kolmekymppiseksi asti, näistä kaksi sellaista joista itse olin kiinnostunut, jotka sitten kolmekymppisinä tajusivat miten hieno mies olinkaan, ja kuinka he olivat missanneet sen nuorempina.
Mitä yhteistä näissä naisissa oli?
- kaikki olivat alkaneet haaveilemaan perheestä
- kaikki olivat keränneet hieman ylipainoa
- kaksi kolmesta kertoi huonoista kokemuksista epäluotettavien miesten kanssaJa nuo eivät olleet ainoat naiset jotka "kaavaan" sopivat, olivatpahan ainoat joita ei voi selitellä mutku ne olivat eri naisia-kieputuksella.
Nyt kolme pistettä ja papukaijamerkki sille joka arvaa kumpi näistä kuvauksista sopii minuun:
A) komea pelimies joka tykkää pitää hauskaa ja kaataa naisia
B) Jännittävä renttu joka tulee ja menee silloin kun haluaa
C) luotettava ja asiansa hoitava tavallisen näköinen mies
Oletko sinä siis kolmekymppiseksi asti haikaillut näiden kolmen naisen perään, vai mikä tarkoitus tällä viestillä on? Kyllä minäkin olin nuorena ihastunut useampaankin nuorukaiseen, jotka tuskin tiesivät minun olevan edes olemassa. Mutta koska vastakaikua ei tullut, ymmärsin jatkaa elämääni ja alkaa katselemaan muitakin miehiä. Pari noista miehistä sattui vastaan kolmenkympin korvilla ja siinä vaiheessa molemmilla oli pelkästään hyvää sanottavaa minusta. Ihan kiva, mutta mä olen jo löytänyt hyvän miehen.
En nyt oikein tiedä mitä ihmeellistä tässä on. Minusta on selvää että samoin kuin itse olen reilussa vuosikymmenessä muuttunut, varmaan nuo miehetkin ovat. Ja onhan jo tuo ikäkausi 18-30v muutenkin varsinaista elämänmuutosten ja myllerrysten aikaa. Sinä aikana ihminen opiskelee, aloittaa työelämän, muuttaa omilleen ja ottaa vastuun itsestään ja elämästään. Moni perustaa sen perheenkin tuona aikana. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki nuo elämänkokemukset muokkaavat meitä ja maailmankuvaamme. Harva kai on kolmekymppisenä sama ihminen kuin oli 18-vuotiaana.
Kauhea litania jaarittelua, tarkoituksena ainoastaan perustella että "kyl se on hei ihan oikeen" kun naiset nuss11 18-30v jänn1ksiä ja pelimiehiä ja lätkäjäbiä ja mass1keisareita, ja sitten aletaan vihdoin kolmekymppisenä tajuta että ei tuollaiset miehet ole vakiintumassa tavisnaisen kanssa.
Miksi mielestäsi mies ei saisi v1ttuutua naisen tuollaisesta menneisyydestä?
t. m37
Luuletko ettei noita löydy miehistä, vaikka tässä niin mielellään markkinoidaan kaikki naiset tiettyyn muottiin? Kiltti ja hiljaisempi nainen ei kiinnosta nuorempana, varsinkaan jos se ei halua irtopanoja. Mutta myöhemmin saattais kiinnostaakin. Osa naistenmiehistä kokee vanhetessaan valaistuksen, eikä haluakaan samanlaista kumppaniksi mitä itse on. Osa kiltimmistä haikaili nuorempana ensin sen kaunottaren perään laumassa, ja kun ei sitä saa niin yritetään jos jonkun sais.
Sitten on vielä ne osa-aikakunnolliset, jotka tajuaakin muutaman kuukauden jälkeen, ettei tämä ole kivaa kun pitää tehdä kompromisseja, jos sitä parisuhteesta saadun itsetunnon ja kokemuksen voimin sittenkin saisi vielä muitakin naisia...
Saahan siitä vttuuntua, mutta itselleen siinä vain hallaa tekee jos alkaa päässään kuvitella ketä kaikkia kukanenkin on pannut vuosien varrella. eri
Ihan tilastojenkin mukaan (en ala palstan tilastomatemaatikoille mitään kaivelemaan) suurin osa 18-30v naisista on täysin pilalla, sekä henkisesti että fyysisesti, lutkaillessaan menemään niiden pelipoikien kanssa. Kun minä esimerkiksi kävelen tuolla kaupungilla, voin heittämällä kategorisoida useamman kuin joka toisen vastaantulevan naisen juuri sellaiseksi. Välillä se saa mieleni mustaksi, koska näen sen hukatun potentiaalin, mikä heissä olisi voinut olla, jos olisivat omanneet hitusen integriteettiä.
Mutta ei. Lihan himot ja matala luonne veivät heistä voiton.
M43
No tuo on ihan yhtä eksakti arvio kuin jos minä tekisin samanlaisia ylimielisiä päätelmiä miehistä. Varattuja miehiä on baarit ja nettideitit täynnä etsimässä irtopanoja, ei tarvi ulkonäön perusteella kategorisoida. Pelipoikia löytyy sekä niitä ilmiselviä että niitä kunnollista esittäviä. Ainoa ero, mikä esim sinun täysi-ikäisyytesi aikana on tapahtunut, on se, että nuoremmat naiset tekevät nyt sen, mitä miehet ovat tehneet jo tovin naisille. Toisaalta se on epäreilua nuoremmalle ikäluokalle, mutta vanhempien pariutumiskulttuuri on pohjana kehitykselle. Tämä on kehitystä aiemmasta + Tinderin ym. yleistymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla."
Haluatko siis ap sanoa, että kaikki miehet ovat valmiita valehtelemaan saadakseen seksiä?
Se onkin ainoa kohta missä AP on oikeassa. Kaikki miehet ovat paskoja valehtelijoita seksiä saadakseen. Sitä vaan harmittaa ettei itse saa siltikään.
En oikeastaan koskaan ole antanut naisille anteeksi sen, että on valehdeltava jos haluaa lempeä. Haluavat kuulla ne valheet, aina täytyy värittää, maalailla, antaa ymmärtää, tai jäädä yksin. Tämä selvisi minulle jo teininä, ja kumppaneita on kertynyt tähän mennessä 32. En laske itseäni häntäheikiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on totta mitä tuossa kirjoitetaan.
Ihan selkeästi eri iässä/elämänvaiheessa kiinnostavat eri miehet.
Esim. minä en pärjännyt nuorena koska en ollut pitkä, komea, menevä, äänekäs, rohkea ja taitava naisten pokaamisessa.
Kolmekymppisenä hieman paremmin, mutta enemmän naisia kiinnosti raamikkaammat, jämäkät, turvalliset perheen pääksi soveltuvat miehet.
Nyt nelikymppisenä on tapahtunut jotain kummallista. Tällaisten rauhallisempien ja syvällisempien seuramiesten suosio onkin noussut.
Tuossa ehkä voisi olla karkeasti jaoteltuna eri miestyypit joita suositaan eri iässä/elämänvaiheessa?
Nelikymppiset miehet ovat samanikäisten sinkkunaisten suosiossa aina kunhan heillä on elämän perusasiat kunnossa eikä alkoholiongelmaa. Tuossa ikäluokassa suurin osa kunnollista miehistä on varattuja ja sinkut tuntuvat olevan järestään vähintäänkin viinan kanssa viikoittain ihan kunnolla läträäviä semijuoppoja. Kunnollinen, alkoholin kohtuukäytön hallitseva 40-50-vuotias sinkkumies on sellainen yksisarvinen, että varmasti kiinnostuneita naisia riittää.
Miten sitten luonnehdit sen ikäisiä sinkkunaisia? He taitavat olla jotain oman elämänsä sankarijumalattaria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla."
Haluatko siis ap sanoa, että kaikki miehet ovat valmiita valehtelemaan saadakseen seksiä?
Se onkin ainoa kohta missä AP on oikeassa. Kaikki miehet ovat paskoja valehtelijoita seksiä saadakseen. Sitä vaan harmittaa ettei itse saa siltikään.
En oikeastaan koskaan ole antanut naisille anteeksi sen, että on valehdeltava jos haluaa lempeä. Haluavat kuulla ne valheet, aina täytyy värittää, maalailla, antaa ymmärtää, tai jäädä yksin. Tämä selvisi minulle jo teininä, ja kumppaneita on kertynyt tähän mennessä 32. En laske itseäni häntäheikiksi.
Isket vääränlaisia naisia. Itselleni on aina ollut täysin ok, että kun lähdetään harrastamaan seksiä niin lähdetään harrastamaan seksiä eikä kyse ole mistään rakkaustarinasta. Kumppaneita reilut 80, tosin heihin tottakai sisältyvät myös parisuhdekumppanit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun tuo alfa/beta-elälämänvaiheteoria on pätenyt melko hyvin.
Tunnen kolmekin naista joille olin täysin näkymätön kolmekymppiseksi asti, näistä kaksi sellaista joista itse olin kiinnostunut, jotka sitten kolmekymppisinä tajusivat miten hieno mies olinkaan, ja kuinka he olivat missanneet sen nuorempina.
Mitä yhteistä näissä naisissa oli?
- kaikki olivat alkaneet haaveilemaan perheestä
- kaikki olivat keränneet hieman ylipainoa
- kaksi kolmesta kertoi huonoista kokemuksista epäluotettavien miesten kanssaJa nuo eivät olleet ainoat naiset jotka "kaavaan" sopivat, olivatpahan ainoat joita ei voi selitellä mutku ne olivat eri naisia-kieputuksella.
Nyt kolme pistettä ja papukaijamerkki sille joka arvaa kumpi näistä kuvauksista sopii minuun:
A) komea pelimies joka tykkää pitää hauskaa ja kaataa naisia
B) Jännittävä renttu joka tulee ja menee silloin kun haluaa
C) luotettava ja asiansa hoitava tavallisen näköinen mies
Oletko sinä siis kolmekymppiseksi asti haikaillut näiden kolmen naisen perään, vai mikä tarkoitus tällä viestillä on? Kyllä minäkin olin nuorena ihastunut useampaankin nuorukaiseen, jotka tuskin tiesivät minun olevan edes olemassa. Mutta koska vastakaikua ei tullut, ymmärsin jatkaa elämääni ja alkaa katselemaan muitakin miehiä. Pari noista miehistä sattui vastaan kolmenkympin korvilla ja siinä vaiheessa molemmilla oli pelkästään hyvää sanottavaa minusta. Ihan kiva, mutta mä olen jo löytänyt hyvän miehen.
En nyt oikein tiedä mitä ihmeellistä tässä on. Minusta on selvää että samoin kuin itse olen reilussa vuosikymmenessä muuttunut, varmaan nuo miehetkin ovat. Ja onhan jo tuo ikäkausi 18-30v muutenkin varsinaista elämänmuutosten ja myllerrysten aikaa. Sinä aikana ihminen opiskelee, aloittaa työelämän, muuttaa omilleen ja ottaa vastuun itsestään ja elämästään. Moni perustaa sen perheenkin tuona aikana. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki nuo elämänkokemukset muokkaavat meitä ja maailmankuvaamme. Harva kai on kolmekymppisenä sama ihminen kuin oli 18-vuotiaana.
Kauhea litania jaarittelua, tarkoituksena ainoastaan perustella että "kyl se on hei ihan oikeen" kun naiset nuss11 18-30v jänn1ksiä ja pelimiehiä ja lätkäjäbiä ja mass1keisareita, ja sitten aletaan vihdoin kolmekymppisenä tajuta että ei tuollaiset miehet ole vakiintumassa tavisnaisen kanssa.
Miksi mielestäsi mies ei saisi v1ttuutua naisen tuollaisesta menneisyydestä?
t. m37
Luuletko ettei noita löydy miehistä, vaikka tässä niin mielellään markkinoidaan kaikki naiset tiettyyn muottiin? Kiltti ja hiljaisempi nainen ei kiinnosta nuorempana, varsinkaan jos se ei halua irtopanoja. Mutta myöhemmin saattais kiinnostaakin. Osa naistenmiehistä kokee vanhetessaan valaistuksen, eikä haluakaan samanlaista kumppaniksi mitä itse on. Osa kiltimmistä haikaili nuorempana ensin sen kaunottaren perään laumassa, ja kun ei sitä saa niin yritetään jos jonkun sais.
Sitten on vielä ne osa-aikakunnolliset, jotka tajuaakin muutaman kuukauden jälkeen, ettei tämä ole kivaa kun pitää tehdä kompromisseja, jos sitä parisuhteesta saadun itsetunnon ja kokemuksen voimin sittenkin saisi vielä muitakin naisia...
Saahan siitä vttuuntua, mutta itselleen siinä vain hallaa tekee jos alkaa päässään kuvitella ketä kaikkia kukanenkin on pannut vuosien varrella. eri
Ihan tilastojenkin mukaan (en ala palstan tilastomatemaatikoille mitään kaivelemaan) suurin osa 18-30v naisista on täysin pilalla, sekä henkisesti että fyysisesti, lutkaillessaan menemään niiden pelipoikien kanssa. Kun minä esimerkiksi kävelen tuolla kaupungilla, voin heittämällä kategorisoida useamman kuin joka toisen vastaantulevan naisen juuri sellaiseksi. Välillä se saa mieleni mustaksi, koska näen sen hukatun potentiaalin, mikä heissä olisi voinut olla, jos olisivat omanneet hitusen integriteettiä.
Mutta ei. Lihan himot ja matala luonne veivät heistä voiton.
M43
No tuo on ihan yhtä eksakti arvio kuin jos minä tekisin samanlaisia ylimielisiä päätelmiä miehistä. Varattuja miehiä on baarit ja nettideitit täynnä etsimässä irtopanoja, ei tarvi ulkonäön perusteella kategorisoida. Pelipoikia löytyy sekä niitä ilmiselviä että niitä kunnollista esittäviä. Ainoa ero, mikä esim sinun täysi-ikäisyytesi aikana on tapahtunut, on se, että nuoremmat naiset tekevät nyt sen, mitä miehet ovat tehneet jo tovin naisille. Toisaalta se on epäreilua nuoremmalle ikäluokalle, mutta vanhempien pariutumiskulttuuri on pohjana kehitykselle. Tämä on kehitystä aiemmasta + Tinderin ym. yleistymisestä.
Jos tekisit tuollaisia päätelmiä miehistä, olisivat ne hyvin suurella todennäköisyydellä oikeita. Tämä maailma on pilalla sen suhteen.
M43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla."
Haluatko siis ap sanoa, että kaikki miehet ovat valmiita valehtelemaan saadakseen seksiä?
Se onkin ainoa kohta missä AP on oikeassa. Kaikki miehet ovat paskoja valehtelijoita seksiä saadakseen. Sitä vaan harmittaa ettei itse saa siltikään.
En oikeastaan koskaan ole antanut naisille anteeksi sen, että on valehdeltava jos haluaa lempeä. Haluavat kuulla ne valheet, aina täytyy värittää, maalailla, antaa ymmärtää, tai jäädä yksin. Tämä selvisi minulle jo teininä, ja kumppaneita on kertynyt tähän mennessä 32. En laske itseäni häntäheikiksi.
Isket vääränlaisia naisia. Itselleni on aina ollut täysin ok, että kun lähdetään harrastamaan seksiä niin lähdetään harrastamaan seksiä eikä kyse ole mistään rakkaustarinasta. Kumppaneita reilut 80, tosin heihin tottakai sisältyvät myös parisuhdekumppanit.
Itse en ole varmaan elämäni aikana sanonut käsipäivää 80:lle tyypille.
M43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun tuo alfa/beta-elälämänvaiheteoria on pätenyt melko hyvin.
Tunnen kolmekin naista joille olin täysin näkymätön kolmekymppiseksi asti, näistä kaksi sellaista joista itse olin kiinnostunut, jotka sitten kolmekymppisinä tajusivat miten hieno mies olinkaan, ja kuinka he olivat missanneet sen nuorempina.
Mitä yhteistä näissä naisissa oli?
- kaikki olivat alkaneet haaveilemaan perheestä
- kaikki olivat keränneet hieman ylipainoa
- kaksi kolmesta kertoi huonoista kokemuksista epäluotettavien miesten kanssaJa nuo eivät olleet ainoat naiset jotka "kaavaan" sopivat, olivatpahan ainoat joita ei voi selitellä mutku ne olivat eri naisia-kieputuksella.
Nyt kolme pistettä ja papukaijamerkki sille joka arvaa kumpi näistä kuvauksista sopii minuun:
A) komea pelimies joka tykkää pitää hauskaa ja kaataa naisia
B) Jännittävä renttu joka tulee ja menee silloin kun haluaa
C) luotettava ja asiansa hoitava tavallisen näköinen mies
1) oliko nuo kaksi naista millään asteella tietoisia siitä, että olit kiinnostunut heistä?
2) olitko kiinnostunut heistä parisuhde- vai panomielessä?
3) jos olisit onnistunut saamaan ko kolme daamia iskettyä nuorempana sänkyysi, olisitko nyt kiinnostunut heistä parisuhdemielessä?
4) missä iässä sinä olet alkanut haaveilla parisuhteesta? entä perheestä?
5) missä iässä olisit halunnut pelkästään yhden illan suhteita?
1) oliko nuo kaksi naista millään asteella tietoisia siitä, että olit kiinnostunut heistä?
Kyllä.2) olitko kiinnostunut heistä parisuhde- vai panomielessä?
Parisuhdemielessä.3) jos olisit onnistunut saamaan ko kolme daamia iskettyä nuorempana sänkyysi, olisitko nyt kiinnostunut heistä parisuhdemielessä?
kts. yllä.4) missä iässä sinä olet alkanut haaveilla parisuhteesta? entä perheestä?
Parisuhteesta 17/18. Perheestä tulevaisuudessa. *)
5) missä iässä olisit halunnut pelkästään yhden illan suhteita?
15/16.
*) tämä on hassu juttu. Aina kun mainitaan halu seurustella parikymppisenä, naiset kysyvät että no olisitko halunnut perheen tuossa iässä? Tässä naiset itse olettavat automaattisesti että totta kai minun kaltaiseni miehen kanssa seurustellaan kun halutaan perhe, ja vain silloin.
Täsmentäisitkö vielä, mikä tässä on ongelma ja kenelle.
- Se, että nuo naiset saattaisivat nyt olla kiinnostuneita sinusta? Miksi se on ongelma? Eihän sinun ole mikään pakko olla heidän kanssaan!
- Se, että he aikoinaan valitsivat seksikumppaniksi miehen/miehiä, joita pitivät haluttavina? Miksi nainen ei saisi vapaasti valita seksikumppanejaan?
Aina se pyörii siihen samaan että oi miksi vain niitä samoja pelimiehiä? Ja tämä taas tarkoittaa sitä, että parisuhdemiehiä ei haluta. Eihän siinä ole väärää muuta kuin se valehtelu, että muka taviksia halutaan, mikä ei ilmiselvästi pidä paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla."
Haluatko siis ap sanoa, että kaikki miehet ovat valmiita valehtelemaan saadakseen seksiä?
Se onkin ainoa kohta missä AP on oikeassa. Kaikki miehet ovat paskoja valehtelijoita seksiä saadakseen. Sitä vaan harmittaa ettei itse saa siltikään.
En oikeastaan koskaan ole antanut naisille anteeksi sen, että on valehdeltava jos haluaa lempeä. Haluavat kuulla ne valheet, aina täytyy värittää, maalailla, antaa ymmärtää, tai jäädä yksin. Tämä selvisi minulle jo teininä, ja kumppaneita on kertynyt tähän mennessä 32. En laske itseäni häntäheikiksi.
Isket vääränlaisia naisia. Itselleni on aina ollut täysin ok, että kun lähdetään harrastamaan seksiä niin lähdetään harrastamaan seksiä eikä kyse ole mistään rakkaustarinasta. Kumppaneita reilut 80, tosin heihin tottakai sisältyvät myös parisuhdekumppanit.
Itse en ole varmaan elämäni aikana sanonut käsipäivää 80:lle tyypille.
M43
Missä vaiheessa seksistä tuli naisille näin arkista? Sama kuon söisi aterian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun tuo alfa/beta-elälämänvaiheteoria on pätenyt melko hyvin.
Tunnen kolmekin naista joille olin täysin näkymätön kolmekymppiseksi asti, näistä kaksi sellaista joista itse olin kiinnostunut, jotka sitten kolmekymppisinä tajusivat miten hieno mies olinkaan, ja kuinka he olivat missanneet sen nuorempina.
Mitä yhteistä näissä naisissa oli?
- kaikki olivat alkaneet haaveilemaan perheestä
- kaikki olivat keränneet hieman ylipainoa
- kaksi kolmesta kertoi huonoista kokemuksista epäluotettavien miesten kanssaJa nuo eivät olleet ainoat naiset jotka "kaavaan" sopivat, olivatpahan ainoat joita ei voi selitellä mutku ne olivat eri naisia-kieputuksella.
Nyt kolme pistettä ja papukaijamerkki sille joka arvaa kumpi näistä kuvauksista sopii minuun:
A) komea pelimies joka tykkää pitää hauskaa ja kaataa naisia
B) Jännittävä renttu joka tulee ja menee silloin kun haluaa
C) luotettava ja asiansa hoitava tavallisen näköinen mies
Oletko sinä siis kolmekymppiseksi asti haikaillut näiden kolmen naisen perään, vai mikä tarkoitus tällä viestillä on? Kyllä minäkin olin nuorena ihastunut useampaankin nuorukaiseen, jotka tuskin tiesivät minun olevan edes olemassa. Mutta koska vastakaikua ei tullut, ymmärsin jatkaa elämääni ja alkaa katselemaan muitakin miehiä. Pari noista miehistä sattui vastaan kolmenkympin korvilla ja siinä vaiheessa molemmilla oli pelkästään hyvää sanottavaa minusta. Ihan kiva, mutta mä olen jo löytänyt hyvän miehen.
En nyt oikein tiedä mitä ihmeellistä tässä on. Minusta on selvää että samoin kuin itse olen reilussa vuosikymmenessä muuttunut, varmaan nuo miehetkin ovat. Ja onhan jo tuo ikäkausi 18-30v muutenkin varsinaista elämänmuutosten ja myllerrysten aikaa. Sinä aikana ihminen opiskelee, aloittaa työelämän, muuttaa omilleen ja ottaa vastuun itsestään ja elämästään. Moni perustaa sen perheenkin tuona aikana. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki nuo elämänkokemukset muokkaavat meitä ja maailmankuvaamme. Harva kai on kolmekymppisenä sama ihminen kuin oli 18-vuotiaana.
Kauhea litania jaarittelua, tarkoituksena ainoastaan perustella että "kyl se on hei ihan oikeen" kun naiset nuss11 18-30v jänn1ksiä ja pelimiehiä ja lätkäjäbiä ja mass1keisareita, ja sitten aletaan vihdoin kolmekymppisenä tajuta että ei tuollaiset miehet ole vakiintumassa tavisnaisen kanssa.
Miksi mielestäsi mies ei saisi v1ttuutua naisen tuollaisesta menneisyydestä?
t. m37
Kenen naisen? Kuka on se nainen elämässäsi, jonka menneisyydestä katsot oikeudeksi vtttuuntua? Miksi olet sen naisen kanssa?
Otetaan satunnaisotannalla sata minua hiukan nuorempaa suomalaista naista, jotka ovat ns. suunnilleen minun tasoani, eli eivät liian kauniita eikä liian sosiaalisia eikä liian menestyneitä. Näistä sadasta tavismuijasta heittämällä 90 kappaletta on harrastanut edellisessä viestissä mainittuja miestyyppejä ikävälillä 18-30v. Jumalauuta kun v1tuttaa
:-DDD
Sori, mutta ajatus siitä, että ei ole edes olemassa mitään tietty naista, joka "menisi sinulle tunteisiin" vaan käytät energiasi vihaamalla ja katkeroitumalla naissukupuolelle yleisesti, on aika hupaisa. Oletin, että nyt on kyse edes siitä, että joku nainen kiinnostaisi mutta et pysty hyväksymään hänen menneisyyttään, mutta sinä siis ihan vaan yleisesti kierit katkeruudessa omassa betonikuutiossasi miettien naisia sekstailemassa miesten kanssa. :
Miten luulet että voin etsiä pysyvää parisuhdetta kenenkään naisen kanssa, kun koko ajan on pelko selkäpiissä että minulle osuu nainen, joka on ollut koko nuoruutensa seksikkäiden mutta parisuhdekelvottomien miesten kanssa? Luuletko oikeasti että alan sellaiselle naiselle maksamaan asuntolainaa?
Olet siis omien pelkojesi vuoksi päättänyt jättäytyä parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle. Tämä selvä. Eipä tuohon juuri muuta voi sanoa kuin oma on valintasi, joten turhaa valitat. Toisaalta, ottaen huomioon hyvin myrkyllisen ja halveksivan ajatusmaailmasi naisia kohtaan, päätöksesi on varmaan ainakin naisten kannalta ihan oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahteen kysymykseen kaipaan vastausta:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan, ja mihin sitä vaaditaan?
Vaatia onkin se avainsana. Alfa saa tahtonsa läpi ilman , että vaaditaan mitään tekemistä tahi resurssia.
Beta ei saa tahtoaan läpi , vaikka tekisi mitä ja antaisi kaikki resurssinsa.
Lukemani perusteella voi päätellä, että mies, olkoon siis beta, ei voi ikinä olla tyytyväinen vaikka hänellä olisi mukava vaimo ja kivat lapset, koska joku toinen mies, siis se alfa, saa irtoseksiä eri naisilta ilman parisuhdetta. Beta kadehtii jatkuvasti alfaa vaikka hänellä on elämässä kaikki hyvin. En ymmärrä, miksi miehen pitää pilata elämänsä haikailemalla jotain, josta jäi nuoruusvuosinaan paitsi. Eikö ennemmin kannattaisi keskittyä siihen, mikä on hyvin, muuten vaimo voi saada tarpeekseen jatkuvasti tyytymättömään mieheen ja ottaa eron. Mitäpä beta sitten eron jälkeen tekee? Istuu baarissa nyyhkimässä, miten hänet jätettiin noin vain ja kadehtii edelleen alfoja. Välillä suuttuu, miten vaimokin lähti karuselliin mukaan vaikka syy oli se, että mies itse katkeruudellaan ajoi suhteen eroon.
Ei, vaan kyllä tuossa ne naiset ovat se pahan alku ja juuri. Jälleen kerran mitään vastuuta ei naisena haluta kantaa, ja sekin on taas miehen vika. Mitäs oli sellainen beta.
Koko ketjua en ole lukenut, mutta olettaisin että tässä on kiteytetty koko ongelman ydin. Tietynlaiset naiset haluavat rusinat pullasta joka asiassa, ottamatta mitään vastuuta teostaan. Vasinaisesti minua ei tämä asia kosketa, mutta säälittää kavereiden parisuhteet, joissa nuoruutensa lutkailleet naiset ovat ottaneet sen kokemattoman ja luotettavan miehen parisuhteeseen, koska ne jännä miehet eivät ole parisuhdekelpoisia, vaikka nuo naiset itse ovat huonoin vaihtoehto parisuhteeseen.
Nuo kokemattomat miehet ovat todella naiiveja, jos luulevat että ikä tekee heistä haluttavan. Ei tee. Nuo naiset valitsevat sen luotettavan miehen ja "alkuhuuman" jälkeen jatkavat siitä mihin jäivät niiden suhteeseen kelpaamattomien miesten kanssa, vaihtelevan epäuskollisesti. Osa tekee sen jopa avoimeisti avoimessa suhteessa: otetaan luotettava mies tueksi ja turvaksi ja suhteen avoimuuteen vedoten paneskellaan vieraiden miesten kanssa, vaikka tuossa järjestelyssä vain nainen saa irtoseksiä.
Sinua säälittää kavereiden parisuhteet? Millainen ihminen suhtautuu kavereihinsa tuolla tavalla? Asettaa itsensä heidän yläpuolelle, koska sitähän sääliminen on; ajatellaan takana tyyliin "voi reppanaa"? Entä jos kaverisi ovat onnellisia ja onnellisesti rakastuneita, etkö pysty nauttimaan heidän onnestaan? Säälit heitä silloinkin? Vihjailet jotain tehdäksesi heidät onnettomiksi tai pyrit rikkomaan heidän liittonsa? Vai miten toimit?
Miksi ylipäänsä olet juuri noiden miesten kaveri? Miksi et hakeudu sellaisten miesten kaveriksi, joilla on samanlainen elämänkatsomus kuin itselläsi?
Totta kai säälitää, jos mies ei muuta saa kuin sen jota kokeneemmat miehet eivät huolineet suhteeseen. Ja se, että nainen kohtelee miestä kuin tiskirättiä (ehkä paremminkin käyttää tiskirättinä), vaikka mies tekisi parhaansa suhteen eteen. Onnellinen ja rakastunut mies ansaitsee onnellisen ja rakastuneen naisen, ei naista joka kohtelee häntä kaltoin. Minä en ole yhdellekään noista naisista antanut, enkä heidän puolisoitaan valinnut. Lutkanaiset kuuluisivat suhteeseen lutkamiesten kanssa, mutta valitattavasti se ei näin mene.
Meillä on kovin erilainen suhtautuminen ystävyyssuhteisiin, huomaan. Jos oma ystäväni kertoisi minulle puolisonsa kohtelevan häntä kuin tiskirättiä, kuuntelisin aikani ja yrittäisin kysymysten avulla saada hänet ymmärtämään, että hän ansaitsisi parempaa. Jos hän kuitenkin jäisi tuohon suhteeseen, ottaisin vähitellen etäisyyttä, koska en jaksa ystävyyssuhteita joissa toinen vain valittaa koko ajan haluamatta kuitenkaan tehdä muutosta elämäänsä. Sääli ei mielestäni kuulu tasa-arvoiseen ystävyyssuhteeseen.
Sinä et tunnu olevan kykenevä edes ymmärtään, että kaikille ei ole parempaa tarjolla.
Silloin on parempi olla ilman. Olla joka tapauksessa oman elämänsä subjekti. Aikuinen ihminen, joka tekee valintoja, jotka tekevät hänet mahdollisimman onnelliseksi.
Aivan, joten miksi sinä tässä neuvot aikuista ihmista valitsemaan toisin ja opastamaan valitsemaan toisin kuin itse saarnaat?
Mutta tämä länkytys riittää osaltani, koska se ei liity aiheeseen mitenkään. Kommentoi alkuperäisen viestin sisältöä, minun toimintani en ole keskustelunaihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun tuo alfa/beta-elälämänvaiheteoria on pätenyt melko hyvin.
Tunnen kolmekin naista joille olin täysin näkymätön kolmekymppiseksi asti, näistä kaksi sellaista joista itse olin kiinnostunut, jotka sitten kolmekymppisinä tajusivat miten hieno mies olinkaan, ja kuinka he olivat missanneet sen nuorempina.
Mitä yhteistä näissä naisissa oli?
- kaikki olivat alkaneet haaveilemaan perheestä
- kaikki olivat keränneet hieman ylipainoa
- kaksi kolmesta kertoi huonoista kokemuksista epäluotettavien miesten kanssaJa nuo eivät olleet ainoat naiset jotka "kaavaan" sopivat, olivatpahan ainoat joita ei voi selitellä mutku ne olivat eri naisia-kieputuksella.
Nyt kolme pistettä ja papukaijamerkki sille joka arvaa kumpi näistä kuvauksista sopii minuun:
A) komea pelimies joka tykkää pitää hauskaa ja kaataa naisia
B) Jännittävä renttu joka tulee ja menee silloin kun haluaa
C) luotettava ja asiansa hoitava tavallisen näköinen mies
Oletko sinä siis kolmekymppiseksi asti haikaillut näiden kolmen naisen perään, vai mikä tarkoitus tällä viestillä on? Kyllä minäkin olin nuorena ihastunut useampaankin nuorukaiseen, jotka tuskin tiesivät minun olevan edes olemassa. Mutta koska vastakaikua ei tullut, ymmärsin jatkaa elämääni ja alkaa katselemaan muitakin miehiä. Pari noista miehistä sattui vastaan kolmenkympin korvilla ja siinä vaiheessa molemmilla oli pelkästään hyvää sanottavaa minusta. Ihan kiva, mutta mä olen jo löytänyt hyvän miehen.
En nyt oikein tiedä mitä ihmeellistä tässä on. Minusta on selvää että samoin kuin itse olen reilussa vuosikymmenessä muuttunut, varmaan nuo miehetkin ovat. Ja onhan jo tuo ikäkausi 18-30v muutenkin varsinaista elämänmuutosten ja myllerrysten aikaa. Sinä aikana ihminen opiskelee, aloittaa työelämän, muuttaa omilleen ja ottaa vastuun itsestään ja elämästään. Moni perustaa sen perheenkin tuona aikana. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki nuo elämänkokemukset muokkaavat meitä ja maailmankuvaamme. Harva kai on kolmekymppisenä sama ihminen kuin oli 18-vuotiaana.
Kauhea litania jaarittelua, tarkoituksena ainoastaan perustella että "kyl se on hei ihan oikeen" kun naiset nuss11 18-30v jänn1ksiä ja pelimiehiä ja lätkäjäbiä ja mass1keisareita, ja sitten aletaan vihdoin kolmekymppisenä tajuta että ei tuollaiset miehet ole vakiintumassa tavisnaisen kanssa.
Miksi mielestäsi mies ei saisi v1ttuutua naisen tuollaisesta menneisyydestä?
t. m37
Luuletko ettei noita löydy miehistä, vaikka tässä niin mielellään markkinoidaan kaikki naiset tiettyyn muottiin? Kiltti ja hiljaisempi nainen ei kiinnosta nuorempana, varsinkaan jos se ei halua irtopanoja. Mutta myöhemmin saattais kiinnostaakin. Osa naistenmiehistä kokee vanhetessaan valaistuksen, eikä haluakaan samanlaista kumppaniksi mitä itse on. Osa kiltimmistä haikaili nuorempana ensin sen kaunottaren perään laumassa, ja kun ei sitä saa niin yritetään jos jonkun sais.
Sitten on vielä ne osa-aikakunnolliset, jotka tajuaakin muutaman kuukauden jälkeen, ettei tämä ole kivaa kun pitää tehdä kompromisseja, jos sitä parisuhteesta saadun itsetunnon ja kokemuksen voimin sittenkin saisi vielä muitakin naisia...
Saahan siitä vttuuntua, mutta itselleen siinä vain hallaa tekee jos alkaa päässään kuvitella ketä kaikkia kukanenkin on pannut vuosien varrella. eri
Ihan tilastojenkin mukaan (en ala palstan tilastomatemaatikoille mitään kaivelemaan) suurin osa 18-30v naisista on täysin pilalla, sekä henkisesti että fyysisesti, lutkaillessaan menemään niiden pelipoikien kanssa. Kun minä esimerkiksi kävelen tuolla kaupungilla, voin heittämällä kategorisoida useamman kuin joka toisen vastaantulevan naisen juuri sellaiseksi. Välillä se saa mieleni mustaksi, koska näen sen hukatun potentiaalin, mikä heissä olisi voinut olla, jos olisivat omanneet hitusen integriteettiä.
Mutta ei. Lihan himot ja matala luonne veivät heistä voiton.
M43
Pystytkö selittämään yhtään tarkemmin mikä heissä on "pilalla", ja mikä potentiaali on mennyt hukkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla."
Haluatko siis ap sanoa, että kaikki miehet ovat valmiita valehtelemaan saadakseen seksiä?
Se onkin ainoa kohta missä AP on oikeassa. Kaikki miehet ovat paskoja valehtelijoita seksiä saadakseen. Sitä vaan harmittaa ettei itse saa siltikään.
En oikeastaan koskaan ole antanut naisille anteeksi sen, että on valehdeltava jos haluaa lempeä. Haluavat kuulla ne valheet, aina täytyy värittää, maalailla, antaa ymmärtää, tai jäädä yksin. Tämä selvisi minulle jo teininä, ja kumppaneita on kertynyt tähän mennessä 32. En laske itseäni häntäheikiksi.
Isket vääränlaisia naisia. Itselleni on aina ollut täysin ok, että kun lähdetään harrastamaan seksiä niin lähdetään harrastamaan seksiä eikä kyse ole mistään rakkaustarinasta. Kumppaneita reilut 80, tosin heihin tottakai sisältyvät myös parisuhdekumppanit.
Itse en ole varmaan elämäni aikana sanonut käsipäivää 80:lle tyypille.
M43
Missä vaiheessa seksistä tuli naisille näin arkista? Sama kuon söisi aterian.
En tiedä. Olen itse välillä miettinyt että satunnaisseksi on nykyään naisille sama kuin välipalavoileivän teko. Otetaan jääkaapista voipaketti tai mitä keijua nyt onkaan, pari juustopalaa ja joku kurkkuviipale ja voidellaan leipä ja pistetään suihin ettei verensokeri tipahda.
Hämmentävää sinällään.
M43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla."
Haluatko siis ap sanoa, että kaikki miehet ovat valmiita valehtelemaan saadakseen seksiä?
Se onkin ainoa kohta missä AP on oikeassa. Kaikki miehet ovat paskoja valehtelijoita seksiä saadakseen. Sitä vaan harmittaa ettei itse saa siltikään.
En oikeastaan koskaan ole antanut naisille anteeksi sen, että on valehdeltava jos haluaa lempeä. Haluavat kuulla ne valheet, aina täytyy värittää, maalailla, antaa ymmärtää, tai jäädä yksin. Tämä selvisi minulle jo teininä, ja kumppaneita on kertynyt tähän mennessä 32. En laske itseäni häntäheikiksi.
Isket vääränlaisia naisia. Itselleni on aina ollut täysin ok, että kun lähdetään harrastamaan seksiä niin lähdetään harrastamaan seksiä eikä kyse ole mistään rakkaustarinasta. Kumppaneita reilut 80, tosin heihin tottakai sisältyvät myös parisuhdekumppanit.
Itse en ole varmaan elämäni aikana sanonut käsipäivää 80:lle tyypille.
M43
Missä vaiheessa seksistä tuli naisille näin arkista? Sama kuon söisi aterian.
Miten niin naisille? Tajuat kai että tämä 80 seksikumppania omaava nainen kuuluu vähemmistöön kaikkien naisten joukossa?
Minä tunnen muutaman yli 50 seksikumppania omaavan miehen. Heistä kahdella on ainakin omien sanojensa mukaan ollut kumppaneita yli 200. Alatko nyt miettimään, että missä vaiheessa seksistä tuli miehille näin arkista, sama kun söisi aterian?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta soopaa taas, kuten kaikki nämä pelimiesjutut ja tasoteoriat yms.
Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien. En ole myöskään varakas tai fyysisesti millään lailla erikoinen, vaan aika mitäänsanomaton keski-ikäinen pullero. Kyseisen pitkän liiton kariuduttua ja ihan sen loppuvaiheissa olen vasta alkanut "sillä silmällä" edes maailmaa ympärilläni katsella. Suurin osa eli varmasti yli 99% naisista ovat jokseenkin yhdentekeviä, voivat olla mukavia kaveritasolla, mutta ei siinä mitään suuria tunteita synny automaattisesti tai yrittämällä, ei edes, vaikka ihastuisin ja koettaisin lähestyä. Joidenkin hyvin harvojen kanssa kuitenkin on se kemia, ja se on yleensä molemminpuolista. Erityistä yhteensopivuutta ja vetovoimaa, jota ei täysin pysty selittämään. Siinä ei ole mitään alfahommia eikä erityistä harjoiteltua supliikkitaitoa. Kunhan nyt osaa normaalin ihmisen lailla ja sosiaalisten yleisten tapojen mukaan käyttäytyä, se riittää, jolloin pääsee luontevasti puheyhteyteen ilman mitään ällötystorjuntareaktioita ja sitten se onkin menoa kemioiden kohdatessa. Kun klikkaa niin klikkaa, ei sitä pysty harjoittelemaan eikä siihen voi yksin vaikuttaa. Se on kahden kauppa. Kemioihin ei myöskään vaikuta kummankaan parisuhdestatus tai muut olosuhteet, eikä mikään oma aktiivinen toiminta saati sitten tunteiden feikkaus tahi muu teatteri tai valehtelu. Se syntyy kahden yksilön kohtaamisesta ja yhteensopivuudesta, siitä, että kumpikin on todellinen itsensä.
Red pill -teoriassa edellisen kommentoijan kaltaisia kutsutaan pahasti bluepilled:eiksi. Eli sininen pilleri on nielaistu.
"This is your last chance. After this, there is no turning back. You take the blue pill - the story ends, you wake up in your bed and believe whatever you want to believe. You take the red pill - you stay in Wonderland and I show you how deep the rabbit-hole goes."
m37
Tämä pitää paikkaansa. Asia oli vaikea aluksi hyväksyä, mutta kun sen viimein teki, ei paluuta ole. Itselleen ei voi enää valehdella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun tuo alfa/beta-elälämänvaiheteoria on pätenyt melko hyvin.
Tunnen kolmekin naista joille olin täysin näkymätön kolmekymppiseksi asti, näistä kaksi sellaista joista itse olin kiinnostunut, jotka sitten kolmekymppisinä tajusivat miten hieno mies olinkaan, ja kuinka he olivat missanneet sen nuorempina.
Mitä yhteistä näissä naisissa oli?
- kaikki olivat alkaneet haaveilemaan perheestä
- kaikki olivat keränneet hieman ylipainoa
- kaksi kolmesta kertoi huonoista kokemuksista epäluotettavien miesten kanssaJa nuo eivät olleet ainoat naiset jotka "kaavaan" sopivat, olivatpahan ainoat joita ei voi selitellä mutku ne olivat eri naisia-kieputuksella.
Nyt kolme pistettä ja papukaijamerkki sille joka arvaa kumpi näistä kuvauksista sopii minuun:
A) komea pelimies joka tykkää pitää hauskaa ja kaataa naisia
B) Jännittävä renttu joka tulee ja menee silloin kun haluaa
C) luotettava ja asiansa hoitava tavallisen näköinen mies
Oletko sinä siis kolmekymppiseksi asti haikaillut näiden kolmen naisen perään, vai mikä tarkoitus tällä viestillä on? Kyllä minäkin olin nuorena ihastunut useampaankin nuorukaiseen, jotka tuskin tiesivät minun olevan edes olemassa. Mutta koska vastakaikua ei tullut, ymmärsin jatkaa elämääni ja alkaa katselemaan muitakin miehiä. Pari noista miehistä sattui vastaan kolmenkympin korvilla ja siinä vaiheessa molemmilla oli pelkästään hyvää sanottavaa minusta. Ihan kiva, mutta mä olen jo löytänyt hyvän miehen.
En nyt oikein tiedä mitä ihmeellistä tässä on. Minusta on selvää että samoin kuin itse olen reilussa vuosikymmenessä muuttunut, varmaan nuo miehetkin ovat. Ja onhan jo tuo ikäkausi 18-30v muutenkin varsinaista elämänmuutosten ja myllerrysten aikaa. Sinä aikana ihminen opiskelee, aloittaa työelämän, muuttaa omilleen ja ottaa vastuun itsestään ja elämästään. Moni perustaa sen perheenkin tuona aikana. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki nuo elämänkokemukset muokkaavat meitä ja maailmankuvaamme. Harva kai on kolmekymppisenä sama ihminen kuin oli 18-vuotiaana.
Kauhea litania jaarittelua, tarkoituksena ainoastaan perustella että "kyl se on hei ihan oikeen" kun naiset nuss11 18-30v jänn1ksiä ja pelimiehiä ja lätkäjäbiä ja mass1keisareita, ja sitten aletaan vihdoin kolmekymppisenä tajuta että ei tuollaiset miehet ole vakiintumassa tavisnaisen kanssa.
Miksi mielestäsi mies ei saisi v1ttuutua naisen tuollaisesta menneisyydestä?
t. m37
Kenen naisen? Kuka on se nainen elämässäsi, jonka menneisyydestä katsot oikeudeksi vtttuuntua? Miksi olet sen naisen kanssa?
Otetaan satunnaisotannalla sata minua hiukan nuorempaa suomalaista naista, jotka ovat ns. suunnilleen minun tasoani, eli eivät liian kauniita eikä liian sosiaalisia eikä liian menestyneitä. Näistä sadasta tavismuijasta heittämällä 90 kappaletta on harrastanut edellisessä viestissä mainittuja miestyyppejä ikävälillä 18-30v. Jumalauuta kun v1tuttaa
:-DDD
Sori, mutta ajatus siitä, että ei ole edes olemassa mitään tietty naista, joka "menisi sinulle tunteisiin" vaan käytät energiasi vihaamalla ja katkeroitumalla naissukupuolelle yleisesti, on aika hupaisa. Oletin, että nyt on kyse edes siitä, että joku nainen kiinnostaisi mutta et pysty hyväksymään hänen menneisyyttään, mutta sinä siis ihan vaan yleisesti kierit katkeruudessa omassa betonikuutiossasi miettien naisia sekstailemassa miesten kanssa. :
Miten luulet että voin etsiä pysyvää parisuhdetta kenenkään naisen kanssa, kun koko ajan on pelko selkäpiissä että minulle osuu nainen, joka on ollut koko nuoruutensa seksikkäiden mutta parisuhdekelvottomien miesten kanssa? Luuletko oikeasti että alan sellaiselle naiselle maksamaan asuntolainaa?
Olet siis omien pelkojesi vuoksi päättänyt jättäytyä parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle. Tämä selvä. Eipä tuohon juuri muuta voi sanoa kuin oma on valintasi, joten turhaa valitat. Toisaalta, ottaen huomioon hyvin myrkyllisen ja halveksivan ajatusmaailmasi naisia kohtaan, päätöksesi on varmaan ainakin naisten kannalta ihan oikea.
Näkisin kyllä hyvin selkeästi että NAISET ovat valinneet asiaintilan, ja mies joutuu jälleen kerran kärsimään. Tämä selvä. Ikiaikainen stoori.
M43
Hohhoijaa.
M43