Te jotka olette siirtyneet töissä avokonttoreihin tai ”monityötiloihin”, sanokaa onko se ihan pyllystä?

Kamalaa on. Olen tottunut tekemään töitä esimerkiksi usean open yhteisessä huoneessa, mutta sielläkin oli oma sermeillä rajattu työpiste kaappeineen. Nyt menen töihin läppäri ja muut tykötarpeet selkärepussa mukana kulkien. Siellä repussa niitä tavaroita pitää sitten kuskata pitkin päivää sinne sun tänne. "Avokonttorin" mölinässä en pysty keskittymään mihinkään semminkin, kun selän takana kulkee reitti noin 40 ihmisen toiseen avokonttoriin ja muihin tiloihin. Koko ajan ramppaa porukkaa edes taas. Melkein sama olisi yrittää tehdä duunia steissillä Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään järkeä. Tai no, työnantaja toki säästää neliöissä. Se järki siinä on.

Ja vielä enemmän säästäisi neliöissä, jos antaisi tehdä duunin kokonaan etänä. Ainakin näin koodarille se juuri olisi unelma.

Kaikki tutkimukset osoittavat, etteivät avokonttorit toimi. Tästä työnantajat vähät välittävät, raha ratkaisee - se on kaiken mittari.

Enpä näemmä tiedä nykyajan avohelveteistä mitään, kun 16v sittem lähdin omilleni.

Todella pyllystä. Meillä ei esimies vielä halua laisinkaan sermejä tai näyttösuojia. Kaikki pitää olla avointa.. Keskittymisestä ei tule mitään kun ihmiset kälättää jatkuvasti. Mutta ehkä pahinta on se jos joku tulee puhumaan minulle työasioita, lopettaa vierustoveri töiden tekemisen, kuuntelee ja alkaa neuvomaan väliin. Argh!

Avokonttoreissa taitaa pomot olla joko yksinäisiä, kontrollifriikkejä tai niillä ei ole mitään järjellistä tekemistä. Tai kaikkea näitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään järkeä. Tai no, työnantaja toki säästää neliöissä. Se järki siinä on.

Ja vielä enemmän säästäisi neliöissä, jos antaisi tehdä duunin kokonaan etänä. Ainakin näin koodarille se juuri olisi unelma.

Aivan. Nykytekniikalla pystytään seuraamaan työn tuottavuutta ja työajan käyttöä, vaikka työskentelisi aina etänä.

Ihmisille pitäisi antaa valinnan mahdollisuus. Olkoon ne avokonttoreissa ja monitoimitiloissa, jotka tarvitsevat toisten seuraa töitä tehdessään.

Meilläkin pomo istuu sen ensimmäiset puoli tuntia päivässä avokonttorissa ja pakenee pian hiljaisuuteen.

Ärsyttää yrittää arvailla mitä asiakas sanoo puhelimeen kun työkaveri hirnuu vieressä!

Vierailija kirjoitti:

Kaupungilla töissä. Siellä on hehkutettu, miten hienoa on kun tapaa ihan eri yksiköissä työskenteleviä ihmisiä ja syntyy hedelmällistä kanssakäymistä, kun ei ole nimettyjä työpisteitä.  Todellisuus on sitä, että taakse hiippailee joku tuntematon ihminen tavarakorinsa kanssa, asettuu istumaan tekemään töitä eikä (luojan kiitos) sano sanaakaan - eikä minulla ole harmaata hajua, kuka se on.

Meidän avotilassamme (16 paikkaa) ramppaa koko ajan täysin vieraita mitälie hallinnon ihmisiä, heitä tulee ja menee ja istuu jonkun vakiopaikalle ja saa aikaan ketjureaktion kun kaikki joutuvat istumaan muualle kuin mihin ovat tottuneet. Olisi hyödyllistä pitää työpistettä sellaisten ihmisten lähellä, jotka tekevät samoihin asioihin liittyviä hommia, mutta ei voi kun aina joutuu etsimään uuden paikan. Toki "tärkeillä ihmisillä" on omat huoneensa. Ja yksi tiimi toisessa avotilassa on linnoittautunut omaan nurkkaansa ja koristellut sen oman mielensä mukaan, kun minulta on taas kielletty yhden aanelosen kiinnittäminen sermiin (aluejakoja joita en muista ulkoa). P****estä koko paikka.

Haa, taidat olla samassa työpaikassa kuin mä! Kuulun nimittäin tohon tiimiin, joka on linnoittautunut omaan nurkkaan. Me pidettiin naurettavana noita käytäntöjä ja vähän kapinoitiin niitä vastaan eikä ekaa viikkoa lukuun ottamatta ole jouduttu kohtaamaan muilta suoraa nurinaa asiasta. Arkipäivän kansalaistottelemattomuutta! En kestäisi, jos ei olis edes sitä omaa soppea.

Riippuu ihan siitä mitä tekee työkseen ja miten tila on rakennettu.

Yhdessä työpaikassa työntekijät oli pääsääntöisesti myyjiä ja luovaa työtä tekeviä. Kaikki oli tungettu samaan tilaan ilman väliseiniä. Myyjät huutaa puhelimeen samalla, kun toiset yrittää tehdä taittoja. Rekrytointi yrittää samassa tilassa tehdä työhaastetteluita. Neuvotteluhuoneita on liian vähän ja työpuheluita tehdään vessassa, koska erillisiä puhelinkoppeja ei ole. Kaikilla oli kuitenkin oma istumapaikka mutta säilytystilaa sai vain esimiehet. Pöydät olikin sitten sen näköiset.

Toisessa työpaikassa oli monitoimitila ja työntekijät tekivät asiantuntijatyötä. Oli hiljaisia tiloja, keskittymishuoneita, puhelinkoppeja ja neuvotteluhuoneita. Löytyi sohvaa ja jumppapalloa. Lopputulemana aamuisin kaikki kiirehti omalle lempipaikalleen. Keskittymishuone varattiin koko päiväksi varmuuden vuoksi tai vain sen takia, ettei muualla ollut tilaa, koska paikkoja oli muutama liian vähän, jos kaikki sattuivatkin tulemaan toimistolle samaan aikaan. Tilaa oli myös liian vähän, minkä seurauksena istumapaikkoja ei ollut tarpeeksi oikeilla paikoilla. Saattoi siis käydä niin, että hiljaisessa tilassa puhelimet soivat jatkuvasti. Hyviä puolia oli omat lukittavat kaapit jokaiselle ja työtilojen siisteys, kun paikat raivattiin aina päivän päätteeksi. Työtiloissa oli myös syöminen kielletty, jolloin porukka kokoontui samaan tilaan syömään eväitä ja keskustelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

On olemassa hyviä monitoimitiloja ja erittäin huonosti toteutettuja avokonttoreita.

Nuo huonot avokonttorit ovat painajaisia, mutta taidolla suunnitellut monitoimitilat ovat loistava ratkaisu. Saat tehdä töitä sohvalla jos haluat, pallotuolissa jos haluat, voit istua kahvilassa, hiljaisessa huoneessa tai ihan missä vain on paras tehdä töitä. Minä nautin kun uusiin tiloihin pääsin. 

Nimim. 20 vuotta omassa työhuoneessa

Joo, tähänhän nuorempia ikäpolvia jo koulutetaan alaluokilta lähtien - sohvalla tai tyynyllä röhnöttämiseen tai vaikka siellä pallotuolissa kyljittäin. Muistan kuinka aikoinaan meille motkotettiin huonosta ryhdistä ja siitä ettei saa röhnöttää, ergonomia oli todella tärkeää - ja nyt se ei ole sitten yhtään tärkeää, ei pätkääkään tärkeää, röhnöttäkää vain. Siirtykää vain istumaan kovalta penkiltä upottavaan sohvaan ja sieltä sinne pallotuoliin. Saa nähdä tuleeko sitten uusille ikäpolville selkäongelmia. Hupaisaa tuo kyllä on. Terveyden vaaliminenkin menee ihan työnantajien käskyjen mukaan. Nyt pitää olla avokonttoreita, monityötiloja, vaikka riippumattomat tutkimukset osoittavat, että ne ovat tehottomia. Mutta tämä on se 'oikea' suunta mihin työnantajat haluavat asioiden menevän, niin silloin ne menevät niin, ja siihen sopeutuu kansanterveys ja koululaitos.

Toinen vastavaava työnantajapuolen vaatimus on halvan, ulkomaisen työvoiman saanti Suomeen, sitä on poliitikkojen ja viranomaisten toteltava. Nämä kaksi suurta muutosta työelämässä on nyt käynnissä, ja kohta on työelämään astumassa ikäpolvet, jotka muusta, paremmasta eivät edes tiedä, eivätkä siten osaa kaivata/ihmetellä/vaatia. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tutkimukset osoittavat, etteivät avokonttorit toimi. Tästä työnantajat vähät välittävät, raha ratkaisee - se on kaiken mittari.

Eihän se ratkaise jos avokonttorit eivät toimi. Työnantaja menettää siinä rahaa kun porukka tekee huonompaa työtä. Ilmeisesti trendien seuraaminen menee kaiken edelle.

Minulla on monitilatoimistosta hyvät kokemukset. Jokaiselle on lukolliset kaapit tavaroille, työpisteitä on riittävästi joten paikan löytää vaikka tulisi töihin myöhemminkin ja erilaisille työpäiville/työtehtäville on valittavissa erilaisia tiloja. Esimiehilläkään ei ole omia huoneita tai työpisteitä. On täysin hiljaista tilaa (joka aika hyvin on hiljaisena pysynytkin) ja sitte tilaa jossa saa lyhyitä puheluita hoitaa tai kysyä neuvoa työkaverilta (tämäkin tila ison osan päivästä ihan hiljainen). Ja sitten eri kokoisia ja erilaisella varustuksella olevia huoneita ja neuvottelutiloja, joita varataan sähköisesti kalenterin kautta. Tilat ovat tyylikkäät ja viihtyisät! Ja kyllä, osa porukasta inhoaa tiloja ja purnaa niistä jatkuvasti, ovat selvästi päättäneet ettei tiloissa voi olla MITÄÄN hyvää. Todella rasittavaa kuunneltavaa kun aikuiset ihmiset valittaa tilojen toimimattomuudesta, vaikkeivat he itse ole edes kunnolla suostuneet niitä kokeilemaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on monitilatoimistosta hyvät kokemukset. Jokaiselle on lukolliset kaapit tavaroille, työpisteitä on riittävästi joten paikan löytää vaikka tulisi töihin myöhemminkin ja erilaisille työpäiville/työtehtäville on valittavissa erilaisia tiloja. Esimiehilläkään ei ole omia huoneita tai työpisteitä. On täysin hiljaista tilaa (joka aika hyvin on hiljaisena pysynytkin) ja sitte tilaa jossa saa lyhyitä puheluita hoitaa tai kysyä neuvoa työkaverilta (tämäkin tila ison osan päivästä ihan hiljainen). Ja sitten eri kokoisia ja erilaisella varustuksella olevia huoneita ja neuvottelutiloja, joita varataan sähköisesti kalenterin kautta. Tilat ovat tyylikkäät ja viihtyisät! Ja kyllä, osa porukasta inhoaa tiloja ja purnaa niistä jatkuvasti, ovat selvästi päättäneet ettei tiloissa voi olla MITÄÄN hyvää. Todella rasittavaa kuunneltavaa kun aikuiset ihmiset valittaa tilojen toimimattomuudesta, vaikkeivat he itse ole edes kunnolla suostuneet niitä kokeilemaan.

Kaihan tuo toimiikin jos oikeasti on panostettu suunnitteluun. 

Meillä taas jo lähtökohtaisesti työpisteiden ylibuukkaus on yli 30 % ja pieniä vetäytymistiloja ei ole nimeksikään. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis kärsiä yleisissä työtiloissa ja hoitaa omat skype-palaverit häiriten muita, koska ei voi mennä täysin hiljaisiinkaan työtiloihin.

Viihtyminen riippuu minulla täysin pohjavireestä ja työtilanteesta. Jos on leppoisa vaihe työssä, mikään ei ärsytä ja ihmisten kohtaaminen on mukavaa. Jos olen väsynyt tai on kova kiire, tulen todella tietoiseksi muiden ihmisten läsnäolosta ja kaikki pikkuhuokauksetkin häiritsevät. 

Voi taivas. Itse olen voimakkaasti ärsykeherkkä introvertti ja luulen, etten saisi mitään aikaiseksi jos selän takana kuljetaan edestakaisin ja joku puhua pälpättää parin metrin päässä. Hermoloma kutsuisi muutamassa kuukaudessa, varsinkin jos etätöitä ei olisi mahdollista tehdä väh. 2 päivää viikossa.

Olen myös herkkä ympäristön melulle ja liikkeelle, enkä pysty keskittymään avo/monitoimitilassa kunnolla mihinkään. Oikein harmittaa, että päivät vaan tuntuvat valuvan hukkaan. Yritän sitten paikkailla tekemällä iltaisin ja kotona. Ihan älytöntä. Kotonakin tosin on välillä ihan hermostunut olo, jos on ollut sellainen päivä, että paljon hälinää ympärillä. Jaksamisen kanssa on todella vaikeauksia.

Täällä yksi ääniherkkä, introvertti, lisäksi olen todella kranttu musiikin suhteen (yleensä taustamusiikki on minulle yäk, kaupalliset radiokanavat ihan kauhistus). Teeen asiantutnijatyötä, jossa välillä tarvitsee pidempiä aikoja keskittyä hiljaa. En olisi koskaan ikinä kuuna päivänä arvannut sopeutuvani monitilakonttoriin. Mutta, näin sitä vaan oppii, olen jopa alkanut tykkäämään siitä. Rakastan tiimityötä ja verkostoitumista ja kun minulla oli työhuone, koin olevani ihan eristyksissä siellä. Nyt teen hiljaa työtä tiimikaverien läheisyydessä, se on kivaa.

Meillä on avokonttori, jossa on tarpeeksi puhelinkoppeja/pikku kokoushuoneiata. Avotilassa on pääsääntöisesti aika hiljaista. Varsinaisia kokoushuoneita ei ole tarpeeksi, mutta on iso kahvitila / tori, jossa voi myös kokoustaa. Lattia- ja seinämateriaalit ovat ääntä vaimentavia. Henkilöstöltä kysyttiin useaan otteeseen toiveita ja tarpeita ennen rwmonttiin ryhtymistä.

Olen jopa oppinut käyttämään musiiikkia kuulokkeista työntekemisen taustana (en olisi ikinä uskonut). Minulla on erilaisia soittolistoja, rauhoittavia, energisoivia, jne riippuen työtehtävästä.