Miksi Turku käytti 5,6 miljoonaa euroa hiihtohissiin, ja sitten riistää vanhuksilta ja lapsilta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi Alavuden kunta hassasi 180 000 maitokannuihin ja yli 90 000 toritaiteeseen?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006281942.html

Ai joku olikin jo muistanut tämän. Itse asun siis kyseisessä paikassa ja vähän ihmettelen tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vähän perehtyä, mitä eroa on investoinnilla ja kululla. Toisen on tarkoitus maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä ja tuoda voittoa. Toinen on menoerä, jota ei koskaan saada takaisin.

Minulleko sanoit? Tiedän hyvin kulun ja investoinnin eron ja muutenkin ymmärrän kuntataloudesta enemmän kuin suomalaiset keskimäärin (se liittyy työhöni). Sitä sen sijaan en ymmärrä, että miten kommenttisi liittyy aloitukseni aiheeseen. Se hiihtohissi ei ole investointi, koska se ei tuota mitään. Sen sijaan pienemmän päiväkotiryhmät ja pienemmät luokkakoot säästäisi paljon rahaa tulevaisuudessa (ehkäisisi isoja menoja). Ap

Siis kerro, millainen hiihtohissi ei tuota mitään? Onko se ilmaiskäytössä?

Ilmeisesti. Näin kertoi google. En tosiaan asu lähelläkään Turkua, mutta googlasin asian, että on ilmainen. Ap

On ilmainen ja jatkuvasti epäkunnossa joten korjauskulut juoksee jatkuvasti eikä sitä juuri käytetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vähän perehtyä, mitä eroa on investoinnilla ja kululla. Toisen on tarkoitus maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä ja tuoda voittoa. Toinen on menoerä, jota ei koskaan saada takaisin.

Minulleko sanoit? Tiedän hyvin kulun ja investoinnin eron ja muutenkin ymmärrän kuntataloudesta enemmän kuin suomalaiset keskimäärin (se liittyy työhöni). Sitä sen sijaan en ymmärrä, että miten kommenttisi liittyy aloitukseni aiheeseen. Se hiihtohissi ei ole investointi, koska se ei tuota mitään. Sen sijaan pienemmän päiväkotiryhmät ja pienemmät luokkakoot säästäisi paljon rahaa tulevaisuudessa (ehkäisisi isoja menoja). Ap

Se hissi rakennettiin jotta Kakolanmäen uusien arvotalojen vanhenevilla asukkailla olisi helppo liikkua. En tosin tajua miksi kaupunigin rahoista.  Eiköhän kokoomusjohdon sukulaiset ja ystävät asu niissä taloissa heh heh

Samasta syystä kuin lasten leikkipaikat rakennetaan 'yhteisistä' rahoista. Voi sitä valituksen määrää jos leikkipaikoista pitäisi maksaa käytön mukaan.

Funikulaari investointina ei koskaan maksa itseään takaisin, koska

A) korjauskulut ovat jatkuvia, kun se roskapönttö ei toimi ja

B) sen käytöstä ei peritä maksua.

Ja tämän investoinnin hinnalla olisi palkattu monta hoitajaa vanhustyöhön pitkäksi aikaa.

Amen!

Tätä se on kun on porvarivetoinen kunnanvaltuusto.

PS. Kannattaa käydä vessassa ennen kuin menee jumikulaariin. Pitkä aika odottaa poispääsyä jos on kusihätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sillä hissillä on ollut joku funktio toisaalla. Aloittajan ajatuksen juoksulla rahaa ei saisi budjetoida mihinkään ennen kuin ensimmäisen prioriteetin asia (joka on täysin subjektiivinen käsite) on hoidettu täydellisesti kuntoon (joka tämäkin on subjektiivinen käsite).

Vaikka hissiin oltaisiin käytetty 10 tai 20 miljoonaa, ei sillä olisi mitään vaikutusta vanhusten hoitoon. Vanhusten hoitoon vaikutetaan mm. lainsäädännöllä ja vanhusten hoidon budjetoinnilla.

Kuule kyllä ne kaupungin rahat muodostavat yhden potin, josta sitten laitetaan x verran vanhuksiin, y verran lapsii, z verran hiihtohisseihin ja w verran johonkin muuhun. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn ei välttämättä jää yhtään rahaa.

Tämä on yleinen harhaluulo. Kaupungin tai valtion rahat ei muodostu 'yhdestä potista'. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn tällä on vaikutusta vain jos ne rahoitetaan samasta budjetin momentista. Tämä on tosiasia vaikka sitä ei halutakaan uskoa.

Ensin päätetään paljonko rahaa aiotaan käyttää liikuntaan, kulttuuriin, sosiaalipalveluihin ja vanhusten hyvinvointiin. Sitten näiden budjetin haarojen sisällä allokoidaan rahat sossun ja vanhustenhuollon välillä. Kun funikulaari maksetaan kulttuuritoimen budjetista, tällä ei ole mitään vaikutusta vanhustenhuollon rahoihin, vaan funikulaari vaikuttaa siihen paljonko rahaa voidaan käyttää Down by the laiturin tai Ruisrockin tukemiseen.

Siitä voidaan keskustella että jos funkularia ei oltaisi tehty, niin olisiko kulttuuriin voitu laittaa 5 miljoonaa vähemmän ja sosiaalibudjettiin 5 miljoonaa enemmän, mutta sitten funikulaari oltaisiin tehty tästä huolimnatta, mutta jätetty Ruisrockin 5 miljoonaa antamatta. Olisiko funkulaari siltikin vienyt vanhusten huollon rahoja? 

Sinukla se harhaluulo on. Nuo toimialakohtaiset budjetit muodostavat yhdessä kaupungin budjetin. Ja siitä koko budjetista päätetään paljonko mikun toimiala saa ja miltä toimialalta säästetään.

Ei tämä ole mielipideasia, vaan tosiasia. Budjetin eri momentit päätetään ENSIN ja vasta sitten budjetin sisällä mitä sillä rahalla tehdään. Sitten eri momentit anovat lisää rahaa ja tästä kieltäydytään, joskus harvoin myönnetään miljoona lisää sinne ja tänne. Tätä kutsutaan politiikaksi. Esim. valtion budjetissa koko keskustelu käydään n. 5 prosentista valtion rahoja. 95 prosentista kaikki on yksimielisiä.

Valtiotasolla opposition vaihtoehtobudjetti tehdään seuraavasti. Otetaan hallituksen budjetti, laitetaan kaikkeen miljoona lisää, velkaa otetaan 10 miljoonaa vähemmän ja puuttuneet rahat otetaan "harmaasta talouden torjunnasta" tai jostakin uudesta verosta joka ei rokota omia kannattajia. Lisäksi keksitään kaksi tai kolme keihäänkärkeä johon 'panostettaisiin' kunnolla, esim. koulutus, poliisit tai vanhustenhuolto. Sitten kaikissa keskusteluissa voidaan sanoa, että meidänpä budjetissa oltaisiin laitettu enemmän rahaa (valitse kohde) ja otettu vielä vähemmän velkaakin.

Viisastelet ihan tyhjyyksiä etkä näe metsää puilta. Aloitukseni pointti oli, että miksi vakavissa talousvaikeuksissa oleva Turku on halunnut laittaa niin paljon rahaa liikunta-kulttuuri-funi-toimialan budjettiin, että nyt sen on "pakko" säästää lapsi-vanhus-toimialojen budjeteista. On täysin kuntapoliittinen valinta, että mihin veroeuroja kunnassa halutaan ohjata. Halusin tietää miksi niitä on haluttu ohjata noin paljon "funitoimialalle", että nyt ollaan tilanteessa, että lapsille ja vanhuksille ei muka riitä rahaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vähän perehtyä, mitä eroa on investoinnilla ja kululla. Toisen on tarkoitus maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä ja tuoda voittoa. Toinen on menoerä, jota ei koskaan saada takaisin.

Minulleko sanoit? Tiedän hyvin kulun ja investoinnin eron ja muutenkin ymmärrän kuntataloudesta enemmän kuin suomalaiset keskimäärin (se liittyy työhöni). Sitä sen sijaan en ymmärrä, että miten kommenttisi liittyy aloitukseni aiheeseen. Se hiihtohissi ei ole investointi, koska se ei tuota mitään. Sen sijaan pienemmän päiväkotiryhmät ja pienemmät luokkakoot säästäisi paljon rahaa tulevaisuudessa (ehkäisisi isoja menoja). Ap

Siis kerro, millainen hiihtohissi ei tuota mitään? Onko se ilmaiskäytössä?

Ei sitä voi hiihtohissiksi sanoa. Funikulaari on Kakolanmäellä joka on rakennettu täyteen kerrostaloja aivan vieri viereen. Turussa ei ole ollut lunta moneen vuoteen.

Funikulaari on olevinaan kai joku maisema- näköalahissi! Hih! 🤭.

Vierailija kirjoitti:

PS. Kannattaa käydä vessassa ennen kuin menee jumikulaariin. Pitkä aika odottaa poispääsyä jos on kusihätä.

Niin sieltä kai pääsee pois niin että palokunta tulee auttamaan ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sillä hissillä on ollut joku funktio toisaalla. Aloittajan ajatuksen juoksulla rahaa ei saisi budjetoida mihinkään ennen kuin ensimmäisen prioriteetin asia (joka on täysin subjektiivinen käsite) on hoidettu täydellisesti kuntoon (joka tämäkin on subjektiivinen käsite).

Vaikka hissiin oltaisiin käytetty 10 tai 20 miljoonaa, ei sillä olisi mitään vaikutusta vanhusten hoitoon. Vanhusten hoitoon vaikutetaan mm. lainsäädännöllä ja vanhusten hoidon budjetoinnilla.

Kuule kyllä ne kaupungin rahat muodostavat yhden potin, josta sitten laitetaan x verran vanhuksiin, y verran lapsii, z verran hiihtohisseihin ja w verran johonkin muuhun. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn ei välttämättä jää yhtään rahaa.

Tämä on yleinen harhaluulo. Kaupungin tai valtion rahat ei muodostu 'yhdestä potista'. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn tällä on vaikutusta vain jos ne rahoitetaan samasta budjetin momentista. Tämä on tosiasia vaikka sitä ei halutakaan uskoa.

Ensin päätetään paljonko rahaa aiotaan käyttää liikuntaan, kulttuuriin, sosiaalipalveluihin ja vanhusten hyvinvointiin. Sitten näiden budjetin haarojen sisällä allokoidaan rahat sossun ja vanhustenhuollon välillä. Kun funikulaari maksetaan kulttuuritoimen budjetista, tällä ei ole mitään vaikutusta vanhustenhuollon rahoihin, vaan funikulaari vaikuttaa siihen paljonko rahaa voidaan käyttää Down by the laiturin tai Ruisrockin tukemiseen.

Siitä voidaan keskustella että jos funkularia ei oltaisi tehty, niin olisiko kulttuuriin voitu laittaa 5 miljoonaa vähemmän ja sosiaalibudjettiin 5 miljoonaa enemmän, mutta sitten funikulaari oltaisiin tehty tästä huolimnatta, mutta jätetty Ruisrockin 5 miljoonaa antamatta. Olisiko funkulaari siltikin vienyt vanhusten huollon rahoja? 

Sinukla se harhaluulo on. Nuo toimialakohtaiset budjetit muodostavat yhdessä kaupungin budjetin. Ja siitä koko budjetista päätetään paljonko mikun toimiala saa ja miltä toimialalta säästetään.

Ei tämä ole mielipideasia, vaan tosiasia. Budjetin eri momentit päätetään ENSIN ja vasta sitten budjetin sisällä mitä sillä rahalla tehdään. Sitten eri momentit anovat lisää rahaa ja tästä kieltäydytään, joskus harvoin myönnetään miljoona lisää sinne ja tänne. Tätä kutsutaan politiikaksi. Esim. valtion budjetissa koko keskustelu käydään n. 5 prosentista valtion rahoja. 95 prosentista kaikki on yksimielisiä.

Valtiotasolla opposition vaihtoehtobudjetti tehdään seuraavasti. Otetaan hallituksen budjetti, laitetaan kaikkeen miljoona lisää, velkaa otetaan 10 miljoonaa vähemmän ja puuttuneet rahat otetaan "harmaasta talouden torjunnasta" tai jostakin uudesta verosta joka ei rokota omia kannattajia. Lisäksi keksitään kaksi tai kolme keihäänkärkeä johon 'panostettaisiin' kunnolla, esim. koulutus, poliisit tai vanhustenhuolto. Sitten kaikissa keskusteluissa voidaan sanoa, että meidänpä budjetissa oltaisiin laitettu enemmän rahaa (valitse kohde) ja otettu vielä vähemmän velkaakin.

Viisastelet ihan tyhjyyksiä etkä näe metsää puilta. Aloitukseni pointti oli, että miksi vakavissa talousvaikeuksissa oleva Turku on halunnut laittaa niin paljon rahaa liikunta-kulttuuri-funi-toimialan budjettiin, että nyt sen on "pakko" säästää lapsi-vanhus-toimialojen budjeteista. On täysin kuntapoliittinen valinta, että mihin veroeuroja kunnassa halutaan ohjata. Halusin tietää miksi niitä on haluttu ohjata noin paljon "funitoimialalle", että nyt ollaan tilanteessa, että lapsille ja vanhuksille ei muka riitä rahaa. Ap

Itse viisastelet, että kulttuuribudjetin sisällä tehdyt valinnat jotenkin vaikuttaisivat hoitajien määrään toisessa budjetissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupungilla/kunnalla on noin 550 lakisääteistä tehtävää ja tuhat velvoitetta jotka sen pitää hoitaa, vanhusten huollon lisäksi. Näihin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu mm. hyvin laajoja käsitteitä kuten parantaa kuntalaisten hyvinvointia tarjoamalla virkistävää ja kehittävää kultturitoimintaa, sekä edistää tasa-arvoa. Tasa-arvoksi katsotaan mm. se, että myös kokomuuslaisilla vanhuksilla on mahdollisuus päästä pois kotoaan julkisilla liikennevälineillä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon budjetin kasvattaminen tehdään muualla kuin valittamalla funikularista. Esimerkiksi lisäämällä kunnan tuloja panostamalla elinkeinotoimintaan. Tämä vaatii lisää rahaa, joka voidaan tarvittaessa joutua ottamaan velaksi.

Lisäksi tässä keskustelussa on puhuttu, että funkulaari on investointi. Tämähän on vain hyvä asia, jos se olisi kulu, niin tämä olisi huono asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vähän perehtyä, mitä eroa on investoinnilla ja kululla. Toisen on tarkoitus maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä ja tuoda voittoa. Toinen on menoerä, jota ei koskaan saada takaisin.

Minulleko sanoit? Tiedän hyvin kulun ja investoinnin eron ja muutenkin ymmärrän kuntataloudesta enemmän kuin suomalaiset keskimäärin (se liittyy työhöni). Sitä sen sijaan en ymmärrä, että miten kommenttisi liittyy aloitukseni aiheeseen. Se hiihtohissi ei ole investointi, koska se ei tuota mitään. Sen sijaan pienemmän päiväkotiryhmät ja pienemmät luokkakoot säästäisi paljon rahaa tulevaisuudessa (ehkäisisi isoja menoja). Ap

Se hissi rakennettiin jotta Kakolanmäen uusien arvotalojen vanhenevilla asukkailla olisi helppo liikkua. En tosin tajua miksi kaupunigin rahoista.  Eiköhän kokoomusjohdon sukulaiset ja ystävät asu niissä taloissa heh heh

Ankea on "arvotalo" ympäristö Kakolanmäellä. Hintaa niissä asunnoissa varmaan on. Kyllä ne asukkaat kulkee omilla autoillaan ei ne mitään funikulaari tarvitse.

HIenoa että otetaan kantaa mihin veroeuroja käytetään. Välillä tuntuu, että istutaan vain "sirkushuveja" katsellen eikä ketään kiinnosta mitä meidän rahoilla tehdään. Minua harmittaa tämä nyky meno todellakin. En ole turkulainen mutta hiihtohissi aakeella laakeella ei tunnu järkeen käyvältä. Siis ei taida kummoisiakaan kumpuja Turussa olla.

Ennen kuntatalous oli tiukempaa, nyt EU aikana järjestetään joka kuukausi huippukokouksia syystä jos toisestakin. Varmasti on tärkeää, että suuret ja viisaat kokoontuvat face to face mutta tämä on lähtenyt vähän lapasesta. Samaan aikaan ovat olevinaan huolissaan ilmastosta ja yksityiskoneilla lentävät. Skypekin on keksitty. Pieni, kovapalkkainen eliitti tuhlaa meidän rahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sillä hissillä on ollut joku funktio toisaalla. Aloittajan ajatuksen juoksulla rahaa ei saisi budjetoida mihinkään ennen kuin ensimmäisen prioriteetin asia (joka on täysin subjektiivinen käsite) on hoidettu täydellisesti kuntoon (joka tämäkin on subjektiivinen käsite).

Vaikka hissiin oltaisiin käytetty 10 tai 20 miljoonaa, ei sillä olisi mitään vaikutusta vanhusten hoitoon. Vanhusten hoitoon vaikutetaan mm. lainsäädännöllä ja vanhusten hoidon budjetoinnilla.

Kuule kyllä ne kaupungin rahat muodostavat yhden potin, josta sitten laitetaan x verran vanhuksiin, y verran lapsii, z verran hiihtohisseihin ja w verran johonkin muuhun. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn ei välttämättä jää yhtään rahaa.

Tämä on yleinen harhaluulo. Kaupungin tai valtion rahat ei muodostu 'yhdestä potista'. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn tällä on vaikutusta vain jos ne rahoitetaan samasta budjetin momentista. Tämä on tosiasia vaikka sitä ei halutakaan uskoa.

Ensin päätetään paljonko rahaa aiotaan käyttää liikuntaan, kulttuuriin, sosiaalipalveluihin ja vanhusten hyvinvointiin. Sitten näiden budjetin haarojen sisällä allokoidaan rahat sossun ja vanhustenhuollon välillä. Kun funikulaari maksetaan kulttuuritoimen budjetista, tällä ei ole mitään vaikutusta vanhustenhuollon rahoihin, vaan funikulaari vaikuttaa siihen paljonko rahaa voidaan käyttää Down by the laiturin tai Ruisrockin tukemiseen.

Siitä voidaan keskustella että jos funkularia ei oltaisi tehty, niin olisiko kulttuuriin voitu laittaa 5 miljoonaa vähemmän ja sosiaalibudjettiin 5 miljoonaa enemmän, mutta sitten funikulaari oltaisiin tehty tästä huolimnatta, mutta jätetty Ruisrockin 5 miljoonaa antamatta. Olisiko funkulaari siltikin vienyt vanhusten huollon rahoja? 

Sinukla se harhaluulo on. Nuo toimialakohtaiset budjetit muodostavat yhdessä kaupungin budjetin. Ja siitä koko budjetista päätetään paljonko mikun toimiala saa ja miltä toimialalta säästetään.

Ei tämä ole mielipideasia, vaan tosiasia. Budjetin eri momentit päätetään ENSIN ja vasta sitten budjetin sisällä mitä sillä rahalla tehdään. Sitten eri momentit anovat lisää rahaa ja tästä kieltäydytään, joskus harvoin myönnetään miljoona lisää sinne ja tänne. Tätä kutsutaan politiikaksi. Esim. valtion budjetissa koko keskustelu käydään n. 5 prosentista valtion rahoja. 95 prosentista kaikki on yksimielisiä.

Valtiotasolla opposition vaihtoehtobudjetti tehdään seuraavasti. Otetaan hallituksen budjetti, laitetaan kaikkeen miljoona lisää, velkaa otetaan 10 miljoonaa vähemmän ja puuttuneet rahat otetaan "harmaasta talouden torjunnasta" tai jostakin uudesta verosta joka ei rokota omia kannattajia. Lisäksi keksitään kaksi tai kolme keihäänkärkeä johon 'panostettaisiin' kunnolla, esim. koulutus, poliisit tai vanhustenhuolto. Sitten kaikissa keskusteluissa voidaan sanoa, että meidänpä budjetissa oltaisiin laitettu enemmän rahaa (valitse kohde) ja otettu vielä vähemmän velkaakin.

Viisastelet ihan tyhjyyksiä etkä näe metsää puilta. Aloitukseni pointti oli, että miksi vakavissa talousvaikeuksissa oleva Turku on halunnut laittaa niin paljon rahaa liikunta-kulttuuri-funi-toimialan budjettiin, että nyt sen on "pakko" säästää lapsi-vanhus-toimialojen budjeteista. On täysin kuntapoliittinen valinta, että mihin veroeuroja kunnassa halutaan ohjata. Halusin tietää miksi niitä on haluttu ohjata noin paljon "funitoimialalle", että nyt ollaan tilanteessa, että lapsille ja vanhuksille ei muka riitä rahaa. Ap

Itse viisastelet, että kulttuuribudjetin sisällä tehdyt valinnat jotenkin vaikuttaisivat hoitajien määrään toisessa budjetissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupungilla/kunnalla on noin 550 lakisääteistä tehtävää ja tuhat velvoitetta jotka sen pitää hoitaa, vanhusten huollon lisäksi. Näihin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu mm. hyvin laajoja käsitteitä kuten parantaa kuntalaisten hyvinvointia tarjoamalla virkistävää ja kehittävää kultturitoimintaa, sekä edistää tasa-arvoa. Tasa-arvoksi katsotaan mm. se, että myös kokomuuslaisilla vanhuksilla on mahdollisuus päästä pois kotoaan julkisilla liikennevälineillä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon budjetin kasvattaminen tehdään muualla kuin valittamalla funikularista. Esimerkiksi lisäämällä kunnan tuloja panostamalla elinkeinotoimintaan. Tämä vaatii lisää rahaa, joka voidaan tarvittaessa joutua ottamaan velaksi.

Lisäksi tässä keskustelussa on puhuttu, että funkulaari on investointi. Tämähän on vain hyvä asia, jos se olisi kulu, niin tämä olisi huono asia.

En ole väittänyt tuota mitä tummensin tekstistäsi. Sen keksit ihan itse. Olen ainoastaan kysytty, että jos rahat on tosi tiukilla, niin miksi funi-toimialaan ohjataan rahaa ja säästetään rankasti sote ja lapsi -toimialasta. 

Ja tässä keskustelussa ei ole todettu, että funi olisi investointi vaan ainoastaan se on kulu. Se on ilmainen ja koko ajan rikki, eli siihen ainoastaan palaa rahaa eikä se tuota mitään.

Ap

Mistä sinä haluaisit, että valtio säästäisi:

1. Vanhuksista

2. Lapsista

3. Opiskelijoista 

4. Maa han muut taj ista

5. Kaikista ylimääräisistä kissanristiäisistä ja Suomessa ja ulkomailla

Mietin usein millä rahalla tuo ja tuokin järjestetään ja aika usein ihmettelen priorisointia. Kansalaisten tosiaan kannattaa miettiä, mehän ollaan maksumiehiä.

jklsfjkslf kirjoitti:

Mistä sinä haluaisit, että valtio säästäisi:

1. Vanhuksista

2. Lapsista

3. Opiskelijoista 

4. Maa han muut taj ista

5. Kaikista ylimääräisistä kissanristiäisistä ja Suomessa ja ulkomailla

Mietin usein millä rahalla tuo ja tuokin järjestetään ja aika usein ihmettelen priorisointia. Kansalaisten tosiaan kannattaa miettiä, mehän ollaan maksumiehiä.

Tämä keskustelu koski Turun eikä valtion budjettia, mutta vastaan sinulle nyt silti, että kohdista 4 ja 5.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sillä hissillä on ollut joku funktio toisaalla. Aloittajan ajatuksen juoksulla rahaa ei saisi budjetoida mihinkään ennen kuin ensimmäisen prioriteetin asia (joka on täysin subjektiivinen käsite) on hoidettu täydellisesti kuntoon (joka tämäkin on subjektiivinen käsite).

Vaikka hissiin oltaisiin käytetty 10 tai 20 miljoonaa, ei sillä olisi mitään vaikutusta vanhusten hoitoon. Vanhusten hoitoon vaikutetaan mm. lainsäädännöllä ja vanhusten hoidon budjetoinnilla.

Kuule kyllä ne kaupungin rahat muodostavat yhden potin, josta sitten laitetaan x verran vanhuksiin, y verran lapsii, z verran hiihtohisseihin ja w verran johonkin muuhun. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn ei välttämättä jää yhtään rahaa.

Tämä on yleinen harhaluulo. Kaupungin tai valtion rahat ei muodostu 'yhdestä potista'. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn tällä on vaikutusta vain jos ne rahoitetaan samasta budjetin momentista. Tämä on tosiasia vaikka sitä ei halutakaan uskoa.

Ensin päätetään paljonko rahaa aiotaan käyttää liikuntaan, kulttuuriin, sosiaalipalveluihin ja vanhusten hyvinvointiin. Sitten näiden budjetin haarojen sisällä allokoidaan rahat sossun ja vanhustenhuollon välillä. Kun funikulaari maksetaan kulttuuritoimen budjetista, tällä ei ole mitään vaikutusta vanhustenhuollon rahoihin, vaan funikulaari vaikuttaa siihen paljonko rahaa voidaan käyttää Down by the laiturin tai Ruisrockin tukemiseen.

Siitä voidaan keskustella että jos funkularia ei oltaisi tehty, niin olisiko kulttuuriin voitu laittaa 5 miljoonaa vähemmän ja sosiaalibudjettiin 5 miljoonaa enemmän, mutta sitten funikulaari oltaisiin tehty tästä huolimnatta, mutta jätetty Ruisrockin 5 miljoonaa antamatta. Olisiko funkulaari siltikin vienyt vanhusten huollon rahoja? 

Sinukla se harhaluulo on. Nuo toimialakohtaiset budjetit muodostavat yhdessä kaupungin budjetin. Ja siitä koko budjetista päätetään paljonko mikun toimiala saa ja miltä toimialalta säästetään.

Ei tämä ole mielipideasia, vaan tosiasia. Budjetin eri momentit päätetään ENSIN ja vasta sitten budjetin sisällä mitä sillä rahalla tehdään. Sitten eri momentit anovat lisää rahaa ja tästä kieltäydytään, joskus harvoin myönnetään miljoona lisää sinne ja tänne. Tätä kutsutaan politiikaksi. Esim. valtion budjetissa koko keskustelu käydään n. 5 prosentista valtion rahoja. 95 prosentista kaikki on yksimielisiä.

Valtiotasolla opposition vaihtoehtobudjetti tehdään seuraavasti. Otetaan hallituksen budjetti, laitetaan kaikkeen miljoona lisää, velkaa otetaan 10 miljoonaa vähemmän ja puuttuneet rahat otetaan "harmaasta talouden torjunnasta" tai jostakin uudesta verosta joka ei rokota omia kannattajia. Lisäksi keksitään kaksi tai kolme keihäänkärkeä johon 'panostettaisiin' kunnolla, esim. koulutus, poliisit tai vanhustenhuolto. Sitten kaikissa keskusteluissa voidaan sanoa, että meidänpä budjetissa oltaisiin laitettu enemmän rahaa (valitse kohde) ja otettu vielä vähemmän velkaakin.

Viisastelet ihan tyhjyyksiä etkä näe metsää puilta. Aloitukseni pointti oli, että miksi vakavissa talousvaikeuksissa oleva Turku on halunnut laittaa niin paljon rahaa liikunta-kulttuuri-funi-toimialan budjettiin, että nyt sen on "pakko" säästää lapsi-vanhus-toimialojen budjeteista. On täysin kuntapoliittinen valinta, että mihin veroeuroja kunnassa halutaan ohjata. Halusin tietää miksi niitä on haluttu ohjata noin paljon "funitoimialalle", että nyt ollaan tilanteessa, että lapsille ja vanhuksille ei muka riitä rahaa. Ap

Itse viisastelet, että kulttuuribudjetin sisällä tehdyt valinnat jotenkin vaikuttaisivat hoitajien määrään toisessa budjetissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupungilla/kunnalla on noin 550 lakisääteistä tehtävää ja tuhat velvoitetta jotka sen pitää hoitaa, vanhusten huollon lisäksi. Näihin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu mm. hyvin laajoja käsitteitä kuten parantaa kuntalaisten hyvinvointia tarjoamalla virkistävää ja kehittävää kultturitoimintaa, sekä edistää tasa-arvoa. Tasa-arvoksi katsotaan mm. se, että myös kokomuuslaisilla vanhuksilla on mahdollisuus päästä pois kotoaan julkisilla liikennevälineillä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon budjetin kasvattaminen tehdään muualla kuin valittamalla funikularista. Esimerkiksi lisäämällä kunnan tuloja panostamalla elinkeinotoimintaan. Tämä vaatii lisää rahaa, joka voidaan tarvittaessa joutua ottamaan velaksi.

Lisäksi tässä keskustelussa on puhuttu, että funkulaari on investointi. Tämähän on vain hyvä asia, jos se olisi kulu, niin tämä olisi huono asia.

En ole väittänyt tuota mitä tummensin tekstistäsi. Sen keksit ihan itse. Olen ainoastaan kysytty, että jos rahat on tosi tiukilla, niin miksi funi-toimialaan ohjataan rahaa ja säästetään rankasti sote ja lapsi -toimialasta. 

Ja tässä keskustelussa ei ole todettu, että funi olisi investointi vaan ainoastaan se on kulu. Se on ilmainen ja koko ajan rikki, eli siihen ainoastaan palaa rahaa eikä se tuota mitään.

Ap

Otsikkoa myöten väität että se on funikulaarin vika, että vanhustenhoitoon ei riitä rahaa. Turku käyttää rahaa moneen muuhunkin 'turhaan' asiaan kun asiaa kysytään oikealta henkilöltä. Turun päättäjät ovat halunneet käyttää vanhustenhuollon lisäksi rahaa myös kulttuuritarjontaan ja joukkoliikenteen parantamiseen. Osittain myös siksi, että se on niiden lakisääteinen tehtävä. Funikulaari on yksi osa tämän jälkimmäisen rahoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sillä hissillä on ollut joku funktio toisaalla. Aloittajan ajatuksen juoksulla rahaa ei saisi budjetoida mihinkään ennen kuin ensimmäisen prioriteetin asia (joka on täysin subjektiivinen käsite) on hoidettu täydellisesti kuntoon (joka tämäkin on subjektiivinen käsite).

Vaikka hissiin oltaisiin käytetty 10 tai 20 miljoonaa, ei sillä olisi mitään vaikutusta vanhusten hoitoon. Vanhusten hoitoon vaikutetaan mm. lainsäädännöllä ja vanhusten hoidon budjetoinnilla.

Kuule kyllä ne kaupungin rahat muodostavat yhden potin, josta sitten laitetaan x verran vanhuksiin, y verran lapsii, z verran hiihtohisseihin ja w verran johonkin muuhun. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn ei välttämättä jää yhtään rahaa.

Tämä on yleinen harhaluulo. Kaupungin tai valtion rahat ei muodostu 'yhdestä potista'. Jos z:taan päätetään käyttää 20 miljoonaa, niin x:ään ja y:hyn tällä on vaikutusta vain jos ne rahoitetaan samasta budjetin momentista. Tämä on tosiasia vaikka sitä ei halutakaan uskoa.

Ensin päätetään paljonko rahaa aiotaan käyttää liikuntaan, kulttuuriin, sosiaalipalveluihin ja vanhusten hyvinvointiin. Sitten näiden budjetin haarojen sisällä allokoidaan rahat sossun ja vanhustenhuollon välillä. Kun funikulaari maksetaan kulttuuritoimen budjetista, tällä ei ole mitään vaikutusta vanhustenhuollon rahoihin, vaan funikulaari vaikuttaa siihen paljonko rahaa voidaan käyttää Down by the laiturin tai Ruisrockin tukemiseen.

Siitä voidaan keskustella että jos funkularia ei oltaisi tehty, niin olisiko kulttuuriin voitu laittaa 5 miljoonaa vähemmän ja sosiaalibudjettiin 5 miljoonaa enemmän, mutta sitten funikulaari oltaisiin tehty tästä huolimnatta, mutta jätetty Ruisrockin 5 miljoonaa antamatta. Olisiko funkulaari siltikin vienyt vanhusten huollon rahoja? 

Sinukla se harhaluulo on. Nuo toimialakohtaiset budjetit muodostavat yhdessä kaupungin budjetin. Ja siitä koko budjetista päätetään paljonko mikun toimiala saa ja miltä toimialalta säästetään.

Ei tämä ole mielipideasia, vaan tosiasia. Budjetin eri momentit päätetään ENSIN ja vasta sitten budjetin sisällä mitä sillä rahalla tehdään. Sitten eri momentit anovat lisää rahaa ja tästä kieltäydytään, joskus harvoin myönnetään miljoona lisää sinne ja tänne. Tätä kutsutaan politiikaksi. Esim. valtion budjetissa koko keskustelu käydään n. 5 prosentista valtion rahoja. 95 prosentista kaikki on yksimielisiä.

Valtiotasolla opposition vaihtoehtobudjetti tehdään seuraavasti. Otetaan hallituksen budjetti, laitetaan kaikkeen miljoona lisää, velkaa otetaan 10 miljoonaa vähemmän ja puuttuneet rahat otetaan "harmaasta talouden torjunnasta" tai jostakin uudesta verosta joka ei rokota omia kannattajia. Lisäksi keksitään kaksi tai kolme keihäänkärkeä johon 'panostettaisiin' kunnolla, esim. koulutus, poliisit tai vanhustenhuolto. Sitten kaikissa keskusteluissa voidaan sanoa, että meidänpä budjetissa oltaisiin laitettu enemmän rahaa (valitse kohde) ja otettu vielä vähemmän velkaakin.

Viisastelet ihan tyhjyyksiä etkä näe metsää puilta. Aloitukseni pointti oli, että miksi vakavissa talousvaikeuksissa oleva Turku on halunnut laittaa niin paljon rahaa liikunta-kulttuuri-funi-toimialan budjettiin, että nyt sen on "pakko" säästää lapsi-vanhus-toimialojen budjeteista. On täysin kuntapoliittinen valinta, että mihin veroeuroja kunnassa halutaan ohjata. Halusin tietää miksi niitä on haluttu ohjata noin paljon "funitoimialalle", että nyt ollaan tilanteessa, että lapsille ja vanhuksille ei muka riitä rahaa. Ap

Itse viisastelet, että kulttuuribudjetin sisällä tehdyt valinnat jotenkin vaikuttaisivat hoitajien määrään toisessa budjetissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupungilla/kunnalla on noin 550 lakisääteistä tehtävää ja tuhat velvoitetta jotka sen pitää hoitaa, vanhusten huollon lisäksi. Näihin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu mm. hyvin laajoja käsitteitä kuten parantaa kuntalaisten hyvinvointia tarjoamalla virkistävää ja kehittävää kultturitoimintaa, sekä edistää tasa-arvoa. Tasa-arvoksi katsotaan mm. se, että myös kokomuuslaisilla vanhuksilla on mahdollisuus päästä pois kotoaan julkisilla liikennevälineillä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon budjetin kasvattaminen tehdään muualla kuin valittamalla funikularista. Esimerkiksi lisäämällä kunnan tuloja panostamalla elinkeinotoimintaan. Tämä vaatii lisää rahaa, joka voidaan tarvittaessa joutua ottamaan velaksi.

Lisäksi tässä keskustelussa on puhuttu, että funkulaari on investointi. Tämähän on vain hyvä asia, jos se olisi kulu, niin tämä olisi huono asia.

En ole väittänyt tuota mitä tummensin tekstistäsi. Sen keksit ihan itse. Olen ainoastaan kysytty, että jos rahat on tosi tiukilla, niin miksi funi-toimialaan ohjataan rahaa ja säästetään rankasti sote ja lapsi -toimialasta. 

Ja tässä keskustelussa ei ole todettu, että funi olisi investointi vaan ainoastaan se on kulu. Se on ilmainen ja koko ajan rikki, eli siihen ainoastaan palaa rahaa eikä se tuota mitään.

Ap

Otsikkoa myöten väität että se on funikulaarin vika, että vanhustenhoitoon ei riitä rahaa. Turku käyttää rahaa moneen muuhunkin 'turhaan' asiaan kun asiaa kysytään oikealta henkilöltä. Turun päättäjät ovat halunneet käyttää vanhustenhuollon lisäksi rahaa myös kulttuuritarjontaan ja joukkoliikenteen parantamiseen. Osittain myös siksi, että se on niiden lakisääteinen tehtävä. Funikulaari on yksi osa tämän jälkimmäisen rahoitusta.

En väitä otsikossa että olisi funin vika vaan turun vika. Älä laita sanoja suuhuni.

Ja mitä kommenttisi loppuosaan tulee niin kyseenalaistan hyvin vahvasti funin tarpeellisuuden osana kunnan rahoittamaa joukkoliikennettä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kakolan mäelle nyt vaan piti saada joukkoliikenneratkaisu ja funikulaari sopi siihen oikein hyvin.

Fakta, jolle on turha kiukutella kuin pikkulapsi.

Se, että se on ollut usein rikki on sitten ihan eri asia.

Olisiko esim rappuset ollut ihan normaali ja hyvä vaihtoehto? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin harkinnut Turkuun muuttoa, mutta taidankin pysyä täällä Helsingissä. Tuollainen on aika ikävää Turun imagolle. Säästäisivät joskus edes byrokratiasta, esim. kuukauden lomautus kaikille johtavissa asemissa oleville kautta kuntasektorin. Mutta aina säästetään suorittavan portaan työtehtävistä ja heikoimmassa asemassa olevien palveluista ja rahoista. Ei anna hyvää kuvaa.

 Turun kaupungin palveluksessa on iso joukko kaikenlaisia suunnittelijoita ja eri tasojen johtajia, joiden varsinaiset tehtävät ovat epäselviä. Kokouksia pidetään ja tehdään "tutustumismatkoja". Raportteja laaditaan ja "ohjeistetaan". Töiden hoitumisen kannalta heidän touhuillaan ei todellakaan ole mitään merkitystä. Rahaa tuon joukon ylläpitoon kuluu moninkertaisesti verrattuna vaikkapa hoitajien palkkaamiseen.

Että joo: aloittaisin ne säästötoimet ehdottomasti sieltä henkilöstö- ja muusta hallinnosta. Sama koskee monia muitakin kaupunkeja ja kuntia. Lienee perua ajoilta, kun kavereille, sukulaisille tai puoluetovereille piti saada (tyhjän)toimia ja virkoja.

Onko sinulla ihan jotain numeroitakin, että paljonko näitä 'tyhjäntoimittajia' oikein on, missä he ovat ja paljonko heihin kuluu sitä rahaa? Erityisesti kuinka monta kertaa (moninkertaisesti) enemmän kuin esim. hoitajien palkkaamiseen?

Kolahtiko :D

Rikkaille, millä puhaltaa