Kiva omakotitalo hyvältä alueelta, vain lapsen kaverit riesana. Mitä tehdään?
Saimme viimein omakotitalon hyvältä alueelta. Talo on meille tarpeeksi tilava ja kaikin puolin sopiva.
Harmia on nyt vaan parin kk asumisen jälkeen alkanut aiheuttaa vanhimman lapsemme kaverit. Hän saa käydä yksin lähipuistossa. Puistolle menee polku ja sen jälkeen alkaa kaupungin asutusalue. Näistä kaupungin vuokrakämpistä lapset usein ovat leikkimässä puistossa. He ovat alkaneet rampata myös meillä lapsen mukana. Työn puolesta kun olen ollut lastensuojelun kanssa tekemisissä, niin tiedän että tuolla alueella myös monta asiakasperhettä. Osa näistä lapsista näyttää tosi sotkuisilta ja silmät kiiluen katselevat kun meillä aletaan laittaa ruokaa, kai hekin haluaisivat osansa.
Olemme sanoneet lapselle että löytyisikö esimerkiksi koulusta kavereita ja yrittäneet autolla kuskilla kavereille, mutta hän aina haluaa juuri tuonne puistoon näkemään muita, koska kuulemma on "rennompaa". Niin, onhan se varmaan rentoa kavereiden kanssa joilla ei ole sääntöjä...
Mitä tehdä kun en halua noita lapsen kavereita meille? Uhkaanko puhelimen pois ottamisella? Muut leikkikaverit asuu vähän kauempana, joten kuskata täytyy. Tuo leikkipuisto on myös ainoa puisto joka on lähellä.
Kommentit (37)
Nää on just näitä. Voi näiden äitien lapsi patjoja, kun lapsi ei saa edes leikkiä jonkun kanssa joka asuu vaikka vuokra-asunnossa ja ei käytä merkkivaatteita. Usein lapset on avoimia ja erilaisuus kiinnostaa, aikuiset ne niitä ennakkoluuloja luo.
Tuo että olet ollut lastensuojelussa töissä kertoikin kaiken. Tekstin perusteella olisin veikannutkin juuri niin. Tai sitten päiväkodilla tai koulussa.
Paremman perheen lapselle tarjoat ruokaa, mutta et lapsesi kaverille joka asuu mielestäsi väärällä alueella? Parempaa väkeä tosiaan... huhhuh
Sun täytyy vain selittää lapselle, miksi huonommista sosioekonomisista olosuhteista oleviin ei oteta kontaktia. Eli sanot sille, että "niiden s**tanan sakilaisten kanssa et kyllä kylillä pyöri!"
Ymmärrän sikäli, että asumme omakotitaloalueella jossa myös joitain vuokrakerrostaloja. Vuokrakerrostaloissa asuvien lapset on selkeessä vähemmistössä mutta silti jostain syystä oma lapseni hakeutuu aina heidän seuraansa. Sitten puuhataan kaikenlaista mitä ns. parempien perheiden lapset eivät tekisi. Olen kyllä maininnut asiasta, että eikö voisi nähdä näitä kivoja kavereita (omakotitaloista), mutta ei...
Joo siellä vuokrakerrostaloissa asuu ne huonot lapset ja isoissa, hienoissa ok-taloissa hyvät lapset joiden kanssa kannattaa kaveerata.
Huono provo mutta onhan niitä ihmisiä jotka oikeasti ajattelevat näin. Voivat kyllä tulla yllättymään.
Vierailija kirjoitti:
Joo siellä vuokrakerrostaloissa asuu ne huonot lapset ja isoissa, hienoissa ok-taloissa hyvät lapset joiden kanssa kannattaa kaveerata.
Huono provo mutta onhan niitä ihmisiä jotka oikeasti ajattelevat näin. Voivat kyllä tulla yllättymään.
No näinhän se oikeasti menee. Jos tarkastelet missä esim. sykkiläiset lapset asuvat, niin eipä paljoa näy kaupungin vuokratalojen osoitteita. Lähikoulun "vilkkaalta" luokalta yli puolet muksuista saattaa olla vuokrataloista
Mun lapsen paras kaveri asuu vuokralla rivitalossa ja me asumme omassa omakotitalossa. Hänen äitinsä on eronnut ja asuu 3 lapsensa kanssa, välillä lapset ovat isällään. On tosi hyväkäytöksinen lapsi ja parempi koulussa kun meidän lapsemme vaikka asumme omassa omakotitalossa. Ei tulisi mieleenkään kieltää heidän ystävyyttään.
Jos olisit vielä lasun työnekijä, ymmärtäisin huolesi, koska joutuisit kohtaamaan nämä lapset asiakkaana ja se ei ole hyväksi perheellesi ja omalle lapsellesi. Jos taas olet siirtynyt muihin tehtäviin, en ymmärrä huoltasi.
No, provohan tämä, onneksi.
Vielä pari kuukautta sitten asuitte niissä vuokrataloissa itsekin.
Ei tän tartte mikään provo olla, tiedän ehkä jopa missä asutte. Pohjois-Espoo? Ns hyvä alue, lähipuisto, noh, sanotaan vaikka että se on eläväinen ja kirjava paikka.
Ajattelen näin että lapset oppii tässä ympäristössä toimimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa, mitä pk-seudulla tulee jatkossakin asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei tän tartte mikään provo olla, tiedän ehkä jopa missä asutte. Pohjois-Espoo? Ns hyvä alue, lähipuisto, noh, sanotaan vaikka että se on eläväinen ja kirjava paikka.
Ajattelen näin että lapset oppii tässä ympäristössä toimimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa, mitä pk-seudulla tulee jatkossakin asumaan.
Järkyttävää että pääkaupunkiseudulla on tuollaista erottelua. Onneksi asumme maalla pikkukaupungissa, niin tuollaista ei ole. T. Nro 10
Provo tai ei, näitä vanhempia oikeasti on. Itse esimerkiksi olen kaupungin vuokratalojen "kakaroita" ja muistan kyllä, miten erään vähän varakkaamman kaverini vanhemmat olivat kieltäneet tätä käymästä meillä, koska pitivät meitä jotenkin epämääräisinä. Kaverini ei tästä kiellosta välittänyt, mutta muistan kyllä kun mietiskelin, että sen vanhemmat taitaa pitäää minua ja äitiäni roskasakkina. Mitään perusteltua syytä näiden vanhempien pelolle ei ollut, kunhan olivat vaan ennakkoluuloisia.
Ihan aiheellinen huoli, sillä lapsen kaveripiiri vaikuttaa lapsen mahsollisuuksiin selvitä tulevassa elämässä.
Jos kaveripiiri moniongelmaisista kodeista, on hyvin suuri vaara että oman lapsesi käyttäytyminen ja tavat muotoutuvat kaveripiirin mukaisiksi ja esim. koulunkäynti voi tuottaa tuevaisuudessa ongelmia.
Mikäli aiotte asua samalla paikkakunnalla pidempään, koko elämän mittaiseksi kestäviä ystävyyssuhteita muodostuu jo lapsuudessa ja olisi ehkä lapselle edullisempaa muodostaa se kaveripiiri tulevaisuuden pankinjohtajista, aivokirurgeista, insiinööreistä, kuin Kakolan kanta-asukkaista, siltojen alla asuvista alan miehistä tai prosenttikerhojen jäsenistä.
Olet aika kusisessa tilenteessa ja ainoa neuvoni on, että siirryt syvemmille vesille, eli keskemmälle hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lähipuistot ja lasten oleskelualueet ovat kansoitettuja samalla tavalla ajattelevilla ihmisillä.
Eihän sitä kukaan haluaisi jaotella, mutta kyllähän vastuullisilla vanhemmilla on aina tietynlainen huoli lastensa kaverisuhteista, olivatpa he rikkaampia tai köyhempiä. Ainahan korostetaan kaveripiirin merkitystä ihan kaikessa. Ja kyllähän se vaikuttaa koko ajan enemmän ja enemmän kun lapsi kasvaa. Minä ymmärrän tämän huolen. Kinkkinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo siellä vuokrakerrostaloissa asuu ne huonot lapset ja isoissa, hienoissa ok-taloissa hyvät lapset joiden kanssa kannattaa kaveerata.
Huono provo mutta onhan niitä ihmisiä jotka oikeasti ajattelevat näin. Voivat kyllä tulla yllättymään.
No näinhän se oikeasti menee. Jos tarkastelet missä esim. sykkiläiset lapset asuvat, niin eipä paljoa näy kaupungin vuokratalojen osoitteita. Lähikoulun "vilkkaalta" luokalta yli puolet muksuista saattaa olla vuokrataloista
Mitkä on ylivilkkaan tai esim. "heikkolahjaisen" lapsen vanhemman mahdollisuudet käydä kokopäivätöissä. Miten paljon aikaa menee terapioihin, tutkimuksiin, palavereihin...Minkälainen stressi erilainen ja aikaa vievä lapsi parisuhteelle. Ihan oikeastiko luulet, että kaikilla on samat mahdollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Provo tai ei, näitä vanhempia oikeasti on. Itse esimerkiksi olen kaupungin vuokratalojen "kakaroita" ja muistan kyllä, miten erään vähän varakkaamman kaverini vanhemmat olivat kieltäneet tätä käymästä meillä, koska pitivät meitä jotenkin epämääräisinä. Kaverini ei tästä kiellosta välittänyt, mutta muistan kyllä kun mietiskelin, että sen vanhemmat taitaa pitäää minua ja äitiäni roskasakkina. Mitään perusteltua syytä näiden vanhempien pelolle ei ollut, kunhan olivat vaan ennakkoluuloisia.
Eli olitte samalla tavalla kouluttautuneita, sivistyneitä, työssäkäyviä ja asiallisesti eläviä niin kuin varakkaan kaverin perhe, mutta satuitte vain asumaan kaupungin vuokratalossa? Huomasit varmaan, että monet vuokra-alueen perheet eivät olleet kuten te. Ennakkoluulot ovat kurjia, mutta vanhemmat ovat yleensä aika varovaisia tämmöisten asioiden kanssa
Vierailija kirjoitti:
Ei tän tartte mikään provo olla, tiedän ehkä jopa missä asutte. Pohjois-Espoo? Ns hyvä alue, lähipuisto, noh, sanotaan vaikka että se on eläväinen ja kirjava paikka.
Ajattelen näin että lapset oppii tässä ympäristössä toimimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa, mitä pk-seudulla tulee jatkossakin asumaan.
Mutta kun yläkoulun jälkeen ei enää tarvitse ellei ehdottomasti halua menemällä esim. armeijaan tai valitsemalla tietynlaisen ammatin. Tuo on vähän kuin heittäisi lapsen nokkospuskaan, jotta hän näkisi luonnon monimuotoisuutta
Porvoossa varmaan asutte?