Jos mies jättää - millä aikajänteellä se tulee takaisin jos tulee?
Mietin vaan, että jos olisi tullakseen niin onko yleensä 1kk, puoli vuotta vai enemmän että tajuaa ”virheensä” jos ylipäätään on palatakseen / sellainen on fiilis.
Ja vaikuttaako tähän jos sillä on heti jo uusi?
Kommentit (87)
Huomasin meillä, että tuolla viikolla kun ero tuli (kk sitten) mies puhui ristiin ihan eri asioita; maanantaina kaikki oli ok, tiistaina tuli omituinen pitkä viesti jossa teki eroa & kumosi maanantaina sanomiaan asioita, keskiviikkona tapasimme kasvotusten ja ero tuli sitten, liekö itsellekään hajuakaan mitä haluaa... no, eron vissiin ainakin...
Kahden vuoden seurustelun jälkeen mies jätti, koska koki ettei meidän suhde ole menossa mihinkään ja oli myös pettänyt jonkun baarista löytämänsä naisen kanssa. Heittäydyin sitten täysillä sinkkuelämään, vaikka olin ihan rikki, enkä vonkunut miestä takaisin. En halunnut nähdä häntä tai puhua. Mies halusi takaisin yhteen noin kolmen kuukauden jälkeen erosta. Palattiin muutamaksi kuukaudeksi yhteen, mutta tauko oli tehnyt tehtävänsä enkä kokenut enää että suhde toimisi. Onneksi suhde loppui. Löytyi paljon parempaa tilalle. Sitä ei vain heti tiedä tai näe.
Vierailija kirjoitti:
3 kuukauden kuluttua.
Perustuu mihin?
Toisella kesti vähän yli vuoden, toista ei ole vielä ainakaan näkynyt (tapahtuneesta melkein 5 vuotta).
Jos ei 5 vuoden jälkeen oo kuulunu mitään, mies on mahdollisesti päässyt elämässä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ei millään aika välillä koska et tietenkään ota häntä enää takaisin.
Ihmeellinen kommentti. Kirjoittaja taitaa kantaa suurta vihaa sisällään.
Kyllä se tulee, jos jätti sut vääristä syistä ja suhdetta ei ole erotessa lopullisesti paskottu (esim. pettäminen on jo sellainen juttu, että siitä on vaikea päästä yli). Mieti kuitenkin, mitä haluat takaisin? Haluatko epäluotettavan miehen, joka kohtelee sua huonosti? Näetkö toisen ihmisen sellaisena kuin hän on, vai projisoitko liikaa omia haaveitasi häneen?
Itse palasin yhteen eksäni kanssa parin vuoden eron jälkeen. Mies jätti minut syistä, jotka johtuivat hänen henkilökohtaisista ongelmistaan ja kun hän sai asiat selkiämään, pystyi näkemään meidänkin suhteen toisella tapaa. Säilyimme eron jälkeen tosi läheisinä ja enkä suostunut nielemään eroa kovin helpolla. En siis suomeksi sanottuna päästänyt hänestä irti. Olin miehen tukena vaikeina aikoina ja hän myös minun tukenani.
Aina sanotaan, että tosirakkauden eteen ei pitäisi taistella, sillä se pysyy taistelemattakin, mutta itse olen kyllä tyytyväinen etten luovuttanut. Nyt voin sanoa, että tämä suhde ei enää hevillä katkea. Ja onnellisia ollaan molemmat. Pari ekaa vuotta meni kyllä eron jälkiä paikkailessa, mutta siinä myös molemmat kasvettiin ihmisenä tosi paljon.
Suhteissa on tapana toistaa helposti samoja virheitä aina uudelleen ja uudelleen. Hyvässä suhteessa ne virheet huomaa, niitä voi työstää ja niitä voi korjata.
:D Aika usein 20 vuoden päästä huomaavat.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei 5 vuoden jälkeen oo kuulunu mitään, mies on mahdollisesti päässyt elämässä eteenpäin.
Älä nyt pilaa mun toivoja. Se on anteeksipyynnön velkaa, haluan että se parkuu anteeksiantoa. 😂
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tulee, jos jätti sut vääristä syistä ja suhdetta ei ole erotessa lopullisesti paskottu (esim. pettäminen on jo sellainen juttu, että siitä on vaikea päästä yli). Mieti kuitenkin, mitä haluat takaisin? Haluatko epäluotettavan miehen, joka kohtelee sua huonosti? Näetkö toisen ihmisen sellaisena kuin hän on, vai projisoitko liikaa omia haaveitasi häneen?
Hyvin sanottu!
Jotenkin surullisia viestejä nämä. Tai sitten realistisia.
Itse kuulin viikonloppuna pitkäikäisestä pariskunnasta, jotka ovat palanneet yhteen. Nuoresta asti olleet yhdessä, mutta erosivat vajaa kuusikymppisinä (toisella heistä oli ulkopuolinen suhde).
Nyt lähes seitsemänkymppisinä ovat palanneet yhteen ja ovat olleet yhdessä jo useamman vuoden. Jostakin syystä minua ilahdutti kuulla tuosta asiasta. Jotenkin ajattelen, että jos tuossa iässä palaa yhteen, se kestää loppuelämän. Jotenkin romanttinen ajatus ainakin. Toivottavasti ovat onnellisia.
Meillä meni 12 vuotta. MInulla oli jo kokonainen perhe, lapset ja ruuhkavuodet, kun exä soitti, että on ikävä. Hän ei ollutkaan löytänyt onneaan ja oli aidosti ihmeissään, kun minulla oli kaikki unelmoimani.
Ei se siitä puhelusta edennyt minnekään, mutta vielä joskus mietin, miten joku saattaa 12 vuoden jälkeen olettaa, että toinen lopettaa senhetkisen elämänsä ja palaa nollapisteeseen vain siksi, että se jättäjä tuli toisiin ajatuksiin.
Heti kun huomaa, että olet onnellisempi ja paremmin voiva kuin menneessä suhteessanne tai kun sinulla on uusi. Exien elämäntehtävä on pilata elämäsi ja pitää huoli läsnäolollaan että pysyt siinä kurjuudessa missä olit heidän kanssaan. Ja toisin kuin tuo ylläoleva sanoo niin miehet ei juuri eroamisiaan mieti ja jokainen yrittää luikerrella takaisin jossain vaiheessa ja useampaan kertaan kun huomaa että siellä toisella puolella ei sitten mitään ollutkaan tarjolla eikä uudet viritykset jaksa murto-osaakaan siitä sonnasta mitä sinä kestit heidän kanssaan.
Naisista on sanottu aivan samoja asioita.