Jos mies jättää - millä aikajänteellä se tulee takaisin jos tulee?
Mietin vaan, että jos olisi tullakseen niin onko yleensä 1kk, puoli vuotta vai enemmän että tajuaa ”virheensä” jos ylipäätään on palatakseen / sellainen on fiilis.
Ja vaikuttaako tähän jos sillä on heti jo uusi?
Kommentit (87)
Mies petti ja jätti. Annoin kostoksi rahaa ja pimppaa.
Kyllä nyt jätkä tietää saaneensa pimppaa ja rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies petti ja jätti. Annoin kostoksi rahaa ja pimppaa.
Kyllä nyt jätkä tietää saaneensa pimppaa ja rahaa.
Nyt se varmaan tietää pettäneensä ja jättäneensä!
Nih
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesti noin puoli vuotta. En huolinut kyllä sitten enää. Kerran käytiin sängyssä pyörähtämässä ”kostoksi” ja sitten sanoin että eiköhän tää ollu tässä. Oli kyllä kerta kaikkisen makoisa temppu varsinkin kun uusi suhteensa, jonka takia oli mut jättänyt, päättyi siihen.
Ethän sä olet sen parempi kuin se toinen nainenkaan joka alunperin sotkeutui sun (varattuun) mieheen.
Anna mä arvaan, sä et ymmärrä tätä.
Mä ymmärrän erittäin hyvin ja olen silti tehnyt ihan saman. Ei ollut tarkoitus siinä osoittautua paremmaksi naiseksi ja paskat välitin siitä, että mies nyt oli "varattu".
No sen verran meillä oli eroa, että nainen, jonka kanssa jäätiin pettämisestä kiinni oli mun parhaita kavereita. En tiedä, olisinko tullut jätetyksi tän naisen takia, koska itse lopetin suhteen mieheen. Silti kerran tuli tilaisuus, jonka käytin. En nyt tiedä, minkä verran siinä oli kostoa ja minkä verran jotain haikailua entiseen tai muita typeriä toiveita, mutta jälkeen päin olin pikkumielisesti ihan iloinen, että siitä saivat molemmat.
En aio ole niin jalo, että eläisin ollakseni hyvä, tai mieluummin vielä, parempi nainen. Joskus sitä tulee tehtyä jotain ihan vaan, koska voin.
Kyllä täällä ihmiset voisi ha_ka_ta vaikka neliraajahalvaantuneen tai ryöstää vaikka 90v mummon, mutta ne EI TEE sitä.
Ei siksi, että ne voi vaan siksi, että ne haluaa jättää sen tekemättä eikä niin kuulu tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesti noin puoli vuotta. En huolinut kyllä sitten enää. Kerran käytiin sängyssä pyörähtämässä ”kostoksi” ja sitten sanoin että eiköhän tää ollu tässä. Oli kyllä kerta kaikkisen makoisa temppu varsinkin kun uusi suhteensa, jonka takia oli mut jättänyt, päättyi siihen.
Ethän sä olet sen parempi kuin se toinen nainenkaan joka alunperin sotkeutui sun (varattuun) mieheen.
Anna mä arvaan, sä et ymmärrä tätä.
Mä ymmärrän erittäin hyvin ja olen silti tehnyt ihan saman. Ei ollut tarkoitus siinä osoittautua paremmaksi naiseksi ja paskat välitin siitä, että mies nyt oli "varattu".
No sen verran meillä oli eroa, että nainen, jonka kanssa jäätiin pettämisestä kiinni oli mun parhaita kavereita. En tiedä, olisinko tullut jätetyksi tän naisen takia, koska itse lopetin suhteen mieheen. Silti kerran tuli tilaisuus, jonka käytin. En nyt tiedä, minkä verran siinä oli kostoa ja minkä verran jotain haikailua entiseen tai muita typeriä toiveita, mutta jälkeen päin olin pikkumielisesti ihan iloinen, että siitä saivat molemmat.
En aio ole niin jalo, että eläisin ollakseni hyvä, tai mieluummin vielä, parempi nainen. Joskus sitä tulee tehtyä jotain ihan vaan, koska voin.
Kyllä täällä ihmiset voisi ha_ka_ta vaikka neliraajahalvaantuneen tai ryöstää vaikka 90v mummon, mutta ne EI TEE sitä.
Ei siksi, että ne voi vaan siksi, että ne haluaa jättää sen tekemättä eikä niin kuulu tehdä.
Juu ei vissiinkään olisi kuulunut tehdä, minkä tein. Ei olisi saanutkaan tehdä. Enkä sitten ollutkaan yhtään parempi nainen.
Siitä huolimatta olin ihan tyytyväinen lopputulokseen: mies jatkoi perääni haikailua ja entinen ystäväni sai kokea, miltä se tuntuu, kun saa tietää "varattunsa" paitsi haikailevan myös toteuttaneen haikailun.
En ole asiasta ylpeä, mutta en sitä kyllä vertaa mihinkään halvaantuneen hakkaamiseen tai mummon ryöstelyyn. Entinen ystäväni (jonka tosiaan piti kuulua niihin parhaisiin) kuten myös mieheni varmaan tiesivät, miten loukkasivat minua teollaan, mutta eivätpä hekään jättäneet sitä tekemättä sen vuoksi, että halusivat jättää tekemättä (nii-i, eivät) tai sen vuoksi, että niin ei kuulu tehdä.
Mulle vaan juttu sai paremman lopun näin, vaikka ei musta sitten parempaa naista tehnytkään.
Se on kyllä niin tapauskohtaista. Minulla on näitä "tuttavalle kävi niin ja näin" mutta nämä ovat oikeasta tosi stooreja. Eräs pariskunta joilla lapsia pitkä liitto erosivat ollessaan noin 50. Nainen muutti kauas pois ja kertoi miehen olleen tylsä, mies alkoi heilastelemaan itseään vanhemman tädin kanssa. Nyt kun tämä ex.-aviopari ovat siirtyneet eläkkeelle ja miehen täti alkoi puhumaan senioritalosta - niin johan pomppasi kyllä kaikkien yllätykseksi- exvaimo takaisin! Draaman kaikista käänteistä en tiedä tarkemmin.
Toinen ihan käsittämätön stoori on se kuin noin 30v pari joka oli viettänyt varsin viinanhuuruista elämää ja etenkin nainen oli ollut aika voimakas sekakäyttäjä ja sai sitten vakavia MT-ongelmia, miehen työ uhkasi mennä alta, oli runsaasti dramatiikkaa abortteja ja "tapan itseni jos et sitä ja tätä, tai jos jätät"-uhkailua. Mies sitten jätti ja he elivät erillään pitämättä yhteyttä jotain 5 vuotta. Tämä oli aikaa ennen somevallankumousta, ja muutenkin mies ei viihtynyt facessa niin kontaktia ei ollut ja stalkkaaminen vaikeata. Nainen törmäsi sitten (en tiedä kuinka sattumalta) miehen veljeen ja alkoi sitä kautta vähän niinku tekemään paluuta hänen elämäänsä. Aluksi mies vastusti, mutta kauaa se ei pystyny, sitten niillä oli pari vuotta on-off-suhde, mihin sisältyi hiukan vähemmän sekakäyttöä kuin edellisen kerran. Sen jälkeen mies suostui naimisiin. Kuulemma ovat nyt olleet lähes 10 vuotta. Ei tarvii uskoa, koska minunkin on vaikea uskoa. Ekan eron kohdalla nainen oli jotain sanonu että hoitaa mt-ongelmansa ja palaa sitten. Mies oli kuitenkin aika nopeesti alkanut seurustelemaan uudestaan eikä hän lähtökohtaisesti kuulemma ollut palaamassa tähän exän kaa yhteen... Omat kokemukseni ovat sitten vähän eri. Kyllähän pari exää ovat yrittäneet takaisin, mutta mun mielestä he eivät ole olleet tosissaansa vaan kyseessä pikemminkin se että heillä tylsää, joku toinen kuvio vaati aikaa (esim jonkun naisen avioero) tms. Yksi exä itse asiassa taisi ehdottaa jotain seksisuhdetta, pettäen siis nyksää. Se ei kiinnostanut minua, ehkä siksi että hän esitti sen jotenkin epäystävällisesti tai koska en halunnut sekavia ihmisiä elämääni.
Entäs sitten kun kaksi tahoillaan suhteissa olevaa rakastuu? Kumpikaan ei tee mitään kunnioituksesta omaa puolisoaan kohtaan, mutta riutuvat sen toisen perään...
Eli tyytyvät/jäävät, vaikka haluavat sitä toista....
Nyt laittoivat välit kokonaan poikki eivätkä ole edes kavereita ettei lipsu. Oikein? Pystyvätkö?Eikö kumpikaan palaa?
Meillä kaveripiirissä tällainen tilanne, vain muutama tästä tietoinen.
Ei oikein tämäkään?
Olen nähnyt monia paluita kaveripiirissä, mutta vain yhden oikeasti onnistuneen. Kaikkiin muihin suhteisiin on jäänyt jännitteitä ja juuri jotain tuommoisia kostonpiirteitä tai jotain. Vain yksi pari näyttää siltä, että ovat todellakin sinut menneen kanssa, mutta ovat sanoneet kyllä töitäkin tehneensä.
Siinä tosin ei varsinaisesti ollutkaan kysymys erosta, vaan jonkinlaisesti hetkellisestä erilleen ajelehtimisesta. Jotenkin yhtä pehmeästi kuin ajautuivat ajehlehtimaan erilleen, palasivat yhteen.
Itse olen aina sanonut, että en voisi palata takaisin omia jälkiäni ja että mikä on loppu, on loppu, mutta tuon nähtyäni en enää ole niin varma.
Ei se tuu. Löytää jonkun kivan ja elää heteromies elämää jonkun sievän ja kivan naisen kanssa😎
Mihin perustuu tuo 3kk sääntö? Että sen jälkeen tulisi?
Vierailija kirjoitti:
Mies miettii eroa ja suhteesta lähtemistä jo pitkään, ennenkuin sen toteuttaa.
Tällöin hän eron tullessa on jo valmis ja sopeuttanut itsensä siihen, ei hänellä ole vaikeata.
Ja hyvin harvoin tälläinnen mies jää yksin, koska hänellä on jo valmiiksi uusi kumppani olemassa.
Kun mies jättää, hän ei tule takaisin ja jos sattuisi tulemaan, entinen kumppani on vain hätävara.
Joskus vanhemmalle mies puoliselle työkaverille sanoin miehen lopettavan suhteen yleensä silloin kun sillä on jo uus tiedossa. Mies mietti hetken ja totesi "Nii, kuka nyt heittäisi toimivaa kahvinkeitintä roskiin". Sääli tuon vaimoa
Jos tuntee halua kostaa, kannattaa muistaa että menestys on paras kosto.
Vierailija kirjoitti:
Mihin perustuu tuo 3kk sääntö? Että sen jälkeen tulisi?
Missä olet törmännyt tuollaiseen sääntöön?
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt pilaa mun toivoja. Se on anteeksipyynnön velkaa, haluan että se parkuu anteeksiantoa. 😂
Tuo olis itseasiassa... mutta takasi en ottais enää ikinä. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin perustuu tuo 3kk sääntö? Että sen jälkeen tulisi?
Missä olet törmännyt tuollaiseen sääntöön?
Tässä ketjussa 🤣
Mä ymmärrän erittäin hyvin ja olen silti tehnyt ihan saman. Ei ollut tarkoitus siinä osoittautua paremmaksi naiseksi ja paskat välitin siitä, että mies nyt oli "varattu".
No sen verran meillä oli eroa, että nainen, jonka kanssa jäätiin pettämisestä kiinni oli mun parhaita kavereita. En tiedä, olisinko tullut jätetyksi tän naisen takia, koska itse lopetin suhteen mieheen. Silti kerran tuli tilaisuus, jonka käytin. En nyt tiedä, minkä verran siinä oli kostoa ja minkä verran jotain haikailua entiseen tai muita typeriä toiveita, mutta jälkeen päin olin pikkumielisesti ihan iloinen, että siitä saivat molemmat.
En aio ole niin jalo, että eläisin ollakseni hyvä, tai mieluummin vielä, parempi nainen. Joskus sitä tulee tehtyä jotain ihan vaan, koska voin.