Lue keskustelun säännöt.
Rakentaminen hevonkuuseen?
25.10.2019 |
Tarkoituksena on rakentaa iso ekotalo valtavalle tontille. Ihan sama oikeastaan minne, kunhan on keskellä ei mitään ja tontista puhutaan sadoissa hehtaareissa. Kysymys kuuluukin, millaisia kokemuksia ihmisillä on rakennuslupien yms saamisesta? Onko vastaan tullut yllättäviä ehtoja vaikka koon tai ulkonäön suhteen?
Rahasta ei pitäisi jäädä kiinni, mutta silti pelottaa ostaa hintava tontti jos sinne ei sitten saakaan rakentaa sellaista taloa kuin haluaa.
Uskoisin toki että kunnat haluavat veronmaksukykyisiä asukkaita, ja varmasti ekotaloja halutaan tukea myöntämällä rakennuslupia, mutta miten siinä vaiheessa kun osa talon toiminnoista on kokeellisia (näyttöä löytyy ulkomailta ja tutkimuksista, mutta käytännön tietoa ei Suomessa vielä ole).
Ja lopuksi kuulisin mielelläni kaikenlaisia kokemuksia korpeen rakentamisessa! Lapset ovat muuttaneet pois kotoa talon valmistumiseen mennessä ja teemme molemmat etätyötä, joten sillä onko lähimpään markettiin ja muihin palveluihin 10km vai 150km ei ole väliä. Mutta tokihan sillä varmasti rakennusaikana on merkitystä.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnat eivät halua asukkaita hevonkuuseen, koska sinne pitää sitten järjestää myös palvelut.
Tämäpä. Ei varmaan voi tehdä erityissopimuksia että talo on täysin omavarainen, eikä meillä ole tarpeita/vaateita kuntaa kohtaan :D Kyseessä olisi kokeellinen ekoratkaisu.
Millä lailla se olisi kokeellinen? En voi kuvitella ainoatakaan kokeellista mahdollisuutta, ( fysiikan luonnonlait) joka ei jo olisi yleisessäkin tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaava-alueen ulkopuolelle rakentaminen tapahtuu aina poikkeusmenettelyllä.
Mahdolliset ehdot saat selville rakennuspaikkakunnan rakennusvirastosta.
Hevon kuuseen rakentaessa suurin ongelma lienee rahoituksen järjestyminen, jos haluaa pankista lainaa. Huis kuuseen rakennetusta talosta tuskin saa omiaan pois, joten lisävakuuksia tai omaa rahaa vaaditaan enemmän kuin kaavatontille rakentaessa.
Mutta jos tontti on satoja hehtaareita niin johan se metsä tuottaa niin, että siitä saa palkkansa. 200 ha riittää elinkeinoksi. Metsälle kyllä saa lainaa hyvän tuoton vuoksi.
Metsää ostaessa metsän vakuusarvo lainalle on noin 50% myyntihinnasta. Metsän tuotto riippuu suuresti siitä että missä metsä sijaitsee ja minkälainen maapohja siinä on. 100ha tuotto voi Hämeessä olla 25.000€ vuodessa ja Lapissa 2.500€.
Muuttakaa Parikkalaan. Siellä on tuollaiseen sopivia tontteja ja pian uusi puukoulu! Junalla pääsee kätevästi kaupunkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaava-alueen ulkopuolelle rakentaminen tapahtuu aina poikkeusmenettelyllä.
Mahdolliset ehdot saat selville rakennuspaikkakunnan rakennusvirastosta.
Hevon kuuseen rakentaessa suurin ongelma lienee rahoituksen järjestyminen, jos haluaa pankista lainaa. Huis kuuseen rakennetusta talosta tuskin saa omiaan pois, joten lisävakuuksia tai omaa rahaa vaaditaan enemmän kuin kaavatontille rakentaessa.
Mutta jos tontti on satoja hehtaareita niin johan se metsä tuottaa niin, että siitä saa palkkansa. 200 ha riittää elinkeinoksi. Metsälle kyllä saa lainaa hyvän tuoton vuoksi.
Metsää ostaessa metsän vakuusarvo lainalle on noin 50% myyntihinnasta. Metsän tuotto riippuu suuresti siitä että missä metsä sijaitsee ja minkälainen maapohja siinä on. 100ha tuotto voi Hämeessä olla 25.000€ vuodessa ja Lapissa 2.500€.
Kyllä näin on. Ja varsinkin kun riippuu minkä kuntoista metsää. Etelä-Savossa taitaa olla nopein metsän kasvu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen ongelma on varmaan löytää satojen hehtaarien kiinteistö, jolla on rakennusoikeutta. Mutta tälläinen voisi löytyä esim. metsätilan nimellä. Noita ei ole paljon tarjolla. Helpompi vaihtoehto on etsiä esim. vanha maatila, jossa on jo rakennuksia valmiina ja maata kymmeniä hehtaareita ympärillä. Jos paikalla on jo talo, niin saatte siihen kyllä luvan uudelle. Syrjäseuduilla voi olla sitten mahdollista ostaa naapurikiinteistöiltä lisämaata.
Sen jälkeen tulee kysymys noista kokeellisista ratkaisuista. Uudisrakennuksen tulee täyttää kotimaiset ja kunnan vaatimukset, joten noista asioista teidän pitää keskustella rakennusvalvonnan kanssa ennen kuin lähdette hakemaan rakenuslupaa.
Kiitos hyvistä neuvoista! Luulisi että kuoleville kunnille olisi järkevää antaa rakennuslupaa talolle kuin jättää se kitumaan ilman verotuottoja? Tuo vanha maatila on varmaan kuitenkin se järkevin ratkaisu tässä tapauksessa.
Ei huonotuloiselle kunnalle ole välttämättä hyväksi antaa rakennuslupia korpeen.
Sen kunnan kun on tarjottava sinne sitten palveluita. Koulukyydit, vanhushuolto ja paljon muuta.
Kun alle on halvempaa antaa rakentaa lähelle toisia. Sinne saa kunnallistekniikan halvemmalla.
Hevonkuusen rakennuslupia tuntee yleensä vain siksi, että se on toimiva maatila. Elikoita tai viljellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa Parikkalaan. Siellä on tuollaiseen sopivia tontteja ja pian uusi puukoulu! Junalla pääsee kätevästi kaupunkeihin.
Satojen hehtaariin tontteja? Kuka myy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaava-alueen ulkopuolelle rakentaminen tapahtuu aina poikkeusmenettelyllä.
Mahdolliset ehdot saat selville rakennuspaikkakunnan rakennusvirastosta.
Hevon kuuseen rakentaessa suurin ongelma lienee rahoituksen järjestyminen, jos haluaa pankista lainaa. Huis kuuseen rakennetusta talosta tuskin saa omiaan pois, joten lisävakuuksia tai omaa rahaa vaaditaan enemmän kuin kaavatontille rakentaessa.
Mutta jos tontti on satoja hehtaareita niin johan se metsä tuottaa niin, että siitä saa palkkansa. 200 ha riittää elinkeinoksi. Metsälle kyllä saa lainaa hyvän tuoton vuoksi.
Ei se talo tuota mitään vaikka olisi tuottavassa metsässä.
Jos ei tarvi lainarahaa ja on varaa hävitä satojen tonnien maapala ja satojen tonnien talo, niin eipä siinä sitten ole muuta estettä kuin rekennusvirasto ja elykeskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen ongelma on varmaan löytää satojen hehtaarien kiinteistö, jolla on rakennusoikeutta. Mutta tälläinen voisi löytyä esim. metsätilan nimellä. Noita ei ole paljon tarjolla. Helpompi vaihtoehto on etsiä esim. vanha maatila, jossa on jo rakennuksia valmiina ja maata kymmeniä hehtaareita ympärillä. Jos paikalla on jo talo, niin saatte siihen kyllä luvan uudelle. Syrjäseuduilla voi olla sitten mahdollista ostaa naapurikiinteistöiltä lisämaata.
Sen jälkeen tulee kysymys noista kokeellisista ratkaisuista. Uudisrakennuksen tulee täyttää kotimaiset ja kunnan vaatimukset, joten noista asioista teidän pitää keskustella rakennusvalvonnan kanssa ennen kuin lähdette hakemaan rakenuslupaa.
Kiitos hyvistä neuvoista! Luulisi että kuoleville kunnille olisi järkevää antaa rakennuslupaa talolle kuin jättää se kitumaan ilman verotuottoja? Tuo vanha maatila on varmaan kuitenkin se järkevin ratkaisu tässä tapauksessa.
Ei huonotuloiselle kunnalle ole välttämättä hyväksi antaa rakennuslupia korpeen.
Sen kunnan kun on tarjottava sinne sitten palveluita. Koulukyydit, vanhushuolto ja paljon muuta.
Kun alle on halvempaa antaa rakentaa lähelle toisia. Sinne saa kunnallistekniikan halvemmalla.
Hevonkuusen rakennuslupia tuntee yleensä vain siksi, että se on toimiva maatila. Elikoita tai viljellään.
No kyllä ne palvelut taisi olla koulukyydit ja kotipalvelut, eikä mitään paljon muuta enää ole olemassa ja noistakin varmaan pääsee luistamaan halutessaan ja voi tarjota muita kuin perinteisiä palveluita.
Ai joku savitalo á la Nordin? Joka on homeessa jo ennen kuin valmistuu. No, aina voi viedä asuntovaunun tontille. Jos on rakentanut sinne tien, nimittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaava-alueen ulkopuolelle rakentaminen tapahtuu aina poikkeusmenettelyllä.
Mahdolliset ehdot saat selville rakennuspaikkakunnan rakennusvirastosta.
Hevon kuuseen rakentaessa suurin ongelma lienee rahoituksen järjestyminen, jos haluaa pankista lainaa. Huis kuuseen rakennetusta talosta tuskin saa omiaan pois, joten lisävakuuksia tai omaa rahaa vaaditaan enemmän kuin kaavatontille rakentaessa.
Mutta jos tontti on satoja hehtaareita niin johan se metsä tuottaa niin, että siitä saa palkkansa. 200 ha riittää elinkeinoksi. Metsälle kyllä saa lainaa hyvän tuoton vuoksi.
Ei se talo tuota mitään vaikka olisi tuottavassa metsässä.
Jos ei tarvi lainarahaa ja on varaa hävitä satojen tonnien maapala ja satojen tonnien talo, niin eipä siinä sitten ole muuta estettä kuin rekennusvirasto ja elykeskus.
No mutta eihän sillä talolla ole mitään arvoa monen sadan hehtaarin metsään verrattuna vaikka olisi mikä linna. Maalla ei talolla ole mitään arvoa, ainoastaan maalla. Pellolla ja metsällä on arvo ja ostajat, talolla ei.
Me tehtiin ehdollinen esisopimus tonttikaupasta. Ehto oli, että kunta myöntää suunnittelutarveratkaisun haluamallemme tontille. Ympäristökeskus valitti päätöksestä, mutta valitusta ei käsitelty koska se myöhästyi (!). Yleensä Ympäristökeskuksen valitukset menevät läpi.
Kun suunnittelutarveratkaisu saatiin, tehtiin kiinteistökauppa ja lohkottiin tila.
Talo oli pystyssä ja muuttokunnossa pystymetsästä raivatulle tontille 3,5 kk myöhemmin (!) naisvoimin. Oli omalla riskillä tilattu tilaelementtitalo 2 vuotta aiemmin.
Tämä oli Nurmijärven koilliskolkassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen on sisiaalinen ja haluaa ihmisten keskelle. Ei mihinkään metsään elukoiden syötäväksi.
Tyttären kanssa kun olin marjassa, niin kokemus oli hänelle elämys. Otti kuvia ja laittoi päivityksiä sosiaaliseen mediaan useitakin.
Vierailija kirjoitti:
Ai joku savitalo á la Nordin? Joka on homeessa jo ennen kuin valmistuu. No, aina voi viedä asuntovaunun tontille. Jos on rakentanut sinne tien, nimittäin.
No ei savitaloa. Tarkoituksena on rakentaa talo joka on täysin omavarainen. Isoin ja kokeellisin osa varmaankin on vedenkierrätys ja puhdistusjärjestelmä joka tehtäisiin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Eli talo joka tuottaa itse tarvitsemansa sähköt, vedet ja lämmöt ilman kunnallisverkkoa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asun hevonkuusessa eli 30 km kirkonkylässä, missä lähin kauppa. Maata ympärillä kymmeniä hehtaareita, mutta tämä onkin toimiva maatila.
En ihan heti keksi, että mistä voi saada satojen hehtaarien tontin. Ei ainakaan Nurmijärven mistään kolkasta sen voin luvata.
Vierailija kirjoitti:
Siis mistä te meinaatte löytää satoja hehtaareita maata. Onko sulla nyt pinta-alat varmasti hallussa? Meillä 30 ha metsää ja peltoa talon ympärillä ja tämä jo ihan ok kokoinen.
Eräs kaupunkilsinen kysyi ystävältäni, kuinka täällä pärjätään, kun täällä on satoja susia hehtaarilla.
"Potkitaan enimpiä pois jaloista..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaava-alueen ulkopuolelle rakentaminen tapahtuu aina poikkeusmenettelyllä.
Mahdolliset ehdot saat selville rakennuspaikkakunnan rakennusvirastosta.
Hevon kuuseen rakentaessa suurin ongelma lienee rahoituksen järjestyminen, jos haluaa pankista lainaa. Huis kuuseen rakennetusta talosta tuskin saa omiaan pois, joten lisävakuuksia tai omaa rahaa vaaditaan enemmän kuin kaavatontille rakentaessa.
Mutta jos tontti on satoja hehtaareita niin johan se metsä tuottaa niin, että siitä saa palkkansa. 200 ha riittää elinkeinoksi. Metsälle kyllä saa lainaa hyvän tuoton vuoksi.
Ei se talo tuota mitään vaikka olisi tuottavassa metsässä.
Jos ei tarvi lainarahaa ja on varaa hävitä satojen tonnien maapala ja satojen tonnien talo, niin eipä siinä sitten ole muuta estettä kuin rekennusvirasto ja elykeskus.
No mutta eihän sillä talolla ole mitään arvoa monen sadan hehtaarin metsään verrattuna vaikka olisi mikä linna. Maalla ei talolla ole mitään arvoa, ainoastaan maalla. Pellolla ja metsällä on arvo ja ostajat, talolla ei.
Metsän arvo on noin 1000-5000€/ha. Eli ei sadan ha palsta ole kuin 100-500 tonnia ja talohan maksaa helpoisti saman, mutta myytyähän sitä ei saa koskaan mihinkään järkevään hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai joku savitalo á la Nordin? Joka on homeessa jo ennen kuin valmistuu. No, aina voi viedä asuntovaunun tontille. Jos on rakentanut sinne tien, nimittäin.
No ei savitaloa. Tarkoituksena on rakentaa talo joka on täysin omavarainen. Isoin ja kokeellisin osa varmaankin on vedenkierrätys ja puhdistusjärjestelmä joka tehtäisiin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Eli talo joka tuottaa itse tarvitsemansa sähköt, vedet ja lämmöt ilman kunnallisverkkoa yms.
Ei Suomessa kannata alkaa kusta juomaan, vettä saa kaivosta.
Oletteko voittaneet lotossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaava-alueen ulkopuolelle rakentaminen tapahtuu aina poikkeusmenettelyllä.
Mahdolliset ehdot saat selville rakennuspaikkakunnan rakennusvirastosta.
Hevon kuuseen rakentaessa suurin ongelma lienee rahoituksen järjestyminen, jos haluaa pankista lainaa. Huis kuuseen rakennetusta talosta tuskin saa omiaan pois, joten lisävakuuksia tai omaa rahaa vaaditaan enemmän kuin kaavatontille rakentaessa.
Mutta jos tontti on satoja hehtaareita niin johan se metsä tuottaa niin, että siitä saa palkkansa. 200 ha riittää elinkeinoksi. Metsälle kyllä saa lainaa hyvän tuoton vuoksi.
Ei se talo tuota mitään vaikka olisi tuottavassa metsässä.
Jos ei tarvi lainarahaa ja on varaa hävitä satojen tonnien maapala ja satojen tonnien talo, niin eipä siinä sitten ole muuta estettä kuin rekennusvirasto ja elykeskus.
No mutta eihän sillä talolla ole mitään arvoa monen sadan hehtaarin metsään verrattuna vaikka olisi mikä linna. Maalla ei talolla ole mitään arvoa, ainoastaan maalla. Pellolla ja metsällä on arvo ja ostajat, talolla ei.
Kuten sanottu, jälleenmyyntiarvoa tällä ei tarvitse olla. Se tulee puhtaasti meille asuttavaksi ja toivottavasti myös siis malliesimerkiksi omavaraisesta ja ekologisesta rakennuksesta.
Tonttien koosta, niin olen useastikin (en joka viikko mutta vuosien aikana monesti) nähnyt 100-300ha myytävänä. Ajatus tontin suurella koolla olisi ennen kaikkea se että pyrkisimme kohtelemaan sitä vähän kuin luonnonpuistona ja huolehtisimme mahdollisuuksien mukaan sen hyvinvoinnista. Eli ihan puhdasta ituhippeilyä siis. Osa tontista toki siis menisi omaan viljelyyn.
Tällä ei ole kiire, emme kuitenkaan ala rakentaa ennenkuin lapset ovat muuttaneet pois kotoa koska haluamme pystyä keskittymään heihin, joten aikaa on. Talon (sen minkä tonttia tietämättä voi) ja järjestelmien suunnittelu kuitenkin etenee tässä pikkuhiljaa, niin mielelläni olisin tietoinen ihan kaikesta mahdollisesta etukäteen, jotta homma sujuisi sitten mahdollisimman sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Itse asun hevonkuusessa eli 30 km kirkonkylässä, missä lähin kauppa. Maata ympärillä kymmeniä hehtaareita, mutta tämä onkin toimiva maatila.
En ihan heti keksi, että mistä voi saada satojen hehtaarien tontin. Ei ainakaan Nurmijärven mistään kolkasta sen voin luvata.
Lähinnä nuo satojen hehtaarien tontit ovat olleet myynnissä Pohjois-Suomessa. Meillä ei ole työn puolesta väliä missä asumme, joten saa olla vaikka kuinka kaukana sivistyksestä sen kannalta.
Ei siihenkään välttämättä saa lupaa. Meillä oli naapurissa kaupan purkukuntoinen talo, mutta tilalle ei saanut tehdä uutta. Sen sijaan vanhan sai remontoida, joten käytännössä rakennustelineiden sisällä samaan aikaan purettiin pois vanhaa ja tehtiin tilalle ihan uutta. Kivijalkaan asti ei saanut kaikkea vetää kerralla matalaksi, koska kyseessä oli remontti, ei uudisrakennus.