liha vs ei liha

Ihminen ei suinkaan saa kaikkea tarvitsemaansa pelkistä kasviksista. Ihan perus biologiaa.

Täyttä huijausta omasta mielestäni. Lihasta saat tarvittavat ravintoaineet ja oktolaktovegeketovegetarismi ei ole kannattava, mikäli haluat olla terve. LIHA > kasvis

Itse 80-20 -syojana (80% kasvisruokavalio, 20% lihaa/kalaa/kanaa) yksinkertaisesti vain pidan lihan mausta pienissa erissa. 

Esimerkiksi grillattu lammas ja erinaiset lihapadat ovat ruokia, joita on varsin vaikeaa korvata kasvisproteiinilla. 

treffit kirjoitti:

Itse 80-20 -syojana (80% kasvisruokavalio, 20% lihaa/kalaa/kanaa) yksinkertaisesti vain pidan lihan mausta pienissa erissa. 

Esimerkiksi grillattu lammas ja erinaiset lihapadat ovat ruokia, joita on varsin vaikeaa korvata kasvisproteiinilla. 

Eikä edes pysty korvaamaan.

Itse söin ennen lihaa ja minun ei juurikaan tarvinnut miettiä syömisiäni - tuli siis syötyä helpommin epäterveellistä ruokaa. Nykyisin olen pesco-lakto-ovo-vegetaristi ja en ole kyllä huomannut terveydessäni mitään heikkenemisen piirteitä, päin vastoin.

Ruoat, jotka sisältävät lihaa voivat myös olla terveellisiä. Kyse on siis siitä, mitä itse jaksat ja viitsit valmistaa siitä. Kasvisruokavalio ei välttämättä tarkoita, että oma terveytesi heikkenisi, mutta mikäli haluat kuulua ihmiskunnan eliittiin, niin silloin päivittäisten annostesi tulee sisältää lihaa.

No todellakaan ei tarvitse lihaa syödä. Jos ruokavalioosi kuuluu kala, se on ravitsemuksellisesti parempi kuin sekaruokavalio, jos olet ovo-lakto, käytännössä sama juttu, ja jos jätät eläinkunnan kokonaan pois, pystyt syömään todella terveellisesti ja monipuolisesti kunhan otat vähän selvää asioista. Omasta kokemuksesta voin sanoa että ovo-lakto-pesko tai ovo-lakto sopii laiskallekin jos käyttää järkeään, vegaaniruokavalio on vähän haastavampi mutta paljon helpommin se sujuu kuin ennen kuvittelin. Suosittelen kokeilemaan erilaisia yhdistelmiä.

Kannattaa myös ottaa huomioon ilmastosyyt. Lihantuotantoa varten viljeltävien rehujen vaatima viljelypinta-ala on niin suuri, että jos se vapautettaisiin, koko maailman ihmiset voitaisiin ruokkia. Karja päästää ilmaan kasvihuonekaasuja, kuten metaania. Todellisuudessa maailman pelastaja on vegaanius ja jokaisen pitäisi pyrkiä siihen. Kasvisruokavalio on  sekä eettistä, ravitsevaa, hyvää että ilmastoystävällistä.

Syömällä kotimaista luomulihaa, pystyt välttämään mahdolliset ilmastopäästöt. Tämän takia ulkomaista lihaa tulisi omasta mielestänikin nauttia mahd. vähän, jotta myös kotimaiset lihan kasvattajat saisivat enemmän tuloja. Ruokapula ei tule ikinä poistumaan maailmasta, joten lihan syönnin vähentämisellä ei siitä hyötyisi ketään.

B12-vitamiini on tasan ainoa välttämätön ravintoaine, jota ei saa kasvikunnan tuotteista. Sitä on kuitenkin lisätty moniin kasvispohjaisiin tuotteisiin ja sitä saa vaivatta purkista.

skädäm kirjoitti:

Syömällä kotimaista luomulihaa, pystyt välttämään mahdolliset ilmastopäästöt. Tämän takia ulkomaista lihaa tulisi omasta mielestänikin nauttia mahd. vähän, jotta myös kotimaiset lihan kasvattajat saisivat enemmän tuloja. Ruokapula ei tule ikinä poistumaan maailmasta, joten lihan syönnin vähentämisellä ei siitä hyötyisi ketään.

Keskustapuolueesta päivää.

Jo yli 20 vuotta ilman lihaa eikä ikinä ole tullut mieleen, että olisi syytä palata sen syömiseen.

Koska liha on erittäin hyvän makuista. Pääosin syön kasviksia ja sitten välillä herkuttelen lihalla tai kalalla.

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Itse 80-20 -syojana (80% kasvisruokavalio, 20% lihaa/kalaa/kanaa) yksinkertaisesti vain pidan lihan mausta pienissa erissa. 

Esimerkiksi grillattu lammas ja erinaiset lihapadat ovat ruokia, joita on varsin vaikeaa korvata kasvisproteiinilla. 

Eikä edes pysty korvaamaan.

Niin no, tata oikeastaan tarkoitinkin. Kun siis mita voi korvata helpommin, on esim. sate-tyyppiset kana/lihavartaat, joissa suurin maku on kastikkeessa - nama voi korvata tofulla. Tai jos on mieltynyt pastoihin, niin niihin ei tarvi valttamatta lihaa ollenkaan (esim. sienipasta tai feta-pinaattipasta). Hampurilaisiin voi laittaa itse tekemansa kasvisburgerin ja wrappeihin vaikka falafelia paloina. Chili sin carne on ihan yhta hyvaa kuin con carnekin, ja jauhelihan voi korvata nyhtokauralla jos valttamatta haluaa. Wokeissa myos tofu pelittaa ihan yhta hyvin kuin lihakin. 

Periaatteessa siis kaikki ruuat, joissa se liha ja sen maku ei nayttele paaosaa. 

Mutta siis grillatusta lampaasta en luovu, ja aika eetvarttia tekee myos nuotiolla paistettu Wilhelmikin pitkan patikkaetapin jalkeen. Puhumattakaan jostain poronkaristyksesta tai hanhenmaksasta. Tai joulupoydan suolakaloista. 

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Itse 80-20 -syojana (80% kasvisruokavalio, 20% lihaa/kalaa/kanaa) yksinkertaisesti vain pidan lihan mausta pienissa erissa. 

Esimerkiksi grillattu lammas ja erinaiset lihapadat ovat ruokia, joita on varsin vaikeaa korvata kasvisproteiinilla. 

Eikä edes pysty korvaamaan.

Niin no, tata oikeastaan tarkoitinkin. Kun siis mita voi korvata helpommin, on esim. sate-tyyppiset kana/lihavartaat, joissa suurin maku on kastikkeessa - nama voi korvata tofulla. Tai jos on mieltynyt pastoihin, niin niihin ei tarvi valttamatta lihaa ollenkaan (esim. sienipasta tai feta-pinaattipasta). Hampurilaisiin voi laittaa itse tekemansa kasvisburgerin ja wrappeihin vaikka falafelia paloina. Chili sin carne on ihan yhta hyvaa kuin con carnekin, ja jauhelihan voi korvata nyhtokauralla jos valttamatta haluaa. Wokeissa myos tofu pelittaa ihan yhta hyvin kuin lihakin. 

Periaatteessa siis kaikki ruuat, joissa se liha ja sen maku ei nayttele paaosaa. 

Mutta siis grillatusta lampaasta en luovu, ja aika eetvarttia tekee myos nuotiolla paistettu Wilhelmikin pitkan patikkaetapin jalkeen. Puhumattakaan jostain poronkaristyksesta tai hanhenmaksasta. Tai joulupoydan suolakaloista. 

Kysymyshän ei ole suinkaan mausta. Lihaa ei voi korvata kasviksilla ravinteiden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

B12-vitamiini on tasan ainoa välttämätön ravintoaine, jota ei saa kasvikunnan tuotteista. Sitä on kuitenkin lisätty moniin kasvispohjaisiin tuotteisiin ja sitä saa vaivatta purkista.

Oliskohan sun tarpeen hankkia tietoa ihmisen ravinnosta. Ja miten ihminen sen ravinnon käyttää.

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Itse 80-20 -syojana (80% kasvisruokavalio, 20% lihaa/kalaa/kanaa) yksinkertaisesti vain pidan lihan mausta pienissa erissa. 

Esimerkiksi grillattu lammas ja erinaiset lihapadat ovat ruokia, joita on varsin vaikeaa korvata kasvisproteiinilla. 

Eikä edes pysty korvaamaan.

Niin no, tata oikeastaan tarkoitinkin. Kun siis mita voi korvata helpommin, on esim. sate-tyyppiset kana/lihavartaat, joissa suurin maku on kastikkeessa - nama voi korvata tofulla. Tai jos on mieltynyt pastoihin, niin niihin ei tarvi valttamatta lihaa ollenkaan (esim. sienipasta tai feta-pinaattipasta). Hampurilaisiin voi laittaa itse tekemansa kasvisburgerin ja wrappeihin vaikka falafelia paloina. Chili sin carne on ihan yhta hyvaa kuin con carnekin, ja jauhelihan voi korvata nyhtokauralla jos valttamatta haluaa. Wokeissa myos tofu pelittaa ihan yhta hyvin kuin lihakin. 

Periaatteessa siis kaikki ruuat, joissa se liha ja sen maku ei nayttele paaosaa. 

Mutta siis grillatusta lampaasta en luovu, ja aika eetvarttia tekee myos nuotiolla paistettu Wilhelmikin pitkan patikkaetapin jalkeen. Puhumattakaan jostain poronkaristyksesta tai hanhenmaksasta. Tai joulupoydan suolakaloista. 

Kysymyshän ei ole suinkaan mausta. Lihaa ei voi korvata kasviksilla ravinteiden vuoksi.

Eli mita ravinteita on pelkastaan elainproteiinissa, mita kasvispohjaisessa ei? Varsinkin jos ollaan ovo-lakto, eli syodaan elainkunnan tuotteita muttei itse elaimia? 

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Itse 80-20 -syojana (80% kasvisruokavalio, 20% lihaa/kalaa/kanaa) yksinkertaisesti vain pidan lihan mausta pienissa erissa. 

Esimerkiksi grillattu lammas ja erinaiset lihapadat ovat ruokia, joita on varsin vaikeaa korvata kasvisproteiinilla. 

Eikä edes pysty korvaamaan.

Niin no, tata oikeastaan tarkoitinkin. Kun siis mita voi korvata helpommin, on esim. sate-tyyppiset kana/lihavartaat, joissa suurin maku on kastikkeessa - nama voi korvata tofulla. Tai jos on mieltynyt pastoihin, niin niihin ei tarvi valttamatta lihaa ollenkaan (esim. sienipasta tai feta-pinaattipasta). Hampurilaisiin voi laittaa itse tekemansa kasvisburgerin ja wrappeihin vaikka falafelia paloina. Chili sin carne on ihan yhta hyvaa kuin con carnekin, ja jauhelihan voi korvata nyhtokauralla jos valttamatta haluaa. Wokeissa myos tofu pelittaa ihan yhta hyvin kuin lihakin. 

Periaatteessa siis kaikki ruuat, joissa se liha ja sen maku ei nayttele paaosaa. 

Mutta siis grillatusta lampaasta en luovu, ja aika eetvarttia tekee myos nuotiolla paistettu Wilhelmikin pitkan patikkaetapin jalkeen. Puhumattakaan jostain poronkaristyksesta tai hanhenmaksasta. Tai joulupoydan suolakaloista. 

Kysymyshän ei ole suinkaan mausta. Lihaa ei voi korvata kasviksilla ravinteiden vuoksi.

Eli mita ravinteita on pelkastaan elainproteiinissa, mita kasvispohjaisessa ei? Varsinkin jos ollaan ovo-lakto, eli syodaan elainkunnan tuotteita muttei itse elaimia? 

Eläimistä tulee myös munat ja maitotuotteet, ei se itse lihansyönnin poisjättö muuta tilannetta miksikään.

Kasviperäiset proteiinit ovat köyhempiä kuin eläinperäiset, jolloin erilaisia kasviproteiinin lähteitä täytyy yhdistellä, jotta saadaan kaikki välttämättömät aminohapot kehoon. Kasviproteiinien heikkoutena on yleensä lysiinin tai jonkin muun välttämättömän aminohapon vähäisyys, sekä niiden huonompi imeytyvyys. Lihassa on kaikkia ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja. 

 

Kasveissa ei ole A-vitamiinia, vaan niissä on betakaroteenia, joka muuttuu kehossa A-vitamiiniksi, mutta kaikkien ihmisten kehot ei muunna sitä yhtä hyvin. Sitten tietysti B12 puuttuu kasveista. Lihasta saatava rauta on hemirautaa, mikä imeytyy ihmiselle hyvin, kasveissa taas on pelkkää ei-hemirautaa, minkä imeytyvyys on heikko. Kasveissa on usein paljon antiravintoaineita kuten fytiinihappoa, mikä jarruttaa kalsiumin, raudan ja sinkin imeytymistä. Eläinkunnasta saa D3-vitamiinia, kasvikunnan D puolestaan on D2-muotoa, mikä ei ole yhtä tehokasta kuin D3. K2-vitamiinia saa vain eläinkunnasta, kasvien K-vitamiini on taas erilaista.

Aikuisilla omega-3- rasvahappojen päivittäinen vähimmäistarve on noin 0,4 grammaa ja omega-6-rasvahappojen puolestaan noin 2 g. Nämä määrät tulevat täyteen syömällä esimerkiksi vain 77 grammaa porsaankylkeä. Pelkkää kasvikuntaa käyttämällä omega-6- saanti nousee liian suureksi ja omega-3 -saanti liian vähäiseksi. Näiden välinen suhde on terveyden kannalta ratkaisevaa.

 

Toki näitä kaikkia voi vetää pillereinä, mutta niin voisi C-vitamiininkin ja kuidun vaikka kapseleina, niin ei tarvitsisi syödä kasviksiakaan.

Liha osoittautui tehokkaaksi ravintolisäksi vegaaneille afrikkalaislapsille. Tutkimus vuodelta 2005:

https://www.independent.co.uk/news/science/children-on-meat-free-diets-…

"Children on meat-free diets 'suffer impaired growth

Denying growing children animal products in their diet during the critical first few years of life was "unethical" and could do permanent damage, said Professor Lindsay Allen, from the University of California at Davis.

She conducted a study which showed that adding just two spoonfuls of meat to the diet of poverty-stricken children in Africa transformed them both physically and mentally.

Over a period of two years the children almost doubled their muscle development, and showed dramatic improvements in mental skills. They also became more active, talkative and playful at school."

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Itse 80-20 -syojana (80% kasvisruokavalio, 20% lihaa/kalaa/kanaa) yksinkertaisesti vain pidan lihan mausta pienissa erissa. 

Esimerkiksi grillattu lammas ja erinaiset lihapadat ovat ruokia, joita on varsin vaikeaa korvata kasvisproteiinilla. 

Eikä edes pysty korvaamaan.

Niin no, tata oikeastaan tarkoitinkin. Kun siis mita voi korvata helpommin, on esim. sate-tyyppiset kana/lihavartaat, joissa suurin maku on kastikkeessa - nama voi korvata tofulla. Tai jos on mieltynyt pastoihin, niin niihin ei tarvi valttamatta lihaa ollenkaan (esim. sienipasta tai feta-pinaattipasta). Hampurilaisiin voi laittaa itse tekemansa kasvisburgerin ja wrappeihin vaikka falafelia paloina. Chili sin carne on ihan yhta hyvaa kuin con carnekin, ja jauhelihan voi korvata nyhtokauralla jos valttamatta haluaa. Wokeissa myos tofu pelittaa ihan yhta hyvin kuin lihakin. 

Periaatteessa siis kaikki ruuat, joissa se liha ja sen maku ei nayttele paaosaa. 

Mutta siis grillatusta lampaasta en luovu, ja aika eetvarttia tekee myos nuotiolla paistettu Wilhelmikin pitkan patikkaetapin jalkeen. Puhumattakaan jostain poronkaristyksesta tai hanhenmaksasta. Tai joulupoydan suolakaloista. 

Kysymyshän ei ole suinkaan mausta. Lihaa ei voi korvata kasviksilla ravinteiden vuoksi.

Eli mita ravinteita on pelkastaan elainproteiinissa, mita kasvispohjaisessa ei? Varsinkin jos ollaan ovo-lakto, eli syodaan elainkunnan tuotteita muttei itse elaimia? 

Eläimistä tulee myös munat ja maitotuotteet, ei se itse lihansyönnin poisjättö muuta tilannetta miksikään.

Kasviperäiset proteiinit ovat köyhempiä kuin eläinperäiset, jolloin erilaisia kasviproteiinin lähteitä täytyy yhdistellä, jotta saadaan kaikki välttämättömät aminohapot kehoon. Kasviproteiinien heikkoutena on yleensä lysiinin tai jonkin muun välttämättömän aminohapon vähäisyys, sekä niiden huonompi imeytyvyys. Lihassa on kaikkia ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja. 

 

Kasveissa ei ole A-vitamiinia, vaan niissä on betakaroteenia, joka muuttuu kehossa A-vitamiiniksi, mutta kaikkien ihmisten kehot ei muunna sitä yhtä hyvin. Sitten tietysti B12 puuttuu kasveista. Lihasta saatava rauta on hemirautaa, mikä imeytyy ihmiselle hyvin, kasveissa taas on pelkkää ei-hemirautaa, minkä imeytyvyys on heikko. Kasveissa on usein paljon antiravintoaineita kuten fytiinihappoa, mikä jarruttaa kalsiumin, raudan ja sinkin imeytymistä. Eläinkunnasta saa D3-vitamiinia, kasvikunnan D puolestaan on D2-muotoa, mikä ei ole yhtä tehokasta kuin D3. K2-vitamiinia saa vain eläinkunnasta, kasvien K-vitamiini on taas erilaista.

Aikuisilla omega-3- rasvahappojen päivittäinen vähimmäistarve on noin 0,4 grammaa ja omega-6-rasvahappojen puolestaan noin 2 g. Nämä määrät tulevat täyteen syömällä esimerkiksi vain 77 grammaa porsaankylkeä. Pelkkää kasvikuntaa käyttämällä omega-6- saanti nousee liian suureksi ja omega-3 -saanti liian vähäiseksi. Näiden välinen suhde on terveyden kannalta ratkaisevaa.

 

Toki näitä kaikkia voi vetää pillereinä, mutta niin voisi C-vitamiininkin ja kuidun vaikka kapseleina, niin ei tarvitsisi syödä kasviksiakaan.

Liha osoittautui tehokkaaksi ravintolisäksi vegaaneille afrikkalaislapsille. Tutkimus vuodelta 2005:

https://www.independent.co.uk/news/science/children-on-meat-free-diets-…

"Children on meat-free diets 'suffer impaired growth

Denying growing children animal products in their diet during the critical first few years of life was "unethical" and could do permanent damage, said Professor Lindsay Allen, from the University of California at Davis.

She conducted a study which showed that adding just two spoonfuls of meat to the diet of poverty-stricken children in Africa transformed them both physically and mentally.

Over a period of two years the children almost doubled their muscle development, and showed dramatic improvements in mental skills. They also became more active, talkative and playful at school."

Tata nyt on vahan vaikea uskoa. Mun kananmunat esim. tulee mun omista kanoista. 

Noita omega-rasvahappoja muuten saa myos vaikka ihan chia-siemenistakin, erilaisista pavuista ja tietyista pahkinoista...

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Itse 80-20 -syojana (80% kasvisruokavalio, 20% lihaa/kalaa/kanaa) yksinkertaisesti vain pidan lihan mausta pienissa erissa. 

Esimerkiksi grillattu lammas ja erinaiset lihapadat ovat ruokia, joita on varsin vaikeaa korvata kasvisproteiinilla. 

Eikä edes pysty korvaamaan.

Niin no, tata oikeastaan tarkoitinkin. Kun siis mita voi korvata helpommin, on esim. sate-tyyppiset kana/lihavartaat, joissa suurin maku on kastikkeessa - nama voi korvata tofulla. Tai jos on mieltynyt pastoihin, niin niihin ei tarvi valttamatta lihaa ollenkaan (esim. sienipasta tai feta-pinaattipasta). Hampurilaisiin voi laittaa itse tekemansa kasvisburgerin ja wrappeihin vaikka falafelia paloina. Chili sin carne on ihan yhta hyvaa kuin con carnekin, ja jauhelihan voi korvata nyhtokauralla jos valttamatta haluaa. Wokeissa myos tofu pelittaa ihan yhta hyvin kuin lihakin. 

Periaatteessa siis kaikki ruuat, joissa se liha ja sen maku ei nayttele paaosaa. 

Mutta siis grillatusta lampaasta en luovu, ja aika eetvarttia tekee myos nuotiolla paistettu Wilhelmikin pitkan patikkaetapin jalkeen. Puhumattakaan jostain poronkaristyksesta tai hanhenmaksasta. Tai joulupoydan suolakaloista. 

Kysymyshän ei ole suinkaan mausta. Lihaa ei voi korvata kasviksilla ravinteiden vuoksi.

Eli mita ravinteita on pelkastaan elainproteiinissa, mita kasvispohjaisessa ei? Varsinkin jos ollaan ovo-lakto, eli syodaan elainkunnan tuotteita muttei itse elaimia? 

Eläimistä tulee myös munat ja maitotuotteet, ei se itse lihansyönnin poisjättö muuta tilannetta miksikään.

Kasviperäiset proteiinit ovat köyhempiä kuin eläinperäiset, jolloin erilaisia kasviproteiinin lähteitä täytyy yhdistellä, jotta saadaan kaikki välttämättömät aminohapot kehoon. Kasviproteiinien heikkoutena on yleensä lysiinin tai jonkin muun välttämättömän aminohapon vähäisyys, sekä niiden huonompi imeytyvyys. Lihassa on kaikkia ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja. 

 

Kasveissa ei ole A-vitamiinia, vaan niissä on betakaroteenia, joka muuttuu kehossa A-vitamiiniksi, mutta kaikkien ihmisten kehot ei muunna sitä yhtä hyvin. Sitten tietysti B12 puuttuu kasveista. Lihasta saatava rauta on hemirautaa, mikä imeytyy ihmiselle hyvin, kasveissa taas on pelkkää ei-hemirautaa, minkä imeytyvyys on heikko. Kasveissa on usein paljon antiravintoaineita kuten fytiinihappoa, mikä jarruttaa kalsiumin, raudan ja sinkin imeytymistä. Eläinkunnasta saa D3-vitamiinia, kasvikunnan D puolestaan on D2-muotoa, mikä ei ole yhtä tehokasta kuin D3. K2-vitamiinia saa vain eläinkunnasta, kasvien K-vitamiini on taas erilaista.

Aikuisilla omega-3- rasvahappojen päivittäinen vähimmäistarve on noin 0,4 grammaa ja omega-6-rasvahappojen puolestaan noin 2 g. Nämä määrät tulevat täyteen syömällä esimerkiksi vain 77 grammaa porsaankylkeä. Pelkkää kasvikuntaa käyttämällä omega-6- saanti nousee liian suureksi ja omega-3 -saanti liian vähäiseksi. Näiden välinen suhde on terveyden kannalta ratkaisevaa.

 

Toki näitä kaikkia voi vetää pillereinä, mutta niin voisi C-vitamiininkin ja kuidun vaikka kapseleina, niin ei tarvitsisi syödä kasviksiakaan.

Liha osoittautui tehokkaaksi ravintolisäksi vegaaneille afrikkalaislapsille. Tutkimus vuodelta 2005:

https://www.independent.co.uk/news/science/children-on-meat-free-diets-…

"Children on meat-free diets 'suffer impaired growth

Denying growing children animal products in their diet during the critical first few years of life was "unethical" and could do permanent damage, said Professor Lindsay Allen, from the University of California at Davis.

She conducted a study which showed that adding just two spoonfuls of meat to the diet of poverty-stricken children in Africa transformed them both physically and mentally.

Over a period of two years the children almost doubled their muscle development, and showed dramatic improvements in mental skills. They also became more active, talkative and playful at school."

Tata nyt on vahan vaikea uskoa. Mun kananmunat esim. tulee mun omista kanoista. 

Noita omega-rasvahappoja muuten saa myos vaikka ihan chia-siemenistakin, erilaisista pavuista ja tietyista pahkinoista...

Omega-rasvahappoja saa toki myös kasvikunnasta. Ongelmana tässä onkin niiden suhde. Kasvikunnan tuotteissa on aina enemmän omega-6-rasvahappoja, joten niiden tasapainottaminen omega-3-rasvahapoilla ei oikein onnistu pelkillä kasviksilla. Liiallinen omega-6- rasvahappojen saanti on tutkimuksissa todettu haitalliseksi.