En itsekään usko mitä minulle on juuri tapahtunut!
Heippa AV palsta,
Täällä kirjoittelee ulkosuomalainen, koko aikuisiän sinkkuna pysynyt nainen. Koen että haluan kirjoittaa ja avautua tilanteestani tänne sillä se tuntuu itsestänikin niin uskomattoman hölmöltä. :)
Asun maassa X ja olin juuri pienellä lomalla töistä. Olin uudessa kaupungissa kyläilemässä ensimmäistä kertaa kun sade iski. Ei sontsaa eikä kunnon varusteita niin pakotettuna juoksin pubiin suojaan sateelta.
Ensimmäinen asia minkä näen ovesta sisääni astuttua on tämä: mies. Mies joka nauraa, hymyilee ja jotenkin kyseisen henkilön olemus vaan sitoi koko pubiin itseensä. Hänessä oli karismaa jota ei vaan voi sanoin selittää. Toki miehiä tulee aina huomattua, mutta tässä oli jotakin erityistä. Sanoin seuralaiselleni että tuo mies on todella komea, mutta hän ei varmasti koskaan pitäisi minusta. Noh, pian miehen kaveri tulee juttelemaan minulle sekä seuralaiselleni; pyydän että meidät kaikki esiteltäisiin. Selviää että mies on kotoisin maasta Y ja on lomalla nykyisessä asuinmaassani. Sovittiin että mennään porukalla myöhemmin ulos ja näin teimme.
Ilta menee nopeasti, tanssitaan ja loppuillasta tunnustin miehelle että hän on mielestäni todella kiinnostava. Yritän nyt tiivistää kun en voi kaikkea tähän laittaa: tajuttiin molemmat että meillä on aivan uskomaton kemia jota ei pystynyt oikein sanoin selittämään. Juteltiin yhdessä koko yö ja aamu. Asiasta surullisen teki se, että olin itse lähdössä kyseisestä kaupungista toiseen kaupunkiin (reissuni seuralaisen kanssa oli roadtrip) ja meistä tuntui että ei saatu tarpeeksi aikaa yhdessä tutustumiseen. Pyysin miehen mukaani reissuun ja hän lähti! Olen yleensä introvertti, joten tällä tavalla toimiminen ei ole ominaista käytöstä itselleni. :)
Reissuamme varjosti kuitenkin eräs asia: mies työskentelee armeijan palveluksessa lähi-idän alueella ja hänen lomansa oli päättymässä 4 päivän päästä. Vietimme loppuloman yhdessä, kokonaiset 3 yötä ja 4 päivää. Hän lähti takaisin palvelukseen ja palasin itse samana päivänä omaan nykyiseen kotikaupunkiini.
Tilanne on nyt tämä: olen muuttamassa itse uuteen maahan Ö lyhyen ajan sisällä ja edessä on paljon suuria elämänmuutoksia (uusi maa, työ, jne). (selvennyksenä: elän ns. reissaajan elämää ympäri maapalloa eli matkustelen oikeastaan aina kun pystyn.) Sovimme miehen kanssa kun hän pääsee palveluksesta, menen hänen kotimaahansa ja annamme meille tilaisuuden katsoa mitä tästä tulisi. :D Tuntuu ihan hullulta että suomalainen tapaa Y maan kansalaisen maassa X, ja molemmat menevät eri maihin ja joudutaan olemaan erossa ainakin n. puoli vuotta. Mietin kuitenkin että voiko tästä tulla yhtään mitään, miten pystyn odottamaan tuon puoli vuotta ja että olenko ihan sekaisin koko tilanteesta! Suurena romantikkona ostin jopa 50 kirjekuorta jotta voin kirjoittaa hänelle kirjeitä. :D Olen aina nuoresta tytöstä asti toivonut löytäväni jonkun kenen kanssa saisin sellaisen elokuvarakkauden, ja tuntuu niin uskomattomalta että voisikohan tämä olla se.
Pidämme toki yhteyttä aina kun hänellä on WiFi käytössä joten viestittely ja puhuminen ei ole mahdotonta.
Haluaisin kuitenkin kuulla onko täällä KETÄÄN kenellä olisi edes jonkinlaista kokemusta samankaltaisesta tilanteesta. Emme kuitenkaan ole suhteessa, mutta haluamme antaa tällä mahdollisuuden. :) Samaan aikaan olen myös tietysti huolissani sillä alue missä mies työskentelee, on todella vaarallinen. Kuitenkin tuntuu siltä että n. puoli vuotta on pitkä aika ja että paljon voi tapahtua. Haluaisin vähän uutta perspektiiviä asiaan ja AV palsta ei tunnetusti koskaan petä. Tuntuu että en oikein näe täältä omasta vaaleanpunaisesta kuplastani mihinkään joten help! :D
Raportoin mielelläni tilanteen kulusta tänne mutta tuskimpa kukaan jaksaa seurata tätä ketjua seuraavat puoli vuotta.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Nykyisen mieheni tapasin suomessa noin kk ennen kuin piti lähteä vuodeksi ulkomaille vaihtoon. Alussa mietittiin, että miten tässä käy ja päätettiin pistää suhde ns. tauolle ja sovittiin, että kokeillaan uudelleen kun palaan. Mutta viestiteltiin kuitenkin melkein päivittäin ja palattiin yhteenkin. Loppujen lopuksi aika meni nopeasti. Sain kavereita, oli hauska vaihtovuosi ja kumpikaan ei pettänyt toista. Palattuani muutettiin yhteen harjoitteluni ajaksi lappiin ja sitten yhdessä nykyiseen kotikaupunkiin. Nyt vasta juhlittiin 9. hääpäivää. Toivotan sinulle onnea suhteeseesi, ei pitkä välimatka välttämättä ole huono juttu. Ja toisaalta aina kannattaa kokeilla, jossittelu se vasta kaduttaisi.
Tämä oli ihana kommentti, kiitos! Nää on just näitä kun ajoitus tapaamiselle tulee ehkä huonoimmalla mahdollisella hetkellä. Toki se voisi olla vain hyvä juttu, saa siis nähdä miten käy. Ihana kuulla miten teidän tarina onnistui! Onnea hääpäivän johdosta :) Mietittiin myös että kun hän pääsee palveluksesta niin tultaisiin käymään Suomessa lomalla.
Sorsuli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan on juuri erittäin hyvin aikaa tutustua ja katsoa löytyykö ulkoisen kipinän lisäksi juteltavaa ja yhteistä tarttumapintaa.
Kaksi elämäni rakkainta suhdetta on sisältänyt erossaoloa kirjoitellen ja se on mielestäni hyvä asia.
Huomenta! Mietin itsekin että tämähän saattaa olla vaan hyvä juttu - saadaan rauhassa kirjoitella ja oppia tuntemaan toisemme. Toisaalta taas itselläni on alkamassa aivan uudenlainen tilanne uudessa maassa ja se mietityttää. Mitä jos vastaan tulisi esim joku toinen? :( Koen kuitenkin olevani välillä ns. liian lojaali että vaikka emme ole yhdessä, antaisinko itseni elää vapaasti tän puolen vuoden aikana. Kaikkea hyvää sulle :)
Puoli vuotta menee hujauksessa.
Itse yritin antaa mahdollisuutta myös muulle, kun oli epäselvää koska nähdään ja nähdäänkö, mutta ei siitä mitään tullut kun mieli ja sydän oli muualla. Jos taas tapaat vielä paremman niin eiköhän se sitten ole selvä mennä sen mukaan, mutta todennäköisyys aika pieni, ellet ole sarjarakastuja.
Olet romantiikannälkäinen ja uskot tällä hetkellä kohtaloon ja elämää suurempaan rakkaustarinaan. Aika näyttää.
Ei se mitään jos et usko, ei kukaan muukaan tee niin
Millonhan jännis laittaa sorsulin pataan.
Olipa mielenkiinnottomasti ja tyylittömästi kirjoitettu. Valtio x ja valtio y.. olist edes keksinyt paikat, jos et oikeita halua sanoa.
Vaikea uskoa, että noin tylsään ja hengettömän oloiseen ihmiseen kukaan rakastuu palavasti ensisilmäyksellä.
Mun yhden sukulaisen tarina on se, että hän tapasi miehensä töissä. No, eihän se nyt ole mitenkään tavaton tarina sinällään, mutta tutustuminen tapahtui sähköpostien välityksellä kahden mantereen välillä. He olivat paljon yhteydessä jonkin tapahtuman järjestämisen tiimoilta, ja alkoivat kirjoitella henkilökohtaisia asioita myös. He eivät aluksi tienneet toistensa ikiäkään. Romanssi siitä sukeutui. Mies tuli tapaamaan sukulaistani, ja jonkin ajan kuluttua tämä sukulaiseni muutti miehen kotimaahan. Sillä tiellä on edelleen, tapahtumista on nyt 20 vuotta.
Mitä jos herra A on nyt maassa Y ja hänen ammatti on X ,miten hänen nykyinen tyttöystävä C suhtautuu siihen että herra A vikittelee nyt kuvioihin tullutta neiti B:tä?
Vierailija kirjoitti:
Sorsuli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan on juuri erittäin hyvin aikaa tutustua ja katsoa löytyykö ulkoisen kipinän lisäksi juteltavaa ja yhteistä tarttumapintaa.
Kaksi elämäni rakkainta suhdetta on sisältänyt erossaoloa kirjoitellen ja se on mielestäni hyvä asia.
Huomenta! Mietin itsekin että tämähän saattaa olla vaan hyvä juttu - saadaan rauhassa kirjoitella ja oppia tuntemaan toisemme. Toisaalta taas itselläni on alkamassa aivan uudenlainen tilanne uudessa maassa ja se mietityttää. Mitä jos vastaan tulisi esim joku toinen? :( Koen kuitenkin olevani välillä ns. liian lojaali että vaikka emme ole yhdessä, antaisinko itseni elää vapaasti tän puolen vuoden aikana. Kaikkea hyvää sulle :)
Puoli vuotta menee hujauksessa.
Itse yritin antaa mahdollisuutta myös muulle, kun oli epäselvää koska nähdään ja nähdäänkö, mutta ei siitä mitään tullut kun mieli ja sydän oli muualla. Jos taas tapaat vielä paremman niin eiköhän se sitten ole selvä mennä sen mukaan, mutta todennäköisyys aika pieni, ellet ole sarjarakastuja.
Ymmärtäähän tuon, sitä haluaisi kuitenkin elää täysillä ja kun ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. :) En ole koskaan ollut sarjarakastuja, saatika edes ihastuja! Eli jos vanhat merkit pitävät toteen niin tuskimpa tässä kovin kummia ehtii tapahtumaan puolen vuoden aikana. :D mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Viimeistään sana "kemia" lässäytti tarinan. Tuo sana on niin lattea ja typerä, ettei se tuo romanttiseen tarinaan ainakaan mitään lisäarvoa, pikemminkin päinvastoin. Lisäksi nuo valtiot X ja Y plääh...
Sinä olit kyläilemässä uudessa kaupungissa ja sinä juoksit pubiin suojaan sateelta. Ja sitten yhtäkkiä sinulla onkin seuralainen mukana. Siellä pubissako se sinua odotti?
Menen nyt töihin, vastailen välillä sieltä jos ehdin. Muuten tulen takaisin palstailemaan varmaan klo 19-20 suomen aikaa. :)
En vastaa enää erikseen provohuutelijoille ja inhottaville viesteille. Pahoittelut tuottaa pettymys mutta tähän tarinaan ei ole tulossa mitään jännittävää twistiä tai jatkoa ainakaan puoleen vuoteen.
Nyt haluaisinkin vain kuulla muiden rakkaustarinoita ja fiilistellä niissä mukana. :) <3 Kiitos kaikille kivoista kommenteista ja tarinoista joita ootte viitsineet kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Sinä olit kyläilemässä uudessa kaupungissa ja sinä juoksit pubiin suojaan sateelta. Ja sitten yhtäkkiä sinulla onkin seuralainen mukana. Siellä pubissako se sinua odotti?
Tiesin että tähän tartutaan: hän oli siis kanssani kokoajan joten juoksimme sinne kyllä ihan yhdessä. Pahoittelen vähän hassusta tekstistä mutta kuten kirjoitin, olen asunut koko nuoruuteni ja aikuisikäni ulkomailla joten kieliä on päässä monta ja ne välillä takkuaa. :)
The Mies!!!!111
Sun elämä on niin kadehdittavaa <3
Ihanaa 😍 anna mennä vaan! Suorastaan hölmöä olis unohtaa tämä mies. Täällä saa kuulla ihan tarpeeksi huonoja uutisia, tälläinen piristää päivää 😍
Koskaan ei kannata menettää toivoaan ja alkaa liian kyyniseksi.
Sä oot suomesta mut toinen paikasta Y.
Sä oot rasisti:) anna toisen lentää
OIH!!! NIIN IHANAA OMG!!!! Tuu ihmeessä raportoimaan ihan kaikki, ja raportoikaa toisille 10 sivun kirjeissä ihan kaikki, tyyliin minkälaiset aamujöötit tuli pönttöön. Ja tosissaan, tee raporteista tänne sellasia 10,000 sanan mininovelleja. Kirjoita mahdollisimman sekavasti, maat ja henkilöt pitää korvata X:illä ja Y:illä.
Ketään ei kiinnosta että sä tapasit herra B:n paikassa X, joka oikeasti on maasta Y. Eikä kukaan tunnista sua noista, ellet sitten oo joku elämässä epäonnistunut lööppijulkkis, yms. "En ole koskaan ollut suhteessa :D:D.D.D.d" Sen kyllä huomaa.
Juu, itsellä oli samanlainen tilanne.
Tapasin ihanan, hurmaavan (itselleni aivan liian komean) miehen sattumalta kaupungissa X. Mies olikin yllättäen kiinnostunut itsestäni ja vietimme yhdessä uskomatonta aikaa muutaman päivän, kunnes jouduin lähtemään maasta muutamaksi kuukaudeksi. Pidimme yhteyttä kuitenkin lähes joka päivä skypen välityksellä. Kun palasin päädyimme yhteen. Elokuvarakkautta jatkui vielä muutaman kuukauden.
Muutaman henkisesti erittäin kivuliaan vuoden jälkeen erosin pesunkestävästä narsistita.
Toivottavasti omalla tarinallasi on onnellisempi päätös.
Sinua kusetetaan. Kyse vaan ei ole siitä, mitä luulet.
Kusetus on paljon isompi.
Sinccis