Pojat nähdään usein "tuhmina tyttöinä", naisten ja äitien silmissä
Väestöliiton psyko- ja seksuaaliterapeutti Mika Lehtosen mukaan pojat latistetaan usein jo pieninä. Poikien energisyys saatetaan usein ymmärtää väärin päiväkodeissa ja kouluissa, missä työntekijät ovat pääsääntöisesti naisia. Jos pojista yritetään tehdä "hiljaisia ja kilttejä tyttöjä", luonnostaan äänekkäät ja ulospäin suuntautuvat pojat kokevat, että heissä on jotain väärää.
Poikien äidin ei tarvitse olla superkasvattaja. Riittää, että hän on läsnä, turvallinen ja lapsensa saatavilla. Pojat eivät myöskään tarvitse erityissuojaa, vaikka he kypsyvät tyttöjä hitaammin. Usein kysymys on siitä, että äiti suojelee poikia miesten maailmalta, koska se on hänelle itselleen vieras ja pelottavakin.
Yhteiskunta hyväksyy sekä feminiiniset että maskuliiniset tytöt, mutta poikien liikkumavara on kapeampi.
- Ihmiset käsittävät usein, että feminiiniset tai maskuliiniset luonteenpiirteet ja käyttäytymismallit määrittävät seksuaalisen suuntautumisen. Näin ei kuitenkaan ole.
Hälisevät ja sähläävät pojat ovat kiinnostuneita ympäristöstään ja heidän pitää saada kokea itsensä tärkeiksi. Poikien tiedot ja taidot niin seksuaalisuuden kuten myös aggression suhteen ovat pitkälti median, kilpailuyhteiskunnan ja pornon luomia. Heillä on kovia paineita omasta itsestään, siitä, millainen supermies pitäisi olla. - Oikeanlaista tietoa ja asennetta antamalla me saamme terveita poikia ja sitä kautta terveitä miehiä, Lehtonen sanoo.
Mutta aina on kyse keskimääräisyyksistä kuitenkin :). Meillä keskimmäinen on poika ja hän on esikoista huomattavasti jäljessä arkitaidoissa (pukeminen, syöminen) jne. mutta motorisesti taas paljon kehittyneempi ja varmempi mutta myös stereotyyppisesti rohkeampi...