Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Evoluutio­psykologi: Vauva­kadon olennainen syy on unohtunut – ”Naiset ovat muuttuneet miehekkäämmiksi”

Kommentit (1607)

Vierailija
1581/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei sellaista aikaa ole koskaan ollut, että naiset olisi muka olleet kotona lasten kanssa eden ennen 50-lukua, kuten tuolla joku väittää.

Suomalainen yhteiskunta oli tuolloin lähes kokonaan agraaliyhteiskunta ja naiset teki TÖITÄ, eivätkä olleet mitään kotirouvia. 

Naiset meni aamulla klo 5 navettaan  ja sen jälkeen avannolle huuhteleen pyykkejä ja ipanat  oli oman onnensa nojassa. Ja sitten taas iltapäivästä uudelleen navettaan.  Ei ne mitään kotirouvia olleet. 

Kesät tehtiin pellolla  töitä aamusta iltaan. 

Joten turha väittää, että naiset oli kotona tai sitten pitää sanoa että miehetkin oli silloin vain kotona. Ei ne mieeht sen kummemmin missään töissä olleet, kotona vaan olivat. 

Maitotili oli iso tulonlähde ja naiset teki työt ja rahat meni miehen tilille .

Älä sössötä. Mun lapsuudessa kaikki lähistön äidit oli kotirouvia.

Vierailija
1582/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onneksi syntyvyss laskee, niin syntyy vähemmän naisvihaajamiehiä

Ja miesvihaajanaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1583/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanopa aloittaja miksei naisille (esim PCOS kärsiviä) ole keksitty naiselliseksi tekevää pilleriä? Kun mies transutkin saadaan naishormoneilla näyttämään naisilta.

Vierailija
1584/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Totta kai vähemmistöjen asiaa saa ja voi ajaa. Mutta ne asiat eivät välttämättä ole fiksuja ja realistisia, joita ajetaan (eikä tarvitsekaan olla), kyseessä on politiikka as usual. Politiikan avulla ihmiset koettavat saada maailmaa muuttumaan sen mukaiseksi kuin he itse ajattelevat olevan hyväksi. "

 

Detaljeista voidaan aina kiistellä mutta samat oikeudet ja mahdollisuudet kaikille on aika lailla perustavanlaatuinen ajatus joka ei ole mikä vain politiikka vaan ihmisten ihmisarvon takaava ajatusmaailma.

Minusta olemme ajatuneet tässä keskustelussa aika kauaksi tästä perusajatuksesta jossa samojen oikeuksien ajaminen kaikille ei ole minusta mitä vain politiikkaa tai ideologiaa vaan aika lailla perusasia länsimaisessa yhteiskunnassa.

 

"Heitä on helppo manipuloida poliittiseen ääriajatteluun, koska ajattelu on yksinkertaisen mustavalkoista ja yleissivistys heikkoa. Eli heillä ei ole kykyä arvioida saamaansa tietoa kriittisesti. Kansalaisuuskoe voisi olla vaatimuksena ennen kun pääsee äänestämään. "

 

Tuo on kyllä hyvin marginaalinen ilmiö. Jos otetaan ihmiset jotka ovat vähemmistön (vammaiset) vähemmistö (älyllisesti vammaiset) niin en näe tällä mitään käytännön vaikutuksia politiikkaan yhtään isommassa mittakaavassa.

Tässä meidän ajattelumme on erilaista. Eli se että perusoikeuksia rajoitetaan, ei tarkoita, etteikö kaikilla olisi samaa ihmisarvoa, mahdollisuuksia tai oikeuksia. Niitä on oikeus ja velvollisuuskin rajoittaa, mikäli ihminen ei kunnioita muiden vastaavia oikeuksia. Ihmisarvo ei siis ole synonyyminen oikeuksille ja mahdollisuuksille kuten esität.

Miten oikeudet ja mahdollisuudet toteutuu samanarvoisesti, jos perusoikeuksia rajoitetaan? Miten määrittelet ihmisoikeudet, jos oikeudet on erilaiset eri syistä? Nykyään heidät laitetaan vankilaan, jos rikkovat lakia. Sinä haluaisit pakkosteriloida ja viedä äänioikeuden. Aika moista.

Eri

Nyt sinä luet huolimattomasti. Minä puhuin ihmisarvosta, joka ei ole synonyyminen perusoikeuksien ja samanarvoisten mahdollisuuksien kanssa. Tai sitten et ymmärrä luettua tekstiä. 

 

Mitä tulee ihmisoikeuksiin, niin ihmisoikeuksia rajoitetaan nytkin, jos loukkaa muiden ihmisoikeuksia. Se on vain lainmuutoksen takana, että lisääntymisoikeutta tai oikeutta harjoittaa muita vahingoittavaa seksuaalisuuttaan rajoitetaan. Aivan kuten on vapauden menetyskin seurausta tietyistä omista teoista tai sairauksista nykyään. Sen jälkeen lapsikohteinen seks.suuntautuminen, jota on toteuttanut laista piittaamatta tai holtiton lisääntyminen vaikeasta päihderiippuvuudesta riippumatta voivat johtaa perusoikeuksien rajoittamiseen, koska silloin omien perusoikeuksien harjoittaminen on johtanut muiden vahingoittamiseen. En tajua miksi se noissa tapauksissa on sallittua. 

 

S.rikollisuus on sarjarikollisuutta ja myös päihdeäitien joukossa on niitä, jotka ovat niin sairaita, etteivät kykene  hallitsemaan mitään elämässään. Jos he raitistuvat, on heillä koko loppuelämänsä edessään lapsi, jota he itse ovat vahingoittaneet päihdesairautensa takia. Luuletko, että he iloitsevat siitä että saivat vapaasti lisääntyä, jopa jouduttuaan s.rikoksen kohteeksi tai siten etteivät edes tienneet olevansa raskaana?

Vierailija
1585/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei sellaista aikaa ole koskaan ollut, että naiset olisi muka olleet kotona lasten kanssa eden ennen 50-lukua, kuten tuolla joku väittää.

Suomalainen yhteiskunta oli tuolloin lähes kokonaan agraaliyhteiskunta ja naiset teki TÖITÄ, eivätkä olleet mitään kotirouvia. 

Naiset meni aamulla klo 5 navettaan  ja sen jälkeen avannolle huuhteleen pyykkejä ja ipanat  oli oman onnensa nojassa. Ja sitten taas iltapäivästä uudelleen navettaan.  Ei ne mitään kotirouvia olleet. 

Kesät tehtiin pellolla  töitä aamusta iltaan. 

Joten turha väittää, että naiset oli kotona tai sitten pitää sanoa että miehetkin oli silloin vain kotona. Ei ne mieeht sen kummemmin missään töissä olleet, kotona vaan olivat. 

Maitotili oli iso tulonlähde ja naiset teki työt ja rahat meni miehen tilille .

Älä sössötä. Mun lapsuudessa kaikki lähistön äidit oli kotirouvia.

Ullanlinnassako asuit?

Vierailija
1586/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei sellaista aikaa ole koskaan ollut, että naiset olisi muka olleet kotona lasten kanssa eden ennen 50-lukua, kuten tuolla joku väittää.

Suomalainen yhteiskunta oli tuolloin lähes kokonaan agraaliyhteiskunta ja naiset teki TÖITÄ, eivätkä olleet mitään kotirouvia. 

Naiset meni aamulla klo 5 navettaan  ja sen jälkeen avannolle huuhteleen pyykkejä ja ipanat  oli oman onnensa nojassa. Ja sitten taas iltapäivästä uudelleen navettaan.  Ei ne mitään kotirouvia olleet. 

Kesät tehtiin pellolla  töitä aamusta iltaan. 

Joten turha väittää, että naiset oli kotona tai sitten pitää sanoa että miehetkin oli silloin vain kotona. Ei ne mieeht sen kummemmin missään töissä olleet, kotona vaan olivat. 

Maitotili oli iso tulonlähde ja naiset teki työt ja rahat meni miehen tilille .

Älä sössötä. Mun lapsuudessa kaikki lähistön äidit oli kotirouvia.

Ullanlinnassako asuit?

Mun suvussa on ollut vielä 80-luvulla muutama tällainen "hienostorouva". Harrastuksena kaiken maailman oopperatoimikunnat. Mitään tekemistä tavallisten naisten arjen kanssa näillä ei ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1587/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei sellaista aikaa ole koskaan ollut, että naiset olisi muka olleet kotona lasten kanssa eden ennen 50-lukua, kuten tuolla joku väittää.

Suomalainen yhteiskunta oli tuolloin lähes kokonaan agraaliyhteiskunta ja naiset teki TÖITÄ, eivätkä olleet mitään kotirouvia. 

Naiset meni aamulla klo 5 navettaan  ja sen jälkeen avannolle huuhteleen pyykkejä ja ipanat  oli oman onnensa nojassa. Ja sitten taas iltapäivästä uudelleen navettaan.  Ei ne mitään kotirouvia olleet. 

Kesät tehtiin pellolla  töitä aamusta iltaan. 

Joten turha väittää, että naiset oli kotona tai sitten pitää sanoa että miehetkin oli silloin vain kotona. Ei ne mieeht sen kummemmin missään töissä olleet, kotona vaan olivat. 

Maitotili oli iso tulonlähde ja naiset teki työt ja rahat meni miehen tilille .

Älä sössötä. Mun lapsuudessa kaikki lähistön äidit oli kotirouvia.

"Älä sössötä. Mun lapsuudessa kaikki lähistön äidit oli kotiäitejä"

 

Millähän vuosisadalla tuo on ollut ja missä?

Meillä päin ei ollut yhtään kotiäitiä. Joko naiset oli töissä kodin ulkopuolella tai sitten maatilan emäntiä jotka teki töitä kotona navetassa ja pellolla.

Päiväkodit yleistyi 70-luvulla just sen takia, kun naiset meni töihin ja lapset piti saada hoitoon..

Sitä ennen lapset vietiin hoitoon mihin kukakin tai naapurin mummo hoiti, kun äiti oli TÖISSÄ.

Vierailija
1588/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Totta kai vähemmistöjen asiaa saa ja voi ajaa. Mutta ne asiat eivät välttämättä ole fiksuja ja realistisia, joita ajetaan (eikä tarvitsekaan olla), kyseessä on politiikka as usual. Politiikan avulla ihmiset koettavat saada maailmaa muuttumaan sen mukaiseksi kuin he itse ajattelevat olevan hyväksi. "

 

Detaljeista voidaan aina kiistellä mutta samat oikeudet ja mahdollisuudet kaikille on aika lailla perustavanlaatuinen ajatus joka ei ole mikä vain politiikka vaan ihmisten ihmisarvon takaava ajatusmaailma.

Minusta olemme ajatuneet tässä keskustelussa aika kauaksi tästä perusajatuksesta jossa samojen oikeuksien ajaminen kaikille ei ole minusta mitä vain politiikkaa tai ideologiaa vaan aika lailla perusasia länsimaisessa yhteiskunnassa.

 

"Heitä on helppo manipuloida poliittiseen ääriajatteluun, koska ajattelu on yksinkertaisen mustavalkoista ja yleissivistys heikkoa. Eli heillä ei ole kykyä arvioida saamaansa tietoa kriittisesti. Kansalaisuuskoe voisi olla vaatimuksena ennen kun pääsee äänestämään. "

 

Tuo on kyllä hyvin marginaalinen ilmiö. Jos otetaan ihmiset jotka ovat vähemmistön (vammaiset) vähemmistö (älyllisesti vammaiset) niin en näe tällä mitään käytännön vaikutuksia politiikkaan yhtään isommassa mittakaavassa.

Tässä meidän ajattelumme on erilaista. Eli se että perusoikeuksia rajoitetaan, ei tarkoita, etteikö kaikilla olisi samaa ihmisarvoa, mahdollisuuksia tai oikeuksia. Niitä on oikeus ja velvollisuuskin rajoittaa, mikäli ihminen ei kunnioita muiden vastaavia oikeuksia. Ihmisarvo ei siis ole synonyyminen oikeuksille ja mahdollisuuksille kuten esität.

Miten oikeudet ja mahdollisuudet toteutuu samanarvoisesti, jos perusoikeuksia rajoitetaan? Miten määrittelet ihmisoikeudet, jos oikeudet on erilaiset eri syistä? Nykyään heidät laitetaan vankilaan, jos rikkovat lakia. Sinä haluaisit pakkosteriloida ja viedä äänioikeuden. Aika moista.

Eri

Nyt sinä luet huolimattomasti. Minä puhuin ihmisarvosta, joka ei ole synonyyminen perusoikeuksien ja samanarvoisten mahdollisuuksien kanssa. Tai sitten et ymmärrä luettua tekstiä. 

 

Mitä tulee ihmisoikeuksiin, niin ihmisoikeuksia rajoitetaan nytkin, jos loukkaa muiden ihmisoikeuksia. Se on vain lainmuutoksen takana, että lisääntymisoikeutta tai oikeutta harjoittaa muita vahingoittavaa seksuaalisuuttaan rajoitetaan. Aivan kuten on vapauden menetyskin seurausta tietyistä omista teoista tai sairauksista nykyään. Sen jälkeen lapsikohteinen seks.suuntautuminen, jota on toteuttanut laista piittaamatta tai holtiton lisääntyminen vaikeasta päihderiippuvuudesta riippumatta voivat johtaa perusoikeuksien rajoittamiseen, koska silloin omien perusoikeuksien harjoittaminen on johtanut muiden vahingoittamiseen. En tajua miksi se noissa tapauksissa on sallittua. 

 

S.rikollisuus on sarjarikollisuutta ja myös päihdeäitien joukossa on niitä, jotka ovat niin sairaita, etteivät kykene  hallitsemaan mitään elämässään. Jos he raitistuvat, on heillä koko loppuelämänsä edessään lapsi, jota he itse ovat vahingoittaneet päihdesairautensa takia. Luuletko, että he iloitsevat siitä että saivat vapaasti lisääntyä, jopa jouduttuaan s.rikoksen kohteeksi tai siten etteivät edes tienneet olevansa raskaana?

Kohdistetaanko rajoittamistoimet myös miehiin, jotka käyttävät alkoholia? Miehethän ovat läpi aikuisen elämänsä hedelmällisiä ja voivat hedelmöittää lähes rajattomasti naisia alkoholin mutatoimalla spermallaan aiheuttaen paljon suuremmat kärsimykset lapsille kuin päihdeäiti. Kaiken lisåksi alkoholi lisää miesten riskikäyttäytymistä ja väkivaltaa entisestään, joten alkoholi miehen käsissä on myös uhka yleiselle turvallisuudelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1589/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1950-ja -60 - luvuilla naisen piti irtisanoutua töistä naimisiin mentyään, viimeistään sitten, kun hän tuli raskaaksi. Jos ei irtisanoutunut itse, niin työnantaja irtisanoi. Siinä ne naisten vaihtoehdot oli, mutta yksi vaihtoehto oli pysyä naimattomana ja lapsettomana. 

"1950-ja -60 - luvuilla naisen piti irtisanoutua töistä naimisiin mentyään, viimeistään sitten, kun hän tuli raskaaksi. Jos ei irtisanoutunut itse, niin työnantaja irtisanoi. Siinä ne naisten vaihtoehdot oli, mutta yksi vaihtoehto oli pysyä naimattomana ja lapsettomana."

 

 

Kerran kerroin palstalla, kuinka isäni irtisanoi äitini työpaikastaan, kun äiti oli synnärillä. Joku palstalainen sai tästä kilarit, kun ei kuulemma laki tällaista mahdollistanut. No näin kuitenkin tapahtui. Asenteet olivat sellaiset, oli laki mikä hyvänsä.

Se olin minä! Hauska tavata vanha tuttu! Minä korjasin sinun käsityksesi siitä, että tuollainen teko olisi ollut laillinen. Ei se ollut, hyvä että nyt esität oikeaa tietoa asiasta. 

 

Ilmeisesti tämä asia on palstalla usein aiheena, koska kotiäitiydestä keskusteltiin tuolloinkin, nyt en ole keskusteluun vielä puuttunut enkä lukenut ketjun alkupäätä lainkaan. Kotirouva ei ole koskaan ollut virallinen ammattinimike verotuksessa, joten sitä on vaikea tutkia minkä verran sitä on ollut eri aikoina. Mutta kaupungin naiset eivät luonnollisestikaan lypsäneet lehmiä. Oma sukuni on ties kuinka monennessa polvessa kaupunkilaisia ja kaikki naiset ovat olleet koulutettuja ainakin 1800-luvun lopulta alkaen eli isoäitini äidistä alkaen. Lapsuuden ympäristössäni oli paljon kotirouvia 70-luvulla, mutta äitini oli uraäiti kuten isoäitinsä ja äitinsäkin. Myös minä olen hoitajien hoitama hyvin pitkälti kuten hekin olivat. Itse olin kotiäiti lasten ollessa pieniä. 

 

Olisi mielenkiintoista lukea suomalaisten kotirouvien historiaa, mutta sellaista ei ole kirjoitettu. Osana muuta historiaa on kyllä hajatietoa kuten naisten roolin muuttuminen sota-aikana jne. Kirjallisuudentutkimuksen alalta tästä on mielenkiintoinen uusi väikkäri lappilaisista naiskirjailijoista, kuulin äskettäin Kalle Haatasen podcastissa haastattelun, joka tosin jäi kesken, kun saavuin perille määränpäähän. Kirjallisuus on taltioinut naishistoriaa. 

Vierailija
1590/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei sellaista aikaa ole koskaan ollut, että naiset olisi muka olleet kotona lasten kanssa eden ennen 50-lukua, kuten tuolla joku väittää.

Suomalainen yhteiskunta oli tuolloin lähes kokonaan agraaliyhteiskunta ja naiset teki TÖITÄ, eivätkä olleet mitään kotirouvia. 

Naiset meni aamulla klo 5 navettaan  ja sen jälkeen avannolle huuhteleen pyykkejä ja ipanat  oli oman onnensa nojassa. Ja sitten taas iltapäivästä uudelleen navettaan.  Ei ne mitään kotirouvia olleet. 

Kesät tehtiin pellolla  töitä aamusta iltaan. 

Joten turha väittää, että naiset oli kotona tai sitten pitää sanoa että miehetkin oli silloin vain kotona. Ei ne mieeht sen kummemmin missään töissä olleet, kotona vaan olivat. 

Maitotili oli iso tulonlähde ja naiset teki työt ja rahat meni miehen tilille .

Älä sössötä. Mun lapsuudessa kaikki lähistön äidit oli kotirouvia.

"Älä sössötä. Mun lapsuudessa kaikki lähistön äidit oli kotiäitejä"

 

Millähän vuosisadalla tuo on ollut ja missä?

Meillä päin ei ollut yhtään kotiäitiä. Joko naiset oli töissä kodin ulkopuolella tai sitten maatilan emäntiä jotka teki töitä kotona navetassa ja pellolla.

Päiväkodit yleistyi 70-luvulla just sen takia, kun naiset meni töihin ja lapset piti saada hoitoon..

Sitä ennen lapset vietiin hoitoon mihin kukakin tai naapurin mummo hoiti, kun äiti oli TÖISSÄ.

Ja meillä oli nyt 84-v isän äiti aikanaan vuorotöissä kahvilassa. Äidin äiti olisi jo 115, hän oli maatalon emäntä ja teki töitä kahdella tilalla. 9 lasta, äitini näistä nuorimmainen, pärjäsivät miten pärjäsivät. Ja tekivät töitä kun pystyivät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1591/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Totta kai vähemmistöjen asiaa saa ja voi ajaa. Mutta ne asiat eivät välttämättä ole fiksuja ja realistisia, joita ajetaan (eikä tarvitsekaan olla), kyseessä on politiikka as usual. Politiikan avulla ihmiset koettavat saada maailmaa muuttumaan sen mukaiseksi kuin he itse ajattelevat olevan hyväksi. "

 

Detaljeista voidaan aina kiistellä mutta samat oikeudet ja mahdollisuudet kaikille on aika lailla perustavanlaatuinen ajatus joka ei ole mikä vain politiikka vaan ihmisten ihmisarvon takaava ajatusmaailma.

Minusta olemme ajatuneet tässä keskustelussa aika kauaksi tästä perusajatuksesta jossa samojen oikeuksien ajaminen kaikille ei ole minusta mitä vain politiikkaa tai ideologiaa vaan aika lailla perusasia länsimaisessa yhteiskunnassa.

 

"Heitä on helppo manipuloida poliittiseen ääriajatteluun, koska ajattelu on yksinkertaisen mustavalkoista ja yleissivistys heikkoa. Eli heillä ei ole kykyä arvioida saamaansa tietoa kriittisesti. Kansalaisuuskoe voisi olla vaatimuksena ennen kun pääsee äänestämään. "

 

Tuo on kyllä hyvin marginaalinen ilmiö. Jos otetaan ihmiset jotka ovat vähemmistön (vammaiset) vähemmistö (älyllisesti vammaiset) niin en näe tällä mitään käytännön vaikutuksia politiikkaan yhtään isommassa mittakaavassa.

Tässä meidän ajattelumme on erilaista. Eli se että perusoikeuksia rajoitetaan, ei tarkoita, etteikö kaikilla olisi samaa ihmisarvoa, mahdollisuuksia tai oikeuksia. Niitä on oikeus ja velvollisuuskin rajoittaa, mikäli ihminen ei kunnioita muiden vastaavia oikeuksia. Ihmisarvo ei siis ole synonyyminen oikeuksille ja mahdollisuuksille kuten esität.

Miten oikeudet ja mahdollisuudet toteutuu samanarvoisesti, jos perusoikeuksia rajoitetaan? Miten määrittelet ihmisoikeudet, jos oikeudet on erilaiset eri syistä? Nykyään heidät laitetaan vankilaan, jos rikkovat lakia. Sinä haluaisit pakkosteriloida ja viedä äänioikeuden. Aika moista.

Eri

Nyt sinä luet huolimattomasti. Minä puhuin ihmisarvosta, joka ei ole synonyyminen perusoikeuksien ja samanarvoisten mahdollisuuksien kanssa. Tai sitten et ymmärrä luettua tekstiä. 

 

Mitä tulee ihmisoikeuksiin, niin ihmisoikeuksia rajoitetaan nytkin, jos loukkaa muiden ihmisoikeuksia. Se on vain lainmuutoksen takana, että lisääntymisoikeutta tai oikeutta harjoittaa muita vahingoittavaa seksuaalisuuttaan rajoitetaan. Aivan kuten on vapauden menetyskin seurausta tietyistä omista teoista tai sairauksista nykyään. Sen jälkeen lapsikohteinen seks.suuntautuminen, jota on toteuttanut laista piittaamatta tai holtiton lisääntyminen vaikeasta päihderiippuvuudesta riippumatta voivat johtaa perusoikeuksien rajoittamiseen, koska silloin omien perusoikeuksien harjoittaminen on johtanut muiden vahingoittamiseen. En tajua miksi se noissa tapauksissa on sallittua. 

 

S.rikollisuus on sarjarikollisuutta ja myös päihdeäitien joukossa on niitä, jotka ovat niin sairaita, etteivät kykene  hallitsemaan mitään elämässään. Jos he raitistuvat, on heillä koko loppuelämänsä edessään lapsi, jota he itse ovat vahingoittaneet päihdesairautensa takia. Luuletko, että he iloitsevat siitä että saivat vapaasti lisääntyä, jopa jouduttuaan s.rikoksen kohteeksi tai siten etteivät edes tienneet olevansa raskaana?

Kohdistetaanko rajoittamistoimet myös miehiin, jotka käyttävät alkoholia? Miehethän ovat läpi aikuisen elämänsä hedelmällisiä ja voivat hedelmöittää lähes rajattomasti naisia alkoholin mutatoimalla spermallaan aiheuttaen paljon suuremmat kärsimykset lapsille kuin päihdeäiti. Kaiken lisåksi alkoholi lisää miesten riskikäyttäytymistä ja väkivaltaa entisestään, joten alkoholi miehen käsissä on myös uhka yleiselle turvallisuudelle.

Ottaisin mallia 60-70 -luvun sosiaalipolitiikasta kuten jo kerroin. Jos kaksi päihdeongelmaista, heikkolahjaista ihmistä tehtailee lapsia kehnoihin oloihin, niin miehen voisi steriloida myös. Sosiaalihuoltajat arvioivat tällaisia asioita ja asia päätettiin moniammatillisessa tiimissä. Miehen kohdallahan se ei ole pysyvä toimenpide kuten ei ole naistenkaan kohdalla nykyään, jos asennetaan ehkäisykapseli. 

Vierailija
1592/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Välillä vaimo kääntää minut toisin päin ja yrittää penetroitua kiihottuneella klittallaan minun sisälle. Kun on saanut tyydytettyä itsensä, käyn tekemässä meille voileivät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1593/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei sellaista aikaa ole koskaan ollut, että naiset olisi muka olleet kotona lasten kanssa eden ennen 50-lukua, kuten tuolla joku väittää.

Suomalainen yhteiskunta oli tuolloin lähes kokonaan agraaliyhteiskunta ja naiset teki TÖITÄ, eivätkä olleet mitään kotirouvia. 

Naiset meni aamulla klo 5 navettaan  ja sen jälkeen avannolle huuhteleen pyykkejä ja ipanat  oli oman onnensa nojassa. Ja sitten taas iltapäivästä uudelleen navettaan.  Ei ne mitään kotirouvia olleet. 

Kesät tehtiin pellolla  töitä aamusta iltaan. 

Joten turha väittää, että naiset oli kotona tai sitten pitää sanoa että miehetkin oli silloin vain kotona. Ei ne mieeht sen kummemmin missään töissä olleet, kotona vaan olivat. 

Maitotili oli iso tulonlähde ja naiset teki työt ja rahat meni miehen tilille .

Älä sössötä. Mun lapsuudessa kaikki lähistön äidit oli kotirouvia.

"Älä sössötä. Mun lapsuudessa kaikki lähistön äidit oli kotiäitejä"

 

Millähän vuosisadalla tuo on ollut ja missä?

Meillä päin ei ollut yhtään kotiäitiä. Joko naiset oli töissä kodin ulkopuolella tai sitten maatilan emäntiä jotka teki töitä kotona navetassa ja pellolla.

Päiväkodit yleistyi 70-luvulla just sen takia, kun naiset meni töihin ja lapset piti saada hoitoon..

Sitä ennen lapset vietiin hoitoon mihin kukakin tai naapurin mummo hoiti, kun äiti oli TÖISSÄ.

Millähän vuosisadalla tuo on ollut ja missä?

Meillä päin ei ollut yhtään kotiäitiä. Joko naiset oli töissä kodin ulkopuolella tai sitten maatilan emäntiä jotka teki töitä kotona navetassa ja pellolla.

 

Oisko lestadiolaisalueilla. Selittäisi lapsuuden kotiäitimassat ja kaipuun konservatiivisiin rooleihin.

Vierailija
1594/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on vähän hassu väite, ettei Suomessa ole muka ollut kotiäitejä lainkaan. Edeltävässä keskustelussa oli joku teollisuuspaikkakunnalla elänyt nainen, jonka lapsuudessa äidit olivat kotona ja miehet tehtaassa töissä, siis 60-70 -luvusta kyse. Oma asuinalueeni oli varakas lähiö, jossa oli sekä kotirouvia että uraäitejä, enemmistö kotirouvia kuitenkin. 60-80 -luku. 

 

Maaseudulla asuneilla ovat äidit olleet pitkälti emäntiä, mutta vauraiden talojen emännät sitten taas saattoivat olla kotirouvia, vaikka heillä olisikin ollut ammatti. Esim.  vähän kaukaisempi sukulaiseni oli kartanon rouva ja hammaslääkäri. Hänelle rakennettiin vastaanotto kartanon sivurakennukseen ja hän harjoitti ammattiaan silloin tällöin. Puolisoni suvussa oli myös nainen, joka nai viljelijän ja ryhtyi kotirouvaksi eli hän ei osallistunut tilan töihin, vaan sitä varten oli työväkeä. Työvoima oli vielä 60-70 -luvulla halpaa ja he asuivat tilalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1595/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännä ilmiö, että jos nämä vänkyttäjät eivät itse ole kokeneet/törmänneet johonkin asiaan, niin sitä ei ole ollut olemassakaan. Helvetin älykääpiöt.

Vierailija
1596/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se on vähän hassu väite, ettei Suomessa ole muka ollut kotiäitejä lainkaan. Edeltävässä keskustelussa oli joku teollisuuspaikkakunnalla elänyt nainen, jonka lapsuudessa äidit olivat kotona ja miehet tehtaassa töissä, siis 60-70 -luvusta kyse. Oma asuinalueeni oli varakas lähiö, jossa oli sekä kotirouvia että uraäitejä, enemmistö kotirouvia kuitenkin. 60-80 -luku. 

 

Maaseudulla asuneilla ovat äidit olleet pitkälti emäntiä, mutta vauraiden talojen emännät sitten taas saattoivat olla kotirouvia, vaikka heillä olisikin ollut ammatti. Esim.  vähän kaukaisempi sukulaiseni oli kartanon rouva ja hammaslääkäri. Hänelle rakennettiin vastaanotto kartanon sivurakennukseen ja hän harjoitti ammattiaan silloin tällöin. Puolisoni suvussa oli myös nainen, joka nai viljelijän ja ryhtyi kotirouvaksi eli hän ei osallistunut tilan töihin, vaan sitä varten oli työväkeä. Työvoima oli vielä 60-70 -luvulla halpaa ja he asuivat tilalla.

*Ekassa lauseessa virhe, siis "kotirouvia lainkaan"

Vierailija
1597/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maaseudulla on ollut paljon talouksia, joissa vaimo on ollut kotirouva ja mies käynyt töissä. Ei 70 - 80 luvulla enää lähellekään jokaisessa maalaistalossa ollut karjaa tai viljelyksiä.

Vierailija
1598/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sanopa aloittaja miksei naisille (esim PCOS kärsiviä) ole keksitty naiselliseksi tekevää pilleriä? Kun mies transutkin saadaan naishormoneilla näyttämään naisilta.

En ole ap, mutta kyllähän se pilleri on keksitty.

Vierailija
1599/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka suomalaiset naiset ovat aina olleet erittäin työteliäitä, on silti ollut selvää, että miehet ja naiset ovat erilaisia ja myös miesten ja naisten työt on erotettu. Pienten lasten hoito ja kasvatus on aina ollut nimenomaan naisten työ, ja hoivaavuus on mielletty naisen parhaaksi ominaisuudeksi.  Nykyaikainen päivähoitomalli, jossa pienet lapset kasvavat suuressa laumassa kodin ulkopuolella ja vieraat aikuiset ammattikasvattajat hoitavat heitä, on pelkästään nykyaikainen, mielestäni täysin elämälle vieras ilmiö. 

Vierailija
1600/1607 |
04.03.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitenköhän tekoäly vaikuttaa syntyvyyteen?

Työelämässä murros iskee ensimmäisenä naisvaltaisiin korkeakoulutettuihin asiantuntija-aloihin. Jotkut työt loppuvat kokonaan.

Naisenemmistöisen lääkärikunnan uusista opiskelijoista peräti kaksi kolmasosaa on naisia ja lääkärien ydinosaaminen, diagnostiikkaa ja hoitosuunnitelmat, on tekoälykehityksen kärjessä.

Sama koskee laajemminkin hoiva-alaa. Tekoäly karsii byrokratian ja robotiikka mahdollistaa hoidon siirtämisen kotioloihin. Kun julkinen talous on tiukilla, teknologian on pakko korvata ihmistyötä siellä, missä se on suinkin mahdollista.

Pyrkiikö feminismin läpäisemä yhteiskunta suojelemaan naisvaltaisia aloja väkisin, vaikka teknologia tarjoaisi mittavia säästöjä? Miesvaltainen vientisektori joutuu kuitenkin rahoittamaan naisvaltaiset alat ja työpaikat, näin se talous toimii, ja viennin kantokyky on lopussa.

Nähtäväksi sitten jää, valitsevatko naiset tämän jälkeen perhekeskeisemmän elämäntavan.