Onko teillä muka parisuhteessa yhteisiä kiinnostusten kohteita?

Tottakai on, mistä me muuten oltaisi edes alettu jutella? Miten toiseen tutustutaan jos ei ole mitään yhteisiä keskustelunaiheita ja kiinnostuksen kohteita? Me molemmat ollaan kiinnostuneita taiteesta ja kulttuurista, luetaan paljon, käydään tapahtumissa, konserteissa, teatterissa. 

Harrastukset on eri, mutta harrastajina olemme samanlaisia. Niinpä juttelemme aiheesta paljon. Viihdymme yhdessä. Arvostamme yhteistä aikaa, oli se sitten rauhallinen aamiainen yhdessä tai kävelylenkki.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja miehelläni on hyvin erilaiset harrastukset, emmekä siis harrasta yhdessä. Sen sijaan meillä on yhtenevät arvot ja periaatteet, näemme maailman samalla tavalla. Vaikka kiinnostuksen kohteet ovat erilaisia, menemme silti yhdessä keikoille yms. Molemmat pitävät hyvästä ruoasta ja matkailusta, joten käymme usein ravintoloissa ja matkustamme. Eli vaikka eroja löytyy, on yhteistä kuitenkin enemmän ja nimenomaan niissä tärkeissä asioissa. Ihmisillä on myös hyvä olla omia juttuja, joihin puoliso ei tule mukaan.

Just näin, kiinnostuksen kohteen ei tarvitse olla harrastus. Me esim. tykätään katsoa formuloita ja pelata lautapelejä yhdessä. Ne on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Sitten on molemmilla ne omat harrastuksensa ja muut juttunsa.

Totta kai. Miksi olisin miehen kanssa, jota kiinnostaisivat ihan eri asiat?

Me molemmat pidämme musiikista ja soittelemme yhdessä, sekä nautimme kuvataiteesta, kirjoista ja elokuvista. Miehen maku on populaarimpi kuin minun, joten välillä vähän sivistämmekin toisiamme esittelemällä kulttuurisia löytöjämme. Minä esimerkiksi en lukenut sarjakuvia ennen kuin tapasin mieheni.

Lisäksi harrastamme molemmat juoksua, mutta emme lenkkeile yhdessä. Se on ihan omaa aikaa.

En oikein ymmärrä, mikä pointti on olla elämänkumppani sellaisen kanssa, joka ei jaa mitään mielenkiinnon kohteitani. Kuulostaa todella masentavalta yhteiselämältä.