Onko teillä muka parisuhteessa yhteisiä kiinnostusten kohteita?

Kyllä parisuhteessa on hyvä olla riittävästi yhteistä. Ei sen tarvitse välttämättä olla mikään harrastus tai urheilulaji mutta yleisen maailmankatsomuksen yhtenäisyys on kyllä iso plussa. Silloin sitä yhteistä puhumista ja tekemistä löytyy ihan luonnostaan.

On! Paljonkin. Pääasiallisesti rakennamme, remontoimme ja suunnittelemme näitä puuhia yhdessä. Meillä on myös eläimiä, joiden kanssa riittää sekä pakollista että vapaaehtoista tekemistä. Lisäksi miehellä on kaksi harrastusta, joihin osallistun aina välillä. (Omat harrastukseni ovat joko yksin tehtäviä tai sitten semmoisia, ettei mies niihin taivu : )

Suosittelen kyllä lämpimästi yhdessä harrastamista. On hienoa suunnitella ja odottaa esimerkiksi viikonloppua, jolloin pääsee tekemään asioita, jotka aidosti kiinnostavat ja innostavat kumpaakin.

On. Olemme miehen kanssa kumpikin IT-alalla ja hyvinkin intohimoisia nörttejä, lisäksi on pari yhteistä harrastusta ja tietenkin myös omia juttuja. En kestäisi miestä, joka ei ymmärtäisi tietotekniikan päälle tai joka ei jaksaisi pelaamistani.

Yhdessä harrastaminen on kyllä sinällään hassu ajatus. Eikö se riitä, että on sama tai samankaltainen harrastus, vaikka olisikin yksin harrastettava?

On, mm hyvä ruoka, samantyyppinen leffamaku, luonto, taide, musiikkimaku... Ei yksi yhteen, mutta tosi paljon on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, joistain vaan puhutaan (esim politiikka), jotkut on tekemistä (esim leffat ja luontoretkeily).

On kyllä yhteisiä juttuja . Mutta on myös omia.

Tai sellaisia joihin molemmatkin osallistuvat, mutta kumpikin tekee niitä välillä myös yksin/ ystävien kanssa.

Meillä on myös aika monta yhteistä ystävää, mutta toki myös omia.

Voihan jostain harrastuksesta käydä vain etsimässä puolisoa, ei sitä harrastusta tarvii sen jälkeen yhdessä jatkaa jos ei sovikaan itselle. :)

Ei. Emme ole kiinnostuneet mistään yhteisestä asiasta. Melko samanlaiset arvot ja tavoitteet meillä kyllä on. Yhteistä taivalta kohta 30 v.

Ei meillä oikein ole, aika paljon tehdään ja harrastetaan erillään. Silti meillä menee hyvin ja toisen seura kelpaa.

Katsottavista TV-kanavista on hyvä olla edes osittain samaa mieltä. Sama suhtautuminen matkustamiseen ja asumistapaan sekä rahankäyttöön voi olla parisuhdetta rauhoittavia tekijöitä.

Yhteisiä harrastuksia keksii kyllä myöhemminkin; meillä ruuanlaitto ja retkeily.

Vierailija kirjoitti:

On. Olemme miehen kanssa kumpikin IT-alalla ja hyvinkin intohimoisia nörttejä, lisäksi on pari yhteistä harrastusta ja tietenkin myös omia juttuja. En kestäisi miestä, joka ei ymmärtäisi tietotekniikan päälle tai joka ei jaksaisi pelaamistani.

Yhdessä harrastaminen on kyllä sinällään hassu ajatus. Eikö se riitä, että on sama tai samankaltainen harrastus, vaikka olisikin yksin harrastettava?

Haha! Tämä!

Myös täällä nörttipariskunta. Pelaamme yhdessä ja molemmat olemme myös totaalisia scifi-hulluja.

"A couple that plays together, stays together."

Ei meilläkään mitään yhteisiä intressejä ole. No rahani ehkä ainut.

No totta kai, tutustuimme harrastuksessa, käymme siellä yhdessä (ulkomaan kisareissuja myöten).

Elämä menee tosi hankalaksi, ellei oikeasti ole mitään yhteistä.

On. Tykätään scifistä ja fantasiasta. Samanlainen musiikinmaku, käydään keikoilla ja festareilla. Samanlainen maku ruuan, viinin ja sisustuksen suhteen. Molemmat intohimoisia matkustelijoita, joka vuosia useampi ulkomaan matka. Molemmat kiinnostuneita muodista, hyväksytään isot vaate ja kenkäkulut. Tullaan hyvin toimeen myös sen takia että politiikka kiinnostaa ja omaamme saman kannan. Molemmat myös ateisteja.

Meidän yhteiset on ylellinen matkustelu ilman tekemistä (viiden tähden hotelli, vain vähän nähtävyyksiä, eikä mitään museoita), samat sarjat netflixissä. Kuntosali on ollut molemmilla harrastuksena ennen tapaamista, joskus käymme yhdessä, mutta ei se meitä mitenkään liimaa yhteen.

Tietysti on, emme kai me muuten viihtyisi toistemme seurassa. Meitä yhdistää mm. intohimoinen lukeminen (kirjahyllyni herätti välittömästi puolisoni kiinnostuksen, kun hän ensimmäistä kertaa tuli luokseni), kulttuuri muutenkin sekä matkailu. Tietysti asioita tehdään myös yksin ja kavereiden kanssa, mutta tylsäähän sellainen parisuhde olisi, jossa oltaisiin koko vapaa-aika erillään.

On. Itellä suhde ei toimis, jos ei ois noita yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Molemmilla on myös omat kiinnostuksen kohteet.

Minulla ja miehelläni on hyvin erilaiset harrastukset, emmekä siis harrasta yhdessä. Sen sijaan meillä on yhtenevät arvot ja periaatteet, näemme maailman samalla tavalla. Vaikka kiinnostuksen kohteet ovat erilaisia, menemme silti yhdessä keikoille yms. Molemmat pitävät hyvästä ruoasta ja matkailusta, joten käymme usein ravintoloissa ja matkustamme. Eli vaikka eroja löytyy, on yhteistä kuitenkin enemmän ja nimenomaan niissä tärkeissä asioissa. Ihmisillä on myös hyvä olla omia juttuja, joihin puoliso ei tule mukaan.

Pidetään molemmat raskaasta musiikista, mustasta huumorista, tulisesta ruuasta, matkustelusta, luonnossa liikkumisesta, salilla käymisestä, seuraillaan ja jutellaan yhteiskunnallisista asioista ja päiväpolitiikasta, tieteestä, tekniikasta, kumpikin jonkinasteisia gamereita ja nyt tällä hetkellä yhteisenä "harrastuksena" tämä vauva-arjen opettelu.

Alkaessamme seurustella mies otti myös hieman enemmän osaa minun harrastukseeni (con-tapahtumat ja vastaavat anime/roolipeli/yms. jutut), mutta vähän kyllästyi siihen ja sekin on ihan ok. On kivaa, että on myös omia juttuja ja olen häntäkin koittanut kannustaa tekemään niitä asioita, mitkä häntä kiinnostavat ja mitä on aiemmin harrastellut, esim. jääkiekko ja kitaran soitto.

On, yhteinen lapsi.

Musiikki ja taide.