Mikko, 33, ei ole koskaan edes suudellut: ”Minulla ei ole hajuakaan, mistä naisille pitäisi jutella”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän naiset usein suhtautuu oudosti jos heille puhuu muuten ilman mitään iskutarkoitusta vaikka jos sattuu samaan pöytään ruokalassa. Onneksi nykyään voi katsella vain kännykkää varsinkin näin parisuhteessa olevana.

Miksi pitäisi keskustella vieraan ihmisen kanssa syödessä?

Kuuluu hyviin tapoihin.  Kyllähän vastauksestasi saa hyvän kuvan miksi miehiä pelottaa naisille juttelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaan samaistua Mikkoon. Itsekin olen saanut aikoinaan vastakkaiselta sukupuolelta kuulla rumuudestani, en tosin yhtä ikävästi kuin Mikko, mutta tottakai se jättää mieleen sen arven, että kun niin moni pitää rumana niin sitä on jokseenkin arvoton pariutumismielessä. Ja kun ikää tulee lisää ja muut asiat kuin ulkonäkö alkaa merkata enemmän, niin ne muutkin asiat on pitkin vittua, ja jälleen olen siellä niiden miesten laarissa joihin todella harva nainen koskisi pitkällä tikullakaan. Onnekseni voin kehua saavuttaneeni vuonna 2008 yhden halauksen tytöltä. Vaalin tuota hetkeä kuin suurin osa miehistä poikuutensa menetystä. Tuo hetki oli lähin kontakti naissukupuoleen mikäli mitään äidin halaamista lapsena ei lasketa.

Näen itseni myös 33-vuotiaana kertoilemassa kokemattomuudestani vauva-palstalla. Tavallaan se hetki olisi legendaarinen, koska Naispelko22 olisi kehittynyt jo Naispelko33:ksi, seuraavana etappina olisikin sitten Naispelko44, jolloin olisinkin jo tuplannut originaalin nimimerkkini numerosarjan. Tuolloin saattaisin jopa juhlistaa tilannetta korkkaamalla colan makuisen Kari Grandi-pillimehun. 

Terveisin Naispelko26

Sinähän osaat keskustella ihmisten kanssa. Legendat tyyppien iskemisestä keskellä kirkasta päivänvaloa ovat legendoja. Suurin osa pariutumisista tapahtuu aikuisilla ihan siten, että jutellaan keskenään ja kiinnostutaan siinä toisistaan. Vaikka ei sitten kiinnostaisikaan toisesta romanttisessa mielessä niin on ainakin saanut käydä mielenkiintoisia keskusteluit.

Suomessa on todella paljon tyttöjä ja naisia, joita lähinnä ällöttävät sellaiset uuh ja lääh-kommentit etenkin kun sitä fiksua keskustelua ei tule vaikka sitä kuinka lypsäisi. Moni suhde loppuu vuorovaikutustaitojen puutteeseen.

En kylläkään osaa keskustella. Keskustelunaiheeni ovat äärimmäisen rajalliset, eivätkä niinkään naisia kiinnostavat. Toisekseen olen ihan helvetin varautunut ja ujo uusien ja minulle outojen ihmisten läheisyydessä, joten ensivaikutelma minusta on ehkä se huonoin mahdollinen. Hiljainen kenkiensä tuijottelija, kuten olen joskus aiemminkin palstalla itseäni kuvaillut. Ja siihen kun lisätään se, että en ole mikään adonis ja elämä muutenkin potkinut ihan tarpeeksi päähän, niin eipä siinä kyllä kannata turhan suuria odotuksia laskea sille, että ihan heti joku elämänkumppani elämääni tupsahtaisi. 

Terveisin Naispelko26

En nyt sanoisi. Olethan tällä palstallakin osallistunut usean eri aiheen keskusteluihin. Ihan osaavasti.

Pääasiassa keskusteluihin joissa olen jokseenkin omimmillani. Eli naisettomuuteen liittyvissä ja vähin urheiluaiheisissakin keskusteluissa. Muuten lähinnä heittelen jotain paskaa läppää sellaisiin keskusteluihin, jotka jotenkin silmään osuu.

Terveisin Naispelko26

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä voisin alkaa auttamaan näitä Mikkoja. Auttaa vaatteiden valinnassa, kertoa mistä treffeillä puhutaan ja miten siellä toimitaan. Mihinhän minun kannattaisi laittaa ilmoitus?

Tässä maassa uskotaan kemiaan. Sitä ei saavuteta millään vaatteilla tai koreilla puheilla. Mikkojen kannattaa suoraan lähteä paremmille laitumille jossa on odottamassa kärsivällinen sekä auttavainen nainen. Ajan kanssa Mikoista voi hyvinkin kasvaa itsevarmempia tapauksia.

Eihän se kemia auta jos Mikko ei osaa/uskalla ilmaista itseään. Siinä häntä voisi auttaa, tämän jälkeen kemian olisi mahdollista toimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaan samaistua Mikkoon. Itsekin olen saanut aikoinaan vastakkaiselta sukupuolelta kuulla rumuudestani, en tosin yhtä ikävästi kuin Mikko, mutta tottakai se jättää mieleen sen arven, että kun niin moni pitää rumana niin sitä on jokseenkin arvoton pariutumismielessä. Ja kun ikää tulee lisää ja muut asiat kuin ulkonäkö alkaa merkata enemmän, niin ne muutkin asiat on pitkin vittua, ja jälleen olen siellä niiden miesten laarissa joihin todella harva nainen koskisi pitkällä tikullakaan. Onnekseni voin kehua saavuttaneeni vuonna 2008 yhden halauksen tytöltä. Vaalin tuota hetkeä kuin suurin osa miehistä poikuutensa menetystä. Tuo hetki oli lähin kontakti naissukupuoleen mikäli mitään äidin halaamista lapsena ei lasketa.

Näen itseni myös 33-vuotiaana kertoilemassa kokemattomuudestani vauva-palstalla. Tavallaan se hetki olisi legendaarinen, koska Naispelko22 olisi kehittynyt jo Naispelko33:ksi, seuraavana etappina olisikin sitten Naispelko44, jolloin olisinkin jo tuplannut originaalin nimimerkkini numerosarjan. Tuolloin saattaisin jopa juhlistaa tilannetta korkkaamalla colan makuisen Kari Grandi-pillimehun. 

Terveisin Naispelko26

Halaisin sua kyllä, jos olisit lähempänä. Ja voisin ehkä painaa suukonkin sun poskelle, mikäli et pelkää tyttöbasilleja;)

Se Disney-prinsessa

Voi perhana... Ei tässä kyllä uskalla nukkumaankaan mennä enää kun alkaa olla jo niin levotonta tekstiä luettavaksi.

Nyt kannattaa sitten pitää mielessä se, että tuollaiset halaus- ja suukkoehdotukset vastaa meikäläisen siveellisyysasteikolla jo jotain normaalien ihmisten orgioita parinvaihdolla höystettynä. Vähemmästäkin turahtaa paniikkipaskat housuun ja meikäläinen katoaa maisemaan.

Terveisin Naispelko26

Minäkään en tiedä miten puhutaan miehille ja olen yli 30 v. Tai siis, puhun kyllä, mutta vastaanoton perusteella en puhu oikeista asioista oikealla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Kaverin ongelma on se, ettei hän pidä naisia ihmisinä vaan joinakin mystisinä halinukkeina, joille ei voi edes puhua normaalisti.

Ei varmaan sitten myöskään kannata itse pitää itseään sellaisena? Jos joku tuntematon tulee esimerkiksi vain kysymään kelloa, niin se ei ole heti lähentelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaan samaistua Mikkoon. Itsekin olen saanut aikoinaan vastakkaiselta sukupuolelta kuulla rumuudestani, en tosin yhtä ikävästi kuin Mikko, mutta tottakai se jättää mieleen sen arven, että kun niin moni pitää rumana niin sitä on jokseenkin arvoton pariutumismielessä. Ja kun ikää tulee lisää ja muut asiat kuin ulkonäkö alkaa merkata enemmän, niin ne muutkin asiat on pitkin vittua, ja jälleen olen siellä niiden miesten laarissa joihin todella harva nainen koskisi pitkällä tikullakaan. Onnekseni voin kehua saavuttaneeni vuonna 2008 yhden halauksen tytöltä. Vaalin tuota hetkeä kuin suurin osa miehistä poikuutensa menetystä. Tuo hetki oli lähin kontakti naissukupuoleen mikäli mitään äidin halaamista lapsena ei lasketa.

Näen itseni myös 33-vuotiaana kertoilemassa kokemattomuudestani vauva-palstalla. Tavallaan se hetki olisi legendaarinen, koska Naispelko22 olisi kehittynyt jo Naispelko33:ksi, seuraavana etappina olisikin sitten Naispelko44, jolloin olisinkin jo tuplannut originaalin nimimerkkini numerosarjan. Tuolloin saattaisin jopa juhlistaa tilannetta korkkaamalla colan makuisen Kari Grandi-pillimehun. 

Terveisin Naispelko26

Sinähän osaat keskustella ihmisten kanssa. Legendat tyyppien iskemisestä keskellä kirkasta päivänvaloa ovat legendoja. Suurin osa pariutumisista tapahtuu aikuisilla ihan siten, että jutellaan keskenään ja kiinnostutaan siinä toisistaan. Vaikka ei sitten kiinnostaisikaan toisesta romanttisessa mielessä niin on ainakin saanut käydä mielenkiintoisia keskusteluit.

Suomessa on todella paljon tyttöjä ja naisia, joita lähinnä ällöttävät sellaiset uuh ja lääh-kommentit etenkin kun sitä fiksua keskustelua ei tule vaikka sitä kuinka lypsäisi. Moni suhde loppuu vuorovaikutustaitojen puutteeseen.

En kylläkään osaa keskustella. Keskustelunaiheeni ovat äärimmäisen rajalliset, eivätkä niinkään naisia kiinnostavat. Toisekseen olen ihan helvetin varautunut ja ujo uusien ja minulle outojen ihmisten läheisyydessä, joten ensivaikutelma minusta on ehkä se huonoin mahdollinen. Hiljainen kenkiensä tuijottelija, kuten olen joskus aiemminkin palstalla itseäni kuvaillut. Ja siihen kun lisätään se, että en ole mikään adonis ja elämä muutenkin potkinut ihan tarpeeksi päähän, niin eipä siinä kyllä kannata turhan suuria odotuksia laskea sille, että ihan heti joku elämänkumppani elämääni tupsahtaisi. 

Terveisin Naispelko26

En nyt sanoisi. Olethan tällä palstallakin osallistunut usean eri aiheen keskusteluihin. Ihan osaavasti.

Pääasiassa keskusteluihin joissa olen jokseenkin omimmillani. Eli naisettomuuteen liittyvissä ja vähin urheiluaiheisissakin keskusteluissa. Muuten lähinnä heittelen jotain paskaa läppää sellaisiin keskusteluihin, jotka jotenkin silmään osuu.

Terveisin Naispelko26

Naisille voi ihan livenäkin heitellä paskaa läppää. Naisille voi puhua samalla tavalla kuin tuntemattomille / puolitutuille miehille. Ihan samoista aiheista. Et sinä tuntemattomalle miehellekään mistään kvanttifysiikasta ala yhtäkkiä jauhamaan.

Mikon kannattaisi laittaa sormus nimettömään, niin kyllä sitten naiset kiinnostuvat.

Olipa surullinen tarina. Ihmetyttää, miten 33-vuotiaaksi on voinut välttyä halaamiselta. Luulisi, että esim. rippileirillä, lapsuuden synttärijuhlassa, ylioppilasjuhlissa tms. olisi edes kerran päässyt halaamaan jotain naistakin.

Olen kuullut, että kosketus on ihmiselle tärkeää, ja että ainakin tietyn apinalajin edustavat eivät pysty kasvattamaan omia jälkeläisiään, usein jopa tappavat ne, jos ne on kasvatettu ilman kosketusta. Ne jotka syyttävät Mikkoa nyt siitä, että hän vain suhtautuu naisiin joinain halinukkeina, niin a) luultavasti hän kyllä ymmärtää, että naisillakin on tunteet (tuossahan LUKEE, ettei hän ole halunnut pakottaa ketään!) ja b) mitä voi odottaa henkilöltä, jolta on riistetty niin tärkeä asia kuin kosketus. Ihmehän se olisi, jos sosiaaliset taidot olisivat kehittyneet...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän naiset usein suhtautuu oudosti jos heille puhuu muuten ilman mitään iskutarkoitusta vaikka jos sattuu samaan pöytään ruokalassa. Onneksi nykyään voi katsella vain kännykkää varsinkin näin parisuhteessa olevana.

Miksi pitäisi keskustella vieraan ihmisen kanssa syödessä?

Kuuluu hyviin tapoihin.  Kyllähän vastauksestasi saa hyvän kuvan miksi miehiä pelottaa naisille juttelu.

Mielestäni on huonoa käytöstä ryhtyä häiritsemään toisten ihmisten ruokarauhaa.

Tämä on jännä ilmiö, koska itse tunnen paljonkin kolmekymppisiä naisia, jotka ovat kuin Mikko. Jännä siksi, että nämä naiset eivät itse tuo itseään julkisuuteen, syyttele miehiä netissä,  vaan enemmänkin he tuntuvat häpeävän itseään ja tilannettaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jännä ilmiö, koska itse tunnen paljonkin kolmekymppisiä naisia, jotka ovat kuin Mikko. Jännä siksi, että nämä naiset eivät itse tuo itseään julkisuuteen, syyttele miehiä netissä,  vaan enemmänkin he tuntuvat häpeävän itseään ja tilannettaan.

Etkä tunne. Ruminkin nainen saa välittömästi 100 tindermatchia.

 

Vierailija kirjoitti:

Tästä on jo aloitus..

Ihmettelinkin jos ei ollut aikaisemmin.

Minusta tuo ”painu v*ttuun rumilus” kuulostaa niin luonnottomalta lauseelta että on vaikea uskoa että se tulisi ensireaktiona kenenkään suomalaisen suusta. Ei välttämättä edes provosoimalla. Naiset usein hilpasevat pois paikalta väkivallan uhan takia, eivät ala vttuilemaan jos eivät ole kirjaimellisesti nurkkaan ahdistettuina.

Minä mietin sitä kun itselläni on vakavia mielenterveysongelmia, jotka näkyvät sosiaalisina ongelmina ja pelkotiloina, ja esimerkiksi kuulen pääni sisällä kuinka ihmiset ympärilläni nauravat minulle ja haukkuvat minua. Nämä äänet tuntuvat niin todellisilta että muistan ne todellisina tapahtumina, ja ikäänkuin vakuutan itse itseni siitä että kaikki salaa vihaavat minua ja veetuilee mitä ikinä sanovatkaan - vaikka näin ei olisikaan. Voisiko olla tää?

N26

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo ”painu v*ttuun rumilus” kuulostaa niin luonnottomalta lauseelta että on vaikea uskoa että se tulisi ensireaktiona kenenkään suomalaisen suusta. Ei välttämättä edes provosoimalla. Naiset usein hilpasevat pois paikalta väkivallan uhan takia, eivät ala vttuilemaan jos eivät ole kirjaimellisesti nurkkaan ahdistettuina.

Minä mietin sitä kun itselläni on vakavia mielenterveysongelmia, jotka näkyvät sosiaalisina ongelmina ja pelkotiloina, ja esimerkiksi kuulen pääni sisällä kuinka ihmiset ympärilläni nauravat minulle ja haukkuvat minua. Nämä äänet tuntuvat niin todellisilta että muistan ne todellisina tapahtumina, ja ikäänkuin vakuutan itse itseni siitä että kaikki salaa vihaavat minua ja veetuilee mitä ikinä sanovatkaan - vaikka näin ei olisikaan. Voisiko olla tää?

N26

Jos on esim ruma ja lyhyt mies, kyllä naiset vittuilee ihan avoimesti. Minä olen lempeä, sosiaalinen ja mukava ja minulle ainoat ihmiset elämässä jotka ovat vittuilleet ovat olleet naisia. Eikä mitään pientä piikittelyä vaan suunnilleen "tapa ittes rumilus" tasoista vihaa.

Syntini on ollut se että olen mm. ollut samassa tilassa naisen kanssa tai vaikka puhunut jostain säästä tms. aikani kuluksi.

En ole ikinä, missään saanut tuollaista vihaa osakseni yhdeltäkään miehiltä, en myöskään niiltä jotka ovat minua moninkertaisesti isompia ja vahvempia.

 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän naiset usein suhtautuu oudosti jos heille puhuu muuten ilman mitään iskutarkoitusta vaikka jos sattuu samaan pöytään ruokalassa. Onneksi nykyään voi katsella vain kännykkää varsinkin näin parisuhteessa olevana.

Johtuu siitä, että yleensä jos joku mies tulee juttelemaan tuntemattomalle naiselle ruokalassa, kyseessä on iskuyritys. Ainakin omien kokemusteni mukaan. Harva jättää keskustelun sellaiseen pintapuoliseen jutusteluun vaan aletaan kyselemään henkilökohtaisia juttuja ja lopuksi todennäköisesti kutsutaan kahville tai kysytään numeroa. Joo, en kyllä ole ruokalassa etsimässä parisuhdetta vaan syömässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän naiset usein suhtautuu oudosti jos heille puhuu muuten ilman mitään iskutarkoitusta vaikka jos sattuu samaan pöytään ruokalassa. Onneksi nykyään voi katsella vain kännykkää varsinkin näin parisuhteessa olevana.

Johtuu siitä, että yleensä jos joku mies tulee juttelemaan tuntemattomalle naiselle ruokalassa, kyseessä on iskuyritys. Ainakin omien kokemusteni mukaan. Harva jättää keskustelun sellaiseen pintapuoliseen jutusteluun vaan aletaan kyselemään henkilökohtaisia juttuja ja lopuksi todennäköisesti kutsutaan kahville tai kysytään numeroa. Joo, en kyllä ole ruokalassa etsimässä parisuhdetta vaan syömässä.

Aika iso ego sulla, jos jokaikinen kerta kun joku maailman 4 miljardista miehestä sinulle puhuu, kyseessä on "iskuyritys". Sitten ihmetellään mistä näitä Mikkoja tulee...

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän naiset usein suhtautuu oudosti jos heille puhuu muuten ilman mitään iskutarkoitusta vaikka jos sattuu samaan pöytään ruokalassa. Onneksi nykyään voi katsella vain kännykkää varsinkin näin parisuhteessa olevana.

Johtuu siitä, että yleensä jos joku mies tulee juttelemaan tuntemattomalle naiselle ruokalassa, kyseessä on iskuyritys. Ainakin omien kokemusteni mukaan. Harva jättää keskustelun sellaiseen pintapuoliseen jutusteluun vaan aletaan kyselemään henkilökohtaisia juttuja ja lopuksi todennäköisesti kutsutaan kahville tai kysytään numeroa. Joo, en kyllä ole ruokalassa etsimässä parisuhdetta vaan syömässä.

Jos kaltaisiasi on enemmän, turha edes haaveilla jostain tasa-arvosta tai sukupuolineutraaliudesta. Jos sinulle ei edes pysty puhumaan vääränä sukupuolena ilman että heti leimaat sen joksikin iskuyritykseksi. Aika köyhä elämä, kun et pysty puhumaan ihmiskunnan puolikkaan kanssa ollenkaan.

 

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo ”painu v*ttuun rumilus” kuulostaa niin luonnottomalta lauseelta että on vaikea uskoa että se tulisi ensireaktiona kenenkään suomalaisen suusta. Ei välttämättä edes provosoimalla. Naiset usein hilpasevat pois paikalta väkivallan uhan takia, eivät ala vttuilemaan jos eivät ole kirjaimellisesti nurkkaan ahdistettuina.

Minä mietin sitä kun itselläni on vakavia mielenterveysongelmia, jotka näkyvät sosiaalisina ongelmina ja pelkotiloina, ja esimerkiksi kuulen pääni sisällä kuinka ihmiset ympärilläni nauravat minulle ja haukkuvat minua. Nämä äänet tuntuvat niin todellisilta että muistan ne todellisina tapahtumina, ja ikäänkuin vakuutan itse itseni siitä että kaikki salaa vihaavat minua ja veetuilee mitä ikinä sanovatkaan - vaikka näin ei olisikaan. Voisiko olla tää?

N26

Kyllähän on monia niin vaarattoman näköisiä miehiä , että naiset pystyvät ilman pelkoa nimittelemään heitä ihan piruuttaan. Ei kaikki naiset ole hiirulaisia kuten sinä vaan etsivmällää etsivät tilanteita joissa voi riidellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän naiset usein suhtautuu oudosti jos heille puhuu muuten ilman mitään iskutarkoitusta vaikka jos sattuu samaan pöytään ruokalassa. Onneksi nykyään voi katsella vain kännykkää varsinkin näin parisuhteessa olevana.

Johtuu siitä, että yleensä jos joku mies tulee juttelemaan tuntemattomalle naiselle ruokalassa, kyseessä on iskuyritys. Ainakin omien kokemusteni mukaan. Harva jättää keskustelun sellaiseen pintapuoliseen jutusteluun vaan aletaan kyselemään henkilökohtaisia juttuja ja lopuksi todennäköisesti kutsutaan kahville tai kysytään numeroa. Joo, en kyllä ole ruokalassa etsimässä parisuhdetta vaan syömässä.

Jos kaltaisiasi on enemmän, turha edes haaveilla jostain tasa-arvosta tai sukupuolineutraaliudesta. Jos sinulle ei edes pysty puhumaan vääränä sukupuolena ilman että heti leimaat sen joksikin iskuyritykseksi. Aika köyhä elämä, kun et pysty puhumaan ihmiskunnan puolikkaan kanssa ollenkaan.

 

Minä tajusin tuon jo aikoja sitten rumana miehenä. Ei ole olemassa mitään "ihmisiä". On vain miehiä ja naisia joilla erittäin rigidit ja tarkat, tiukat roolit joita tulee noudattaa. Ainoastaan esim. korkeastatuksinen ja komea mies voi tehdä smalltalkia naisten kanssa, ja naiset ovat silloin mielin kielin.

Jos ruma mies tekee samoin, kyseessä on "iskuyritys" ja häntä muutenkin haukutaan ja sorsitaan koska hän on turvallinen haukkumisen kohde naisille.

Vastenmielisiä hierarkiapelejä, olisipa seuraava elämä jollain toisella planeetalla jossain järkevämmässä lajissa.