Sukulaisista...
Palaa pinna... Pyysin eilen erästä sukulaisnaista hetkeksi shoppausseuraksi, kun olin liikkeellä lasten kanssa, 6 vee ja 4 vee. On koko kesän kysellyt lapsia, asuu kauppakeskuksen vieressä.
Treffasimme kello yhdeltätoista, sanoin, että olemme vain vähän aikaa ja että loppupäiväksi lapsille on luvassa uintiretki, herkkuja ja kaveriseuraa.
Tarkoitus oli katsella kaupoista alennusmyyntien rippeitä. En ole ostanut itselleni vaatteita kuuteen vuoteen...
No, eikös ensimmäiseksi tullut moitteita siitä, että "juoksen aina vaatekaupoissa ja lapset kärsivät". Ja sitten lapset vietiin minulta kysymättä jäätelölle.
Vaatteet kaikki sulaneessa pehmiksessä ja kermavaahdossa ja lounas meni tietenkin pipariksi, koska se oli tarkoitus syödä ensin... Sama tätönen moittii sitten sitä, että lapseni syövät niin huonosti...
Kommentit (4)
Ne lapset olivat jätskitiskillä tilaamassa, kun minä maksoin vielä edellisessä kaupassa kassalla (lapsille leluja, jotka tätönen halusi.) Enkä tykkää siitäkään, että minä olen aina se mäntti, joka kieltää kaiken kivan.
Ja tää ylikävely on kuviona aina... Tiedän, pieni ongelma, mutta suututtaa penteleesti.
Ap
niin nimenomaan sinun pitäisi alkaa pitämään pintansa. Kuulostaa sellaiselta tätöseltä, joka kuvittelee hoitavansa hommat paremmin kuin kaltaisesi tahdoton rassukka ? Anna sille seuraavan kerran opetus ja MÄÄRÄÄ. Ei sun tarvi silti mikään mäntti olla, sanot vaan että ensin ruoka, sitten jätski, ei pulinoita.
Minä en saa. Joko ylitseni kävellään ja/tai sitten suututaan aivan tajuttomasti. Ja kaiken aikaa lapsia säälitellään, kun heillä on niiiin tiukka kuri, eikä mitään kivaa koskaan. Argh!
Sanot, että nyt mennään vaateostoksille ja jätskit vasta ruuan jälkeen. Ja pidät kiinni siitä. Sitä tulee aina oltua liian kohtelias.