Kadotukseen (ja pelastukseen) uskominen on oikeasti ihan tajuttoman tyhmää
Vähän sama, kuin laittaisi itselleen ensin huulipuristimen, eli aiheuttaisi kärsimystä, ja sitten kun ottaisi sen pois, kokisi elämää helpottavan pelastuksen.
Kommentit (11)
Määritteletkö vielä, miten uskoni tuonpuoleiseen aiheuttaa tämänpuoleiseen elämääni kärsimystä?
Vapauteen Kristus meidät vapautti. En ole kenenkään hallittavissa. harmi, jos sinä olet/olet ollut.
Vierailija kirjoitti:
Määritteletkö vielä, miten uskoni tuonpuoleiseen aiheuttaa tämänpuoleiseen elämääni kärsimystä?
Ehkei sulle, mutta kadotukseen joutumista pelkääville kyllä. Esim. uskonlahkojen joukkoitsemurhia ei olisi ilman tätä aspektia voitu organisoida. Toki se on äärimmäinen ja erittäin harvinainen ilmiö, mutta siis pahoinvointia kyseinen usko aiheuttaa jo pienemmässäkin mittakaavassa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vapauteen Kristus meidät vapautti. En ole kenenkään hallittavissa. harmi, jos sinä olet/olet ollut.
Ei tarvitse hänen mitään vapauttaa, kun mitään mitä kuoleman jälkeen tapahtuu tai on ei kukaan tiedä. Tuo on höpö höpö satua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Määritteletkö vielä, miten uskoni tuonpuoleiseen aiheuttaa tämänpuoleiseen elämääni kärsimystä?
Ei se aiheutakaan jos uskot että jokainen pääsee ihan ehdoitta samanlaiseen hyvään kuoleman jälkeiseen elämään.
Valitettavasti vain mikään uskonto ei tällaista skenaariota tarkoita vaan pelastuksella on aina mitä moninaisempia ehtoja ja epävarmuuksia siitä kuka pelastuu ja kuka ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määritteletkö vielä, miten uskoni tuonpuoleiseen aiheuttaa tämänpuoleiseen elämääni kärsimystä?
Ei se aiheutakaan jos uskot että jokainen pääsee ihan ehdoitta samanlaiseen hyvään kuoleman jälkeiseen elämään.
Valitettavasti vain mikään uskonto ei tällaista skenaariota tarkoita vaan pelastuksella on aina mitä moninaisempia ehtoja ja epävarmuuksia siitä kuka pelastuu ja kuka ei.
Niin tai jos henkilö on niin omahyväinen, että jakaa ihmisiä susiin ja lampaisiin, ja keksii, että on susien oma vika, etteivät pelastu. Mutta vänkyttää tätä susille aina tilaisuutensa tullen. Siis satuaan hän tietenkin siinäkin levittää, mutta kummasti on aina joku hädänalainen, joka sen nielee. Ja liittyy vaikkapa uskonliikkeen eräänlaiseen orjuuteen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määritteletkö vielä, miten uskoni tuonpuoleiseen aiheuttaa tämänpuoleiseen elämääni kärsimystä?
Ei se aiheutakaan jos uskot että jokainen pääsee ihan ehdoitta samanlaiseen hyvään kuoleman jälkeiseen elämään.
Valitettavasti vain mikään uskonto ei tällaista skenaariota tarkoita vaan pelastuksella on aina mitä moninaisempia ehtoja ja epävarmuuksia siitä kuka pelastuu ja kuka ei.
En usko uskontoon. Uskon (kristillisen määritelmän mukaiseen) Jumalaan. Kunnioitan toisin uskovia ja uskonnonvapautta. En ahdistu heidän puolestaan, esim. mieheni on ateisti, mutta se on ihan hänen oma asiansa, ei se minun ahdistumisilla muuksi muuttuisi. Jokainen on ihan itse vastuussa omasta elämästään itselleen ja myös Jumalalle, tosin jos häneenn ei usko niin ihminen ei koe olevansa hänelle vastuussa... Kaikkivaltiaan Jumalan asiat on Hänen asioitaan, ei minun niistä tarvitse huolta kantaa.
Minusta on joka kerta hassua, kun joku joka ei usko, koettaa lokeroida minua omien uskomustensa ja luulojensa kautta. Kuvittelee tietävänsä minkälainen olen, mihin uskon, älykkyysosamaääräni ja määrittelee sen mukaan minut.
No, elämä on. Mulle on tärkeämpää se, että itse tiedän mitä olen ja mihin uskon.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on joka kerta hassua, kun joku joka ei usko, koettaa lokeroida minua omien uskomustensa ja luulojensa kautta. Kuvittelee tietävänsä minkälainen olen, mihin uskon, älykkyysosamaääräni ja määrittelee sen mukaan minut.
No, elämä on. Mulle on tärkeämpää se, että itse tiedän mitä olen ja mihin uskon.
Ööö, ehkä tämä määritelmä sopii paremminkin uskovaisiin, kuin keneenkään muuhun ihmiseen. Ja siis se on FAKTA, että kadotusoppiin uskominen on tyhmää. Sen energian voisi käyttää johonkin todistettavissa olevaan asiaan, niin ei olisi niin tyhmää.
Ap
Jos et ole uskossa, olet jo kadotuksessa. Kun tulet uskoon ja synnyt uudesti, olet jo taivasmatkalla, tosin täällä vaikeuksien keskellä.
Kadotusoppi on keskiaikainen tapa hallita ihmisiä, niin osa on tänä päivänä tarpeeksi tyhmiä uskoakseen sellaista.
Ap