Tiesitkö, että ghostaaminen on henkistä väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis jos esim mies ghostaa esim naiselle niin se siis tarkoittaa suunnilleen tätä: mies on paikalla naisen luona (tai viestittelee somessa), sitten mies menee pois, ei selitä naiselle mitään, ei sano hyvästejä, mies vain katoaa, ei enää koskaan palaa, ja naiseen sattuu, koska hän odotti miehen pysyvän hänen luonaan. EI, tuo ei ole väkivaltaa.

Jos mies on pienen vauvan luona niin vauva on iloinen koska vauvalla on rakasta ihmisseuraa. Mutta ei vauvalla ole sellaista odotusta että mies pysyisi aina paikalla. Jos mies häipyy niin toki vauvaa saattaa sattua se että hän menettää rakkaan ihmisen, mutta siinä vaiheessa ei ole merkitystä sillä kertooko mies jonkin selityksen häipymiselleen. Vauvalla ei ole odotusta että mies pysyisi aina - joten vauva ei tarvitse selitystä miksi mies katosi. Rakkaan ihmisen menettäminen sattuu. Selityksen puuttuminen EI satu - paitsi jos sinulla jostain kumman syystä on odotus että mies pysyisi aina.

Miksi sinulla on tuollainen odotus? Ei se ole miehen vika, että sinulla tuollainen odotus on.

Rakkaan ihmisen kanssa tuntuu hyvältä. Rakkaan ihmisen menettäminen tuntuu pahalta. Selitykset ja odotukset ovat yhdentekeviä.

Jos selittämätön katoaminen sattuu sinuun enemmän kuin selitetty katoaminen niin se johtuu siitä että sinulle on kasvaessasi kehittynyt riippuvaisuus odotuksiin ja selityksiin. Sinulla on sairaalloinen riippuvaisuus, älytön keinotekoinen mekanismi jonka kanssa väistämättä joudut ongelmiin. Jos mies ghostaa ja se sattuu sinuun niin se ei johdu miehestä, vaan siitä että sinä olet kehittänyt itsellesi älyttömän odotus-selitys mekanismin jolla olet yrittänyt suojella itseäsi jo vuosia.

Miksi tarvitset tuollaista mekanismia kun vauvakaan ei tarvitse? Olet aikuinen, voisit olla vakaampi kuin vauva, sinulla voisi olla terveitä tunteidenpuolustusmekanismeja, mutta sen sijaan sinulla on tuollaisia keinotekoisia riippuvaisuuksia. Tietysti sinuun sattuu. Sinulla on persoonallisuushäiriö. Jokin on satuttanut sinua lapsena niin pahasti että et ole voinut muuta kuin rakentaa tuollaisen älyttömän odotus-selitys suojamuurin ympärillesi, se on sinun persoonasi epätoivoinen yritys suojautua kivulta. Mutta eihän se yritys toimi. Niin kauan kuin pidät kiinni tuosta suojamuurista niin sinuun tulee sattumaan.

Mene terapiaan, korjaa itsesi, paranna se kipu jota olet kantanut sisälläsi lapsesta asti.

Jos olet yhtään perillä psykologiasta tiedät, että epätietoisuus sattuu enemmän kuin kioeäkin totuus. Ja jonkun yhtäkkinen katoaminen vailla selitystä aiheuttaa epätietoisuuden.

EI.

Miksi sinä olet epätietoinen? Jos mies kävelee pois ja sinä näet hänen kävelevän pois, niin sittenhän sinä tiedät että miksi hän on poissa: hän on poissa koska hän käveli pois. Vauvakin ymmärtää tämän. Kun vauva näkee miehen kävelevän pois niin vauva ymmärtää että nyt se mies on poissa. Sen enempää selitystä vauva ei kaipaa. Ei vauvaa tuolloin enää vaivaa mikään epätietoisuus. Vauvaa vaivaa suru siitä että hänellä ei enää ole sitä rakasta miestä, mutta vauvaa ei vaivaa epätietoisuus.

Miksi sinua vaivaa epätietoisuus enemmän kuin vauvaa? Miksi tarvitset enemmän selityksiä? Koska olet luonut itsellesi sairaan riippuvaisuuden "odotus-selitys".

Eivät kaikki psykologit sano että epätietoisuus satuttaa ihmistä. Persoonallisuuspsykologit sanovat usein että epätietoisuus vaivaa ihmisiä - useimmilla ihmisillä on sellainen persoonallisuus, että he tarvitsevat selityksiä. Mutta miksi heillä on sellainen persoonallisuus, miksi heille on sellainen kehittynyt? Miksi useita aikuisia ihmisiä sattuu sellainen asia mikä ei satu vauvaa, vaikka vauva on luonnostaan kaikista alttein kivulle koska vauvalla on kaikista vähiten keinoja suojautua? Koska useiden aikuisten persoonallisuus on kehittynyt vinoon, heillä on persoonallisuushäiriö. He ovat alttiimpia kivulle kuin vauvat. Sairasta. He eivät ole terveitä aikuisia.

Terveet ihmiset kasvavat vakaammiksi kuin vauvat. Sairaat persoonallisuushäiriöiset kasvavat epävakaammiksi kuin vauvat, helpommin itsensä satuttaviksi.

Pitää olla aika sairaalloisen välinpitämätön, jos oma mies tai vaikka lapsi vaan katoaa eräänä päivänä, ja et ollenkaan huolestu tai ala selvittää mihin tämä katosi.

Raisa Räisäsen vanhemmatkin ovat mielestäsi varmaan vaan epänormaaleja, jos ovat kokeneet epätietoisuutta lapsensa katoamisesta? Kyllä se niin on, että tieto kuolemastakin olisi armahtanut enemmän, kuin epätietoisuus.

Vierailija kirjoitti:

Niin siis jos esim mies ghostaa esim naiselle niin se siis tarkoittaa suunnilleen tätä: mies on paikalla naisen luona (tai viestittelee somessa), sitten mies menee pois, ei selitä naiselle mitään, ei sano hyvästejä, mies vain katoaa, ei enää koskaan palaa, ja naiseen sattuu, koska hän odotti miehen pysyvän hänen luonaan. EI, tuo ei ole väkivaltaa.

Jos mies on pienen vauvan luona niin vauva on iloinen koska vauvalla on rakasta ihmisseuraa. Mutta ei vauvalla ole sellaista odotusta että mies pysyisi aina paikalla. Jos mies häipyy niin toki vauvaa saattaa sattua se että hän menettää rakkaan ihmisen, mutta siinä vaiheessa ei ole merkitystä sillä kertooko mies jonkin selityksen häipymiselleen. Vauvalla ei ole odotusta että mies pysyisi aina - joten vauva ei tarvitse selitystä miksi mies katosi. Rakkaan ihmisen menettäminen sattuu. Selityksen puuttuminen EI satu - paitsi jos sinulla jostain kumman syystä on odotus että mies pysyisi aina.

Miksi sinulla on tuollainen odotus? Ei se ole miehen vika, että sinulla tuollainen odotus on.

Rakkaan ihmisen kanssa tuntuu hyvältä. Rakkaan ihmisen menettäminen tuntuu pahalta. Selitykset ja odotukset ovat yhdentekeviä.

Jos selittämätön katoaminen sattuu sinuun enemmän kuin selitetty katoaminen niin se johtuu siitä että sinulle on kasvaessasi kehittynyt riippuvaisuus odotuksiin ja selityksiin. Sinulla on sairaalloinen riippuvaisuus, älytön keinotekoinen mekanismi jonka kanssa väistämättä joudut ongelmiin. Jos mies ghostaa ja se sattuu sinuun niin se ei johdu miehestä, vaan siitä että sinä olet kehittänyt itsellesi älyttömän odotus-selitys mekanismin jolla olet yrittänyt suojella itseäsi jo vuosia.

Miksi tarvitset tuollaista mekanismia kun vauvakaan ei tarvitse? Olet aikuinen, voisit olla vakaampi kuin vauva, sinulla voisi olla terveitä tunteidenpuolustusmekanismeja, mutta sen sijaan sinulla on tuollaisia keinotekoisia riippuvaisuuksia. Tietysti sinuun sattuu. Sinulla on persoonallisuushäiriö. Jokin on satuttanut sinua lapsena niin pahasti että et ole voinut muuta kuin rakentaa tuollaisen älyttömän odotus-selitys suojamuurin ympärillesi, se on sinun persoonasi epätoivoinen yritys suojautua kivulta. Mutta eihän se yritys toimi. Niin kauan kuin pidät kiinni tuosta suojamuurista niin sinuun tulee sattumaan.

Mene terapiaan, korjaa itsesi, paranna se kipu jota olet kantanut sisälläsi lapsesta asti.

Oletko itse ajatellut hakeutuvasi terapiaan? Se voisi auttaa noiden ajatusvääristymiesi ja tulkintaharhojesi käsittelyyn ja korjaamiseen.

Riippuu tilanteesta jos on käynyt deiteillä eikä kummastakaan kuulu, se on mielestäni ihan ok, turha siinä on kummankaan alkaa selittämään kemioista. Jos taas jättää vastaamatta viestiin, niin se on törkeää, mutta tuota on tapahtunut aina, jo ennen tinderiä, oli niitä juttuja josta ennen vanhaan vaan hipsittiin pois ja väärinhän se on, mutta valitettavasti vain omaan käytökseen voi vaikuttaa. Jokainen on joskus tehnyt jotain kohtaa väärin en sano että niin pitäisi toimia tai että se oikeuttaisi, mutta toivon mukaan ihminen kasvaa ja kehittyy, jos joku ei niin ei se ghoustauskaan ole paha sellaiselta ihmiseltä, oikeastaan mitä siinä itse menettää muuta kuin ihmisen joka ei selvästikään ole kypsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis jos esim mies ghostaa esim naiselle niin se siis tarkoittaa suunnilleen tätä: mies on paikalla naisen luona (tai viestittelee somessa), sitten mies menee pois, ei selitä naiselle mitään, ei sano hyvästejä, mies vain katoaa, ei enää koskaan palaa, ja naiseen sattuu, koska hän odotti miehen pysyvän hänen luonaan. EI, tuo ei ole väkivaltaa.

Jos mies on pienen vauvan luona niin vauva on iloinen koska vauvalla on rakasta ihmisseuraa. Mutta ei vauvalla ole sellaista odotusta että mies pysyisi aina paikalla. Jos mies häipyy niin toki vauvaa saattaa sattua se että hän menettää rakkaan ihmisen, mutta siinä vaiheessa ei ole merkitystä sillä kertooko mies jonkin selityksen häipymiselleen. Vauvalla ei ole odotusta että mies pysyisi aina - joten vauva ei tarvitse selitystä miksi mies katosi. Rakkaan ihmisen menettäminen sattuu. Selityksen puuttuminen EI satu - paitsi jos sinulla jostain kumman syystä on odotus että mies pysyisi aina.

Miksi sinulla on tuollainen odotus? Ei se ole miehen vika, että sinulla tuollainen odotus on.

Rakkaan ihmisen kanssa tuntuu hyvältä. Rakkaan ihmisen menettäminen tuntuu pahalta. Selitykset ja odotukset ovat yhdentekeviä.

Jos selittämätön katoaminen sattuu sinuun enemmän kuin selitetty katoaminen niin se johtuu siitä että sinulle on kasvaessasi kehittynyt riippuvaisuus odotuksiin ja selityksiin. Sinulla on sairaalloinen riippuvaisuus, älytön keinotekoinen mekanismi jonka kanssa väistämättä joudut ongelmiin. Jos mies ghostaa ja se sattuu sinuun niin se ei johdu miehestä, vaan siitä että sinä olet kehittänyt itsellesi älyttömän odotus-selitys mekanismin jolla olet yrittänyt suojella itseäsi jo vuosia.

Miksi tarvitset tuollaista mekanismia kun vauvakaan ei tarvitse? Olet aikuinen, voisit olla vakaampi kuin vauva, sinulla voisi olla terveitä tunteidenpuolustusmekanismeja, mutta sen sijaan sinulla on tuollaisia keinotekoisia riippuvaisuuksia. Tietysti sinuun sattuu. Sinulla on persoonallisuushäiriö. Jokin on satuttanut sinua lapsena niin pahasti että et ole voinut muuta kuin rakentaa tuollaisen älyttömän odotus-selitys suojamuurin ympärillesi, se on sinun persoonasi epätoivoinen yritys suojautua kivulta. Mutta eihän se yritys toimi. Niin kauan kuin pidät kiinni tuosta suojamuurista niin sinuun tulee sattumaan.

Mene terapiaan, korjaa itsesi, paranna se kipu jota olet kantanut sisälläsi lapsesta asti.

Jos olet yhtään perillä psykologiasta tiedät, että epätietoisuus sattuu enemmän kuin kioeäkin totuus. Ja jonkun yhtäkkinen katoaminen vailla selitystä aiheuttaa epätietoisuuden.

EI.

Miksi sinä olet epätietoinen? Jos mies kävelee pois ja sinä näet hänen kävelevän pois, niin sittenhän sinä tiedät että miksi hän on poissa: hän on poissa koska hän käveli pois. Vauvakin ymmärtää tämän. Kun vauva näkee miehen kävelevän pois niin vauva ymmärtää että nyt se mies on poissa. Sen enempää selitystä vauva ei kaipaa. Ei vauvaa tuolloin enää vaivaa mikään epätietoisuus. Vauvaa vaivaa suru siitä että hänellä ei enää ole sitä rakasta miestä, mutta vauvaa ei vaivaa epätietoisuus.

Miksi sinua vaivaa epätietoisuus enemmän kuin vauvaa? Miksi tarvitset enemmän selityksiä? Koska olet luonut itsellesi sairaan riippuvaisuuden "odotus-selitys".

Eivät kaikki psykologit sano että epätietoisuus satuttaa ihmistä. Persoonallisuuspsykologit sanovat usein että epätietoisuus vaivaa ihmisiä - useimmilla ihmisillä on sellainen persoonallisuus, että he tarvitsevat selityksiä. Mutta miksi heillä on sellainen persoonallisuus, miksi heille on sellainen kehittynyt? Miksi useita aikuisia ihmisiä sattuu sellainen asia mikä ei satu vauvaa, vaikka vauva on luonnostaan kaikista alttein kivulle koska vauvalla on kaikista vähiten keinoja suojautua? Koska useiden aikuisten persoonallisuus on kehittynyt vinoon, heillä on persoonallisuushäiriö. He ovat alttiimpia kivulle kuin vauvat. Sairasta. He eivät ole terveitä aikuisia.

Terveet ihmiset kasvavat vakaammiksi kuin vauvat. Sairaat persoonallisuushäiriöiset kasvavat epävakaammiksi kuin vauvat, helpommin itsensä satuttaviksi.

Näet, että mies kävelee pois. Se on normaali toiminto esimerkiksi miehen lähtiessä aamulla töihin. Jos mies ei kuitenkaan palaa illalla töistä kotiin, ei vastaa puhelimeen, etkä kuule miehestä enää mitään, mielesi todennäköisesti valtaa huoli ja kysymykset; onko mies ehkä joutunut onnettomuuteen ajaessaan kotiin? Onko mies ehkä suuttunut ja mököttää jossain? Onko mies ehkä jättänyt ja lähtenyt lopullisesti?

Normaalin aikuisen ihmisen mieli ei vain toimi vauvan lailla niin, että kun mies katoaa näköpiiristä, hän myös katoaa mielestä. Itse asiassa ihmisten pysymättömyys kuuluu tyypillisenä piirteenä juuri persoonallisuushäiriöihin kuten epävakaaseen persoonallisuushäiriöön. Normaalille ihmiselle herää epätietoisuus, jos joku vain katoaa.

TÄMÄ

Ei se, että ghostaaminen sattuu sen kohteeseen, tee siitä väkivaltaa. Väkivalta on tyypillisesti aktiivista toimintaa ja usein (ei aina) instrumentaalista: sillä pyritään saamaan kohde toimimaan tietyllä tavalla, alistamaan tämä tai pelottelemaan tilaan, jossa hän ei kykene toimimaan tai ajattelemaan selkeästi. Toki väkivalta voi olla itsetarkoituksellista ja sadististakin.

Ghostaamisessa taas sillä, josta ei enää kuulu, ei ole mitään intressejä sen suhteen, jonka hän on ghostannut. Hän ei halua tältä mitään, hän ei ole kiinnostunut tästä, hän ei tarkoita aiheuttaa mitään sen kummempaa kuin yhteydenpidon lakkaamisen. Hän tuskin juuri edes ajattelee henkilöä, johon hän ei ole yhteydessä.

Ghostaamisesta voi kieltäytyä, mutta useimmiten siitä saa vain hullun häirikön maineen. Meillä kun ei ole oikeus tunkeutua toisten elämään ja vuorovaikutukseen väkisin.

Vierailija kirjoitti:

Ei se, että ghostaaminen sattuu sen kohteeseen, tee siitä väkivaltaa. Väkivalta on tyypillisesti aktiivista toimintaa ja usein (ei aina) instrumentaalista: sillä pyritään saamaan kohde toimimaan tietyllä tavalla, alistamaan tämä tai pelottelemaan tilaan, jossa hän ei kykene toimimaan tai ajattelemaan selkeästi. Toki väkivalta voi olla itsetarkoituksellista ja sadististakin.

Ghostaamisessa taas sillä, josta ei enää kuulu, ei ole mitään intressejä sen suhteen, jonka hän on ghostannut. Hän ei halua tältä mitään, hän ei ole kiinnostunut tästä, hän ei tarkoita aiheuttaa mitään sen kummempaa kuin yhteydenpidon lakkaamisen. Hän tuskin juuri edes ajattelee henkilöä, johon hän ei ole yhteydessä.

Ghostaamisesta voi kieltäytyä, mutta useimmiten siitä saa vain hullun häirikön maineen. Meillä kun ei ole oikeus tunkeutua toisten elämään ja vuorovaikutukseen väkisin.

Kun on lusikalla annettu ei siitä kauhalla oteta. Kun itse törmää tälläisen tilanteeseen, on täällä ensimmäisenä vinkumassa kuinka joku kiusaa. Jo ensimmäinen lause todistaa, että tällä ihmisellä on vakavia tunne-elämän ongelmia.

On.

Tiesin, koska opin sen jo pikkulapsena tarhassa. Tytöt kehittyvät henkisellä tasolla huomattavasti nopeammin kuin pojat, joten tyttö ghostaa kaverinsa (henkinen väkivalta) sen sijaan että löisivät kaveria turpaan (fyysinen väkivalta). 

Juuri tämän takia naiset halveksivat väkivaltaisia miehiä. Jos mies käyttää väkivaltaa, hän on jäänyt pikkulapsen asteelle. 

Siksi en koustaa ikinä. Kustaan  jos on jotain sanottavaa.