Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä jos jokainen suomalainen käyttäisi kuukaudessa 100 tai 200 euroa vähemmän ostamiseen ja kuluttamiseen?

Vierailija
15.10.2019 |

Mitä jos jokainen suomalainen käyttäisi kuukaudessa 100 tai 200 euroa vähemmän ostamiseen ja kuluttamiseen? Osallistu kulutus haasteeseen ilmaston ja maapallon hyväksi!

Kommentit (74)

Vierailija
61/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä nimenomaan pitäisi kuluttaa ja sellaiseen mistä hyöty kotimaahan. Valitettavasti minimituloinen ei pysty enempään.

Se mikä pitäisi lopettaa, on kiinakrääsä ja ulkomaisen tarpeettoman ostaminen. Ulkomaiset hedelmät esimerkiksi.

Tilaan aika paljon harrastustarvikkeita Kiinasta. Enemmän haluaisin tukea suomalaisia kauppoja, mutta rahat on nykyisin tosi tiukassa.

Ja koska suomalaiset kaupat tilaavat ne tietyt tuotteet joka tapauksessa Kiinasta, niin kumpi mahtaa olla ekologisempaa: Tilata ne suoraan Kiinasta, vai esimerkiksi Keski-Suomessa sijaitsevasta nettikaupasta, joka tilaa ensin tarvikkeet Kiinasta ja sitten lähettää ne minulle Etelä-Suomeen?

 Enkä aio harrastuksiani lopettaa. Mutta mitaan turhia hilavitkuttimia en todellakaan tilaa.

Vierailija
62/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Ei jokaisen suomalaisen tarvitsisi, vaan ainoastaan niiden, jotka kuluttavat 100-200 euroa turhuuteen.

Ihan ensiksi pitäisi määritellä turhuus.

Joillekin täysin turha asia on toisille jopa elintärkeä.

On totta, että preferenssit vaihtelee suuresti, mutta minusta tämä "mitä on turhuus" keskustelu on tekosyy olla kyseenalaistamatta omaa kulutustaan.

Se pointti on nähdäkseni siinä, että jokainen miettii omassa kulutuksessaan, mikä on turhaa; sellaista, jolla ei aidosti ole elämänlaatua parantavaa pidemmällä aikavälillä. Aika monella näitä turhia lienee esimerkiksi se seitsemäs pari farkkuja, kymmenes käsilaukku, se kaappiin kuivunut ihan hyvä meikkivoide, joka jäi käyttämättä, kun teki mieli avata ja päästä kokeilemaan sitä uudempaa, ylimääräiset askartelutarvikkeet, lapsen kolmas samankokoinen talvihaalari jne jne. Mitä kelläkin.

Jokainen tuhlatkoon omatunnon mukaan. Se seitsemäs pari farkkuja ehkä ei ole tarpeellinen, mutta jos ostamisesta saa sen hyvän mielen minkä sille päivälle tarvitsee, niin onko se silloin turha? Joskus ne pienet asiat mahdollistaa jaksamisen arjessa. 

Lempeästi kannustaisin pohtimaan elämäntyyliä syvemmin, mikäli tavaran ostaminen on se, mikä saa jaksamaan. En ota kantaa juuri sinun henkilökohtaiseen tilanteeseen, koska en siitä mitään tiedä, mutta yleisesti ollee länsimaissa aikalailla tavallinen tilanne, ettei tässä suhteessa nähdä metsää puilta, eli sitä itseäänruokkivaa kehää, jonka yltäkylläinen elämä suurelle osalle luo.

Tästä se lähtee: Siirrytään työelämään ja kun käy töissä, pitää saada auto ja hieno koti ja kivoja tavaroita ja nämä kaikki pitää saada verrattain äkkiä, joten otetaan lainaa. Työ on niin raskasta, että tarvitsee pika-apua jaksamiseen (tavara, alkoholi, tupakka, mättöruoka tai sokeriherkut), eikä jakseta henkisestikään niin hyvin. Nämä pika-avut ovat kuitenkin aikalailla kalliita, joten lainat lyhenee hitaasti, joten maksetaan korkoja pidempään kuin olisi tarpeen. Pika-avuilla voi olla myös muita haitallisia vaikutuksia: ylipaino, sosiaaliset ongelmat päihteiden vuoksi, tavarapaljous ja siitä johtuva kodinhoidon vaikeus nyt esimerkkeinä.

Näiden haitallisten sivuvaikutusten vuoksi arkikin tuntuu raskaalta ja töissäkin aivan eri paineet kun on paljon lainaa ja tili tulee ja samantien myös menee, koska kulutustaso on liian korkea. Ja taas tarvitaan pika-apuja ehkä aiempaa useammin, koska "vaikeudet" alkavat kumuloitua. Uskoisin, että jos tyydyttäisiin pikkuisen vähempään, ja maltettaisiin odottaa asioita pidempään, valuisi siitä hyvinvointia arkeen muillakin tavoin.

En ole poikkeus, lainaa on monta kertaa vuosipalkan verran ja pika-avuilla olen lihottanut itseni ylipäinoiseksi. Olen vain alkanut kyseenalaistaa tämän touhun järkevyyden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nimenomaan pitäisi kuluttaa ja sellaiseen mistä hyöty kotimaahan. Valitettavasti minimituloinen ei pysty enempään.

Se mikä pitäisi lopettaa, on kiinakrääsä ja ulkomaisen tarpeettoman ostaminen. Ulkomaiset hedelmät esimerkiksi.

Ei taida kotimaisia banaaneja löytyä.

Ihminen ei välttämättä tarvitse banaaneja. Ei niitä nyt vielä niin kovin pitkään ole ollut saatavilla koko ajan joka paikasta ja ihmiset tuli ihan hyvin toimeen.

Aikoinaan oli myös keripukki ym yleisiä. Ne katosi kun alkoi olemaan muualta tuotuja hedelmiä tarjolla.

Kaalissa ja lantussa on enemmän c-vitamiiniä kuin banaaneissa tai sitrushedelmissäkään, ei sen puoleen. Ei 60/70-luvuilla ollut Suomessa keripukkia, vaikkei kokoajan kaikkia ulkomaisia hedelmiä ollut kaupoissa tarjolla.

Olen 60/70 luvun lapsi ja nuori ja kyllä silloin oli ihan riittävästi hedelmiä. Lanttua oli jossain keitossa kuten nykyäänkin.

Vierailija
64/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomi vaurastuisi. On keynesiläistä ajattelua, että turha kuluttaminen rikastuttaisi ja pitäisi talouden pyörimässä. Todellisuudessa paras on, että ihminen todella pohtii tarvitseeko jotain ja sen perusteella joko pistää vaurauden talteen tai kuluttaa.

Vierailija
65/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Faith kirjoitti:

Ei jokaisen suomalaisen tarvitsisi, vaan ainoastaan niiden, jotka kuluttavat 100-200 euroa turhuuteen.

Säästän joka kuukausi osakkeisiin 300 euroa.

t. Oikeistopersu

Vierailija
66/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nimenomaan pitäisi kuluttaa ja sellaiseen mistä hyöty kotimaahan. Valitettavasti minimituloinen ei pysty enempään.

Se mikä pitäisi lopettaa, on kiinakrääsä ja ulkomaisen tarpeettoman ostaminen. Ulkomaiset hedelmät esimerkiksi.

Ei taida kotimaisia banaaneja löytyä.

Ihminen ei välttämättä tarvitse banaaneja. Ei niitä nyt vielä niin kovin pitkään ole ollut saatavilla koko ajan joka paikasta ja ihmiset tuli ihan hyvin toimeen.

Aikoinaan oli myös keripukki ym yleisiä. Ne katosi kun alkoi olemaan muualta tuotuja hedelmiä tarjolla.

Kaalissa ja lantussa on enemmän c-vitamiiniä kuin banaaneissa tai sitrushedelmissäkään, ei sen puoleen. Ei 60/70-luvuilla ollut Suomessa keripukkia, vaikkei kokoajan kaikkia ulkomaisia hedelmiä ollut kaupoissa tarjolla.

Olen 60/70 luvun lapsi ja nuori ja kyllä silloin oli ihan riittävästi hedelmiä. Lanttua oli jossain keitossa kuten nykyäänkin.

Aivan. 60/70 luvulla oli riittävästi hedelmiä SATOKAUDEN mukaan. Nyt ihmiset olettavat että kaikkea on koko ajan tarjolla ja tästä seuraa se, että niitä hedelmiä tuodaan Kiinasta, Perusta ja ties mistä, jotta tämä täysin turha asia toteutuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nimenomaan pitäisi kuluttaa ja sellaiseen mistä hyöty kotimaahan. Valitettavasti minimituloinen ei pysty enempään.

Se mikä pitäisi lopettaa, on kiinakrääsä ja ulkomaisen tarpeettoman ostaminen. Ulkomaiset hedelmät esimerkiksi.

Ei taida kotimaisia banaaneja löytyä.

Ihminen ei välttämättä tarvitse banaaneja. Ei niitä nyt vielä niin kovin pitkään ole ollut saatavilla koko ajan joka paikasta ja ihmiset tuli ihan hyvin toimeen.

Aikoinaan oli myös keripukki ym yleisiä. Ne katosi kun alkoi olemaan muualta tuotuja hedelmiä tarjolla.

Kaalissa ja lantussa on enemmän c-vitamiiniä kuin banaaneissa tai sitrushedelmissäkään, ei sen puoleen. Ei 60/70-luvuilla ollut Suomessa keripukkia, vaikkei kokoajan kaikkia ulkomaisia hedelmiä ollut kaupoissa tarjolla.

Olen 60/70 luvun lapsi ja nuori ja kyllä silloin oli ihan riittävästi hedelmiä. Lanttua oli jossain keitossa kuten nykyäänkin.

Aivan. 60/70 luvulla oli riittävästi hedelmiä SATOKAUDEN mukaan. Nyt ihmiset olettavat että kaikkea on koko ajan tarjolla ja tästä seuraa se, että niitä hedelmiä tuodaan Kiinasta, Perusta ja ties mistä, jotta tämä täysin turha asia toteutuu.

Eipä ne appelsiinit kasvanut 60/70 luvullakaan suomessa, vaan kyllä ne ennenkin rahdattiin Suomeen ties mistä. Sama se on, tuodaanko se laiva maaliskuussa Brasiliasta vai Kiinasta, pitkä matka sillä on joka tapauksessa. Tänä päivänä ei yksikään rahtilaiva atlanttia ylitä pelkällä banaanilastilla, konteissa ne tuodaan johonkin isompaan satamaan samalla kun tuodaan montaa muutakin tuotetta, eikä niiden konttien mukana oleminen/puuttuminen vaikuta siihen rahtilaivan liikkumiseen millään tavalla. Reittiliikenteessä ne siellä menee, joskus niissä on enemmän tavaraa mukana, joskus vähemmä.

Vierailija
68/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nimenomaan pitäisi kuluttaa ja sellaiseen mistä hyöty kotimaahan. Valitettavasti minimituloinen ei pysty enempään.

Se mikä pitäisi lopettaa, on kiinakrääsä ja ulkomaisen tarpeettoman ostaminen. Ulkomaiset hedelmät esimerkiksi.

Ei taida kotimaisia banaaneja löytyä.

Ihminen ei välttämättä tarvitse banaaneja. Ei niitä nyt vielä niin kovin pitkään ole ollut saatavilla koko ajan joka paikasta ja ihmiset tuli ihan hyvin toimeen.

Aikoinaan oli myös keripukki ym yleisiä. Ne katosi kun alkoi olemaan muualta tuotuja hedelmiä tarjolla.

Kaalissa ja lantussa on enemmän c-vitamiiniä kuin banaaneissa tai sitrushedelmissäkään, ei sen puoleen. Ei 60/70-luvuilla ollut Suomessa keripukkia, vaikkei kokoajan kaikkia ulkomaisia hedelmiä ollut kaupoissa tarjolla.

Ite olen ollut lapsi 70-luvulla. Appelsiinit, banaanit, jopa kiiwi oli ihan normiostoksia ihan duunariperheessä. Ehkä siihen keripukin häviämiseen vaikutti myös se tarjonnan monipuolistuminen, ei pelkästään joku vitamiinuarvo.

Älä nyt paskaa puhu. Ennen EU-aikaa Suomen kauppojen vihannes ja hedelmätarjonta oli -surkeaa-.

Minulla on 80-luvun lopun vihannesosastolta kuva jossain tallessa. Näytän sen aina tutuille, joiden aika kultaa muistot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Ei jokaisen suomalaisen tarvitsisi, vaan ainoastaan niiden, jotka kuluttavat 100-200 euroa turhuuteen.

Säästän joka kuukausi osakkeisiin 300 euroa.

t. Oikeistopersu

Osakkeiden arvot kääntyisivät laskuun, mikäli turha kerskakulutus ja viihdepalvelujen kulutus kääntyisi laskuun. Se vaikuttaisi epäsuoralla tavalla voimakkaasti myös perustuotantoon ja palveluyrityksiin.

Vierailija
70/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nimenomaan pitäisi kuluttaa ja sellaiseen mistä hyöty kotimaahan. Valitettavasti minimituloinen ei pysty enempään.

Se mikä pitäisi lopettaa, on kiinakrääsä ja ulkomaisen tarpeettoman ostaminen. Ulkomaiset hedelmät esimerkiksi.

Ei taida kotimaisia banaaneja löytyä.

Ihminen ei välttämättä tarvitse banaaneja. Ei niitä nyt vielä niin kovin pitkään ole ollut saatavilla koko ajan joka paikasta ja ihmiset tuli ihan hyvin toimeen.

Aikoinaan oli myös keripukki ym yleisiä. Ne katosi kun alkoi olemaan muualta tuotuja hedelmiä tarjolla.

Kaalissa ja lantussa on enemmän c-vitamiiniä kuin banaaneissa tai sitrushedelmissäkään, ei sen puoleen. Ei 60/70-luvuilla ollut Suomessa keripukkia, vaikkei kokoajan kaikkia ulkomaisia hedelmiä ollut kaupoissa tarjolla.

Ite olen ollut lapsi 70-luvulla. Appelsiinit, banaanit, jopa kiiwi oli ihan normiostoksia ihan duunariperheessä. Ehkä siihen keripukin häviämiseen vaikutti myös se tarjonnan monipuolistuminen, ei pelkästään joku vitamiinuarvo.

Älä nyt paskaa puhu. Ennen EU-aikaa Suomen kauppojen vihannes ja hedelmätarjonta oli -surkeaa-.

Minulla on 80-luvun lopun vihannesosastolta kuva jossain tallessa. Näytän sen aina tutuille, joiden aika kultaa muistot.

Eihän se ollut yhtä runsasta kuin nykyään, mutta eipä ollut mikään muukaan valikoima silloin.

Mutta en tiedä missä Peräseinäjella olet lapsuutesi viettänyt, mutta meillä oli kaupoissa hedelmiä myytävänä ja niitä myös ostettiin. Toki aika kultaa muistot, mutta en todellakaan puhu paskaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vihreät ja ilmastotyypit eivät näe metsää puilta, ja aloitus on siitä loistava esimerkki.

Ennemmin äänestän persuja kuin vihreitä!

Vierailija
72/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nimenomaan pitäisi kuluttaa ja sellaiseen mistä hyöty kotimaahan. Valitettavasti minimituloinen ei pysty enempään.

Se mikä pitäisi lopettaa, on kiinakrääsä ja ulkomaisen tarpeettoman ostaminen. Ulkomaiset hedelmät esimerkiksi.

Ei taida kotimaisia banaaneja löytyä.

Ihminen ei välttämättä tarvitse banaaneja. Ei niitä nyt vielä niin kovin pitkään ole ollut saatavilla koko ajan joka paikasta ja ihmiset tuli ihan hyvin toimeen.

Aikoinaan oli myös keripukki ym yleisiä. Ne katosi kun alkoi olemaan muualta tuotuja hedelmiä tarjolla.

Kaalissa ja lantussa on enemmän c-vitamiiniä kuin banaaneissa tai sitrushedelmissäkään, ei sen puoleen. Ei 60/70-luvuilla ollut Suomessa keripukkia, vaikkei kokoajan kaikkia ulkomaisia hedelmiä ollut kaupoissa tarjolla.

Olen 60/70 luvun lapsi ja nuori ja kyllä silloin oli ihan riittävästi hedelmiä. Lanttua oli jossain keitossa kuten nykyäänkin.

Aivan. 60/70 luvulla oli riittävästi hedelmiä SATOKAUDEN mukaan. Nyt ihmiset olettavat että kaikkea on koko ajan tarjolla ja tästä seuraa se, että niitä hedelmiä tuodaan Kiinasta, Perusta ja ties mistä, jotta tämä täysin turha asia toteutuu.

Eipä ne appelsiinit kasvanut 60/70 luvullakaan suomessa, vaan kyllä ne ennenkin rahdattiin Suomeen ties mistä. Sama se on, tuodaanko se laiva maaliskuussa Brasiliasta vai Kiinasta, pitkä matka sillä on joka tapauksessa. Tänä päivänä ei yksikään rahtilaiva atlanttia ylitä pelkällä banaanilastilla, konteissa ne tuodaan johonkin isompaan satamaan samalla kun tuodaan montaa muutakin tuotetta, eikä niiden konttien mukana oleminen/puuttuminen vaikuta siihen rahtilaivan liikkumiseen millään tavalla. Reittiliikenteessä ne siellä menee, joskus niissä on enemmän tavaraa mukana, joskus vähemmä.

Perinteisesti esim appelsiinit on tuotu Espanjasta, Israelista . Kuljetusmatka on kuitenkin paljon lyhyempi kuin maapallon toiselta puolen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nimenomaan pitäisi kuluttaa ja sellaiseen mistä hyöty kotimaahan. Valitettavasti minimituloinen ei pysty enempään.

Se mikä pitäisi lopettaa, on kiinakrääsä ja ulkomaisen tarpeettoman ostaminen. Ulkomaiset hedelmät esimerkiksi.

Ei taida kotimaisia banaaneja löytyä.

Ihminen ei välttämättä tarvitse banaaneja. Ei niitä nyt vielä niin kovin pitkään ole ollut saatavilla koko ajan joka paikasta ja ihmiset tuli ihan hyvin toimeen.

Aikoinaan oli myös keripukki ym yleisiä. Ne katosi kun alkoi olemaan muualta tuotuja hedelmiä tarjolla.

Kaalissa ja lantussa on enemmän c-vitamiiniä kuin banaaneissa tai sitrushedelmissäkään, ei sen puoleen. Ei 60/70-luvuilla ollut Suomessa keripukkia, vaikkei kokoajan kaikkia ulkomaisia hedelmiä ollut kaupoissa tarjolla.

Ite olen ollut lapsi 70-luvulla. Appelsiinit, banaanit, jopa kiiwi oli ihan normiostoksia ihan duunariperheessä. Ehkä siihen keripukin häviämiseen vaikutti myös se tarjonnan monipuolistuminen, ei pelkästään joku vitamiinuarvo.

Älä nyt paskaa puhu. Ennen EU-aikaa Suomen kauppojen vihannes ja hedelmätarjonta oli -surkeaa-.

Minulla on 80-luvun lopun vihannesosastolta kuva jossain tallessa. Näytän sen aina tutuille, joiden aika kultaa muistot.

Eihän se ollut yhtä runsasta kuin nykyään, mutta eipä ollut mikään muukaan valikoima silloin.

Mutta en tiedä missä Peräseinäjella olet lapsuutesi viettänyt, mutta meillä oli kaupoissa hedelmiä myytävänä ja niitä myös ostettiin. Toki aika kultaa muistot, mutta en todellakaan puhu paskaa...

Jokaisen kannattaisi miettiä miten käy valikoiman taso riittää. Kun sortimenttia on paljon, niin kyllä siinä sitä hävikkiäkin muodostuu väistämättä enemmän. Onhan se kiva, että saan mistä tahansa kaupasta ostettua lähes mitä tahansa silloin kun päähän pälkähtää. Mutta onko se tarpeellista.

Vierailija
74/74 |
15.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä nimenomaan pitäisi kuluttaa ja sellaiseen mistä hyöty kotimaahan. Valitettavasti minimituloinen ei pysty enempään.

Se mikä pitäisi lopettaa, on kiinakrääsä ja ulkomaisen tarpeettoman ostaminen. Ulkomaiset hedelmät esimerkiksi.

Ei taida kotimaisia banaaneja löytyä.

Ihminen ei välttämättä tarvitse banaaneja. Ei niitä nyt vielä niin kovin pitkään ole ollut saatavilla koko ajan joka paikasta ja ihmiset tuli ihan hyvin toimeen.

Aikoinaan oli myös keripukki ym yleisiä. Ne katosi kun alkoi olemaan muualta tuotuja hedelmiä tarjolla.

Kaalissa ja lantussa on enemmän c-vitamiiniä kuin banaaneissa tai sitrushedelmissäkään, ei sen puoleen. Ei 60/70-luvuilla ollut Suomessa keripukkia, vaikkei kokoajan kaikkia ulkomaisia hedelmiä ollut kaupoissa tarjolla.

Olen 60/70 luvun lapsi ja nuori ja kyllä silloin oli ihan riittävästi hedelmiä. Lanttua oli jossain keitossa kuten nykyäänkin.

Meillä oli vielä 80-luvulla koulussa ruokalistalla silloin tällöin lantturaastetta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi kuusi