Ärsyttävin työkaveri joka teillä on ollut?
Mitä inhositten hänessä eniten? Oliko hänessä mitään hyvää?
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Rajaton, töykeä, päällepäsmäri, paremmaksi laittaja. Koko ajan äänessä. Suuttuu pienimmästäkin ja ottaa kaiken henkkoht. Taukohuonetta hallitsee hänen monologit. Jos kenellä tahansa on ihan mitä tahansa, hän varmasti koittaa laittaa paremmaksi tai pahemmaksi. "eihän tuossa nyt mitään, mutta kun MINÄ/MINULLA...." AARGH. Tulee ihmisten työpisteille kuluttamaan aikaa ja häiritsemään eikä ymmärrä itse poistua. Suutahtaa jos häirinnän kohde on nihkeä ja haluaakin jatkaa töitä. Yksi työkaveri on jo ihan piipussa tämän takia, eikä uskalla sanoa, kun pelkää sitä suuttumista. Tätä tyrannia esimieskin vähän pelkää ja sallii sellaista käytöstä mitä välttämättä muille ei sallittaisi. Miten yksi ihminen voikaan myrkyttää koko työyhteisön?
Ei hemmetti, kuulostaa ihan yhdeltä entiseltä duuni"kaverilta". Ulkonäön arvostelu ei kuulu hyviin tapoihin, mutta ko. henkilöstä tuli mieleen lähinnä Pekka Puupään Justiinan ja itäsaksalaisen "nais" urheilijan risteytys.
Olin viisi vuotta töissä pikaruokalassa. Täytyy vastata, että suurin osa työkavereista kyllä. Ihmisinä osa oli ihan ookoo - jopa vapaa-ajalla saatettiin kaljat käydä ottamassa - mutta voi herranjeesus miten patalaiskoja suuri osa 18-kesäisistä oli. Tulen ikuisesti muistamaan kaikki ne vuorot, kun vuorossa on minä ja patalaiska; minä tiskaan, pilkon kasviksia ja juoksen tekemässä asiakkaiden tilauksia yksin vaikka omistan vain kaksi kättä. Patalaiska seisoo puhelimellaan snäppäämässä kavereilleen ja juomassa ilmaista limua tiskivuoren vieressä. En koskaan halunnut heille valittaa, koska tiesin olevani varmaan aika inhottu työkaveri jo valmiiksi. Olin vähän se "pomon lellikki" joilla oli tiettyjä vapauksia ja oikeuksia mitä muilla ei ollut. Täysin, täysin ansaitusti kyllä mutta sitähän ei sen kännykän näytön läpi näe.
Ärsyttävin työkaveri on ollut besservisser=smart ass=kaikkitietäjä.
Ei jää yhteen!
Hän kuvittelee olevansa maailman paras hoitaja. Totuus on toinen mitä hänen tekemisiään seuraa.
Aamusta iltaan itsekseen höpöttävä vanhapiika. Se hölinä haittasi keskittymistä ja paljasti ihan stnan katkeran, jäykän persoonallisuuden. Kun tuo täti oli menossa gynekologille, se oli Vuoden Tapaus; siitä hän jauhoi kolme päivää putkeen. Tavallaan ymmärrettävää, olihan se hänen ainut mitenkään sukupuolisuuteen viittaava elämyksensä vuosiin.
Työ oli ihmisten tilien, laskujen ja lainojen hoitamista, joten numerotarkkuus ja keskittyminen oli tärkeää. Siksi jatkuva kälinä nakersi.
Tämä muija aloitti töitä ja jätti ne sitten lojumaan päiviksi, joten joku muu joutui ne tekemään loppuun voimatta suunnitella OMAA ajankäyttöään.
Sanon heti alkuun että oli hänessä hyviäkin puolia ja tultiin juttuun ihan loistavasti MUTTA jumalaare että ärsytti se jatkuva marina kaikesta. Piilokettuili asioista, koskaan ei sanonut suoraan että hei ootko ajatellu että tämän asian voisi tehdä näin tai noin. Yleensä ohimennen huokaili jotain "tosi kiva kun nää viipaleet on näin paksuja" tai "olispa kiva jos joku olisi viitsinyt tehdä asian x vähän paremmin". Loppuaikoina tervehdykseen vastattiin "VOIHHHHHHHHH kun väsyttää mutta ei se auta" tai "en ole syönyt kolmeen päivään kun ei ole rahaa". Saattoi keskeyttää ihmiset että pääsee valittamaan kuinka rankkaa elämä on.
Tiedän, kuulostan törkeältä ja kamalalta ihmiseltä mutta se otti oikeasti hermoon kun katsoo kuinka yksi on naama nurinpäin jatkuvasti ja valittaa ihan kaikesta. Kyllä, kerroin esimiehelle että voisiko työkaveri olla uupunut ja voisiko asiasta keskustella hänen kanssaan koska esimiestä kuuntelee aika varmasti.
Väitöstutkijana (apurahalla) ollessani oli hieman aiemmin väitösprojektinsa aloittanut kaveri, jolla oli tapana seminaareissa ottaa mahdottoman pitkät puheenvuorot ja voivotella, kuinka huono hänen tutkimuksensa on pälä pälä jne jne, kerjäten kehuja ja huomiota. Muille jäi hädin tuskin aikaa keskustella omista tutkimusprojekteistaan. Esitti myös muiden ideoita ominaan esimerkiksi niin, että jatkoi siitä mitä joku toinen oli ehtinyt sanoa ja päätyi aina minä-muotoihin. Proffa usein kehaisi keskustelun aikana, että "Niinalta" tuli taas hyvä huomio. "Niina" nappasi sittemmin palkallisen eli työsuhteisen väitöstutkijan paikan nenäni edestä – proffa selitti asiaa tutkimusaiheen sopivuudella ja sillä, että kyllä "Niina" on ollut niin aktiivinen että saa työnsä tämän kolmen vuoden työsuhteen aikana valmiiksi joten paikka menee hänelle, kun taas sinä (eli minä) olet niin alkuvaiheessa, että joudut etsimään pidempiaikaista rahoitusta kuin nuo kolme vuotta jotka tässä työsuhteessa voidaan luvata. Tämä tapahtui muuten vuonna 2007, "Niina" ei ole vieläkään väitellyt. Minä olen. Kumpikaan emme ole enää akateemisen uran syrjässä kiinni :-).
Päiväkodissa vanha keittäjänainen, en ole tavannut koskaan samankaltaista ihmistä. Yhtäkkiä tiuski ja oli kamala, seuraavaksi tosi mairean ylikiva. Jos sanoin aamulla huomenta, hän sanoi rumasti "nö hyömentä!!!", lähinnä vaan selaili facebookia koneellaan, kävi ku*ella vessan ovi APPOSEN auki eli tykkäsi tahallaan hämmentää ihmisiä, missään nimessä työntekijät eivät saaneet lapsille tarkoitettua välipalaa edes maistaa kielen päällä VAIKKA sitä jäi runsaasti vaan piti ylijäämä heittää roskiin. Salaa tietty syötiin. Nykyään taitaa olla eläkkeellä jo. Karsea tyyppi, jonka vuoksi oli vaikeaa mennä töihin. Onneksi oli muita kivoja työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Väitöstutkijana (apurahalla) ollessani oli hieman aiemmin väitösprojektinsa aloittanut kaveri, jolla oli tapana seminaareissa ottaa mahdottoman pitkät puheenvuorot ja voivotella, kuinka huono hänen tutkimuksensa on pälä pälä jne jne, kerjäten kehuja ja huomiota. Muille jäi hädin tuskin aikaa keskustella omista tutkimusprojekteistaan. Esitti myös muiden ideoita ominaan esimerkiksi niin, että jatkoi siitä mitä joku toinen oli ehtinyt sanoa ja päätyi aina minä-muotoihin. Proffa usein kehaisi keskustelun aikana, että "Niinalta" tuli taas hyvä huomio. "Niina" nappasi sittemmin palkallisen eli työsuhteisen väitöstutkijan paikan nenäni edestä – proffa selitti asiaa tutkimusaiheen sopivuudella ja sillä, että kyllä "Niina" on ollut niin aktiivinen että saa työnsä tämän kolmen vuoden työsuhteen aikana valmiiksi joten paikka menee hänelle, kun taas sinä (eli minä) olet niin alkuvaiheessa, että joudut etsimään pidempiaikaista rahoitusta kuin nuo kolme vuotta jotka tässä työsuhteessa voidaan luvata. Tämä tapahtui muuten vuonna 2007, "Niina" ei ole vieläkään väitellyt. Minä olen. Kumpikaan emme ole enää akateemisen uran syrjässä kiinni :-).
Itse asiassa se ärsyttävin taisikin olla tuo proffa (nainen). Hänellä oli suosikkinsa, kuten "Niina" ja "hankalien" väitöstutkijoiden kanssa (yleensä nuorempia naisia, joilla oli muutama itsenäinen ajatuskin) menivät välit helposti solmuun. Miesten kanssa hän tuli paremmin toimeen. Olisikohan pitänyt naisia uhkana itselleen. Proffa ei kuitenkaan ollut varsinainen työkaveri, vaan pomo.
Päälle viisikymppinen entinen rokkikukko joka kertoili rasvaisia vitsejä ja luuli olevansa kaikkien naisten ihanne, sitten haukkui kaikkia selän takana kavereilleen.
Hoitoalalla just nää besserwisserit. Yksikin puuttuu jokaikiseen asiaan ja keskusteluun. Lähinnä negatiivisella tavalla. Kaikkeen on kommentti. Kaiken ja kaikesta LUULEE tietävänsä. Puskista huutelija. Mihinkään ylimääräiseen, toimintaa kehittävään ei osallistu. Kapulaa osaa kyllä rattaisiin heittää. Viihtyy kaltaistensa joukossa.
-Irstas setämies, joka lajitteli firman naispuoliset työntekijät sen mukaan kenen antaisi istua naamansa päälle ja kenen ei.
Tämä pyysi minua myös pyyhkimään pyllynsä kun oli vessaan menossa. Kivahdin siihen takaisin, että eikö hän itse siihen taivu.
-Innokas ylityöläinen, joka taisi halveksi minua sen takia kun en itse tehnyt ylitöitä. Halusi myös tietää missä asun, jotta voisi tulla heittelemään kiviä ikkunaani.
Miksi hoitoalalla on niin paljon vittumaisia ihmisiä?
Jäi aina työpaikalle vähän yliaikaa, laskeskeli monelta työkaverit lähti töistä ja raportoi pomolle (joskus otti kuvia todisteeksi), teki työajoa omalla autollaan, vaikka firman auto olisi ollut käytössä... onneksi ex-työkaveri..
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalla just nää besserwisserit. Yksikin puuttuu jokaikiseen asiaan ja keskusteluun. Lähinnä negatiivisella tavalla. Kaikkeen on kommentti. Kaiken ja kaikesta LUULEE tietävänsä. Puskista huutelija. Mihinkään ylimääräiseen, toimintaa kehittävään ei osallistu. Kapulaa osaa kyllä rattaisiin heittää. Viihtyy kaltaistensa joukossa.
Itse taas suht miesvaltaisessa työpaikassa ja siellä näitä "manspleinaajia" riittää, aina selittämässä jostain älyttömän yksinkertaisistakin asioista niinkuin minä en ymmärtäisi mistään mitään, koska olen nainen, enkä sentyyppinen että hirveästi haluaisin tuoda itseäni esiin. Lisäksi oikein kyttäävät virheitä töistäni (joita tietysti välillä sattuu väistämättä kun tekee älyttömän suuren määrän tarkkuutta vaativaa hommaa), ihmetyttää itseä, kun mulla ei todellakaan ole edes aikaa puuttua muiden työtehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Kokoomuslaisuudella ratsastava keittäjä-siivooja (1 800 euron kuukausipalkalla), joka kehui velkarahalla ostetuilla vanhalla omakotitalolla, 20 vuotiaalla autolla ja purkukuntoisella kesämökillään ja sillä, että jos hän tekee töitä ilman yhtäkään vapaapäivää 68-vuotiaaksi, kaikki on silloin hänen.
Ei ärsyttäisi yhtään. Ihan sama mitkä kukanenki tekee omalla ajallaan, kunhan se ei vaikuta minun työtehooni.
Nää virheiden kyttääjät. Pahimpia. Ihan hoitaisivat oman leiviskänsä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulovammainen työkaveri joka on haitaksi, sählää ja ei kuule mitä sanotaan. Asiakkaatkin ihmettelevät. On saanut viisi vuotta tuolla pyöriä ja hänen takiaan on lähteneet taitavat kollegat pois. Jokainen päivä hänen kanssaan on ihan kamala: ei voi luottaa siihen että hän toimii kuten sovittu, koska hän usein kuulee lauseesta vain osan. Vaarallisiakin tilanteita aiheutunut.
Tässä tapauksessa syyllinen taitaa olla johto eikä kuulovammainen.
Vierailija kirjoitti:
Huomaattekohan että nämä on naisvaltaisia aloja kaikki.
Pahimpiin juoru(a)ukkoihin olen törmännyt miesvaltaisilla aloilla. Hyi puistatus kuinka rumasti puhuivat toisistaan, eikä ollut leikkimielisesti, vaan suoraa työpaikkakiusaamista.
Ei vastaa tervehdyksiin. Suhtautuu alentuvan vihamielisesti, eikä tunnu koskaan pitäneen minua normaalin keskustelun tai kommunikoinnin arvoisena.
Juoruaa/puhuu väheksyen työkavereista, valittaa työstä, heittelee ilkeyksiä. Koulukiusaajatyyppiä, hyvin raskas ihminen.