Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Naiset eivät haaveile parisuhteesta
13.10.2019 |
Mutta miehet haaveilevat.
Mistäköhän johtuu..?
"Tutkimus (väestöliiton finsex) kertoo myös, että sinkkumiehistä noin puolet kaipaa parisuhdetta, kun taas sinkkunaisista kumppanista haaveilee vain neljännes.
Joka neljäs naissinkku ei tutkimuksen mukaan halua itselleen suhdetta ollenkaan. Miessinkuilla vastaava luku on vain seitsemän prosenttia."
Kommentit (1017)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Edellisen viestin linkki vahvistikin epälykseni:
"The study also found correlations between age and length of marriage and the likelihood of divorce or separation. The older the woman was the more likely her partnership would end. However, longer marriages remained more stable."
Selitähän vielä, miten se on olevinaan jokin miesten puolustus, että sairas puoliso hylätään, jos tämä on vanha? Itse en ainakaan näe sitä minään moraalin porsaanreikänä, jännää että sinä näet.
Niin no, annetaa näin olla. Sittenhän näiden palsta- keijojen 30- vuotta nuoremmat vaimot voivat hyvällä omalla tunnolla jättää ukon kun tämä täyttää 80
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Edellisen viestin linkki vahvistikin epälykseni:
"The study also found correlations between age and length of marriage and the likelihood of divorce or separation. The older the woman was the more likely her partnership would end. However, longer marriages remained more stable."
Selitähän vielä, miten se on olevinaan jokin miesten puolustus, että sairas puoliso hylätään, jos tämä on vanha? Itse en ainakaan näe sitä minään moraalin porsaanreikänä, jännää että sinä näet.
Vaihdoit aihetta. En ole ottanut moraalikysymyksiin kantaa mitenkään miesten kohdalta, mutta kuten sanoin, naiset jäävät itsekkäistä syistä. Onko se moraalisesti oikeutetumpaa? Ja onko se jotenkin naisten puollustus, että työtön tai alkoholistimies hylätään? Ja millä perusteella arvotat nämä moraalisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Laita toki linkki tutkimuksiin, tai edes yhteen?
https://www.sciencedaily.com/releases/2009/11/091110105401.htm
Arvelinkin että tuo tutkimus, lähes poikkeuksetta saa lähteeksi tuon saman tutkimuksen. Tuossa on aika monta ilmiselvää ongelmaa, lähtien ihan siitä ettei edes kysytty kuka jätti kenet tai siitä että siinä keskityttiin lähinnä aivokasvainpotilaisiin joiden seurantajakson mediaani oli vain reilun vuoden, mikä on naurettavan lyhyt aika kun puhutaan avioeroista.
Oliko muita?
Jonkun aikaa jaksoin yrittää kiskoa palstamiehiä ulos psykooseistaan mutta sitten tajusin että miksi hemmetissä. Älysin miettiä millainen isä niistä tuli ja totesin että ei helvetti. Lastensuojelun nimissä toivon että jatkavat yllä mainittua mätänemistä täällä. Täällä on sentään niiden "seurana" aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Edellisen viestin linkki vahvistikin epälykseni:
"The study also found correlations between age and length of marriage and the likelihood of divorce or separation. The older the woman was the more likely her partnership would end. However, longer marriages remained more stable."
Selitähän vielä, miten se on olevinaan jokin miesten puolustus, että sairas puoliso hylätään, jos tämä on vanha? Itse en ainakaan näe sitä minään moraalin porsaanreikänä, jännää että sinä näet.
Niin no, annetaa näin olla. Sittenhän näiden palsta- keijojen 30- vuotta nuoremmat vaimot voivat hyvällä omalla tunnolla jättää ukon kun tämä täyttää 80
Mielikuvitusvaimot, huom.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hupaisaa, kuinka isän paperiaborttia käsittelevissä ketjuissa aina teilataan miehet kun kehtaavat viedä lapselta isän, mutta tässä ketjussa kun nainen tekee tarkoituksella isättömän lapsen niin se taas on ihan ok ja hieno juttu :)
Tässä ketjussa miehet korostavat sitä miten perheessä lapsen ruokakulutkin on vain naisen kuluja eikä kuulu miehelle.
Sama periaate niillä paperiaborttia haluavilla, kunhan saa jonkin muun maksamaan omat kulunsa eli sen lapsen minkä siitti.
Lapsi ei ole kummallekaan edes ihminen vaan jokin esine.Toistan jo muutamien esittämän kysymyksen. Ihmetteleekö joku vielä miksi naiset ei haaveile parisihteesta?
Kyse on enemmänkin siitä että onko oikein että nainen voi maksattaa haluamansa lapset kulut osittain miehellä joka sitä ei halunnut. Nainenhan saa joka tapauksessa viime kädessä päättää syntyykö lapsi vai ei, joten kai hänen pitäisi siitä päätöksestä myös vastuu kantaa? Vai eikö naisilta voi olettaa vastuun kantamista tuossakaan asiassa?
Oolalaa, tässäpä oikein ihanneiskä ja roolimalli lapsille. On se hyvä, että kaikki eivät pääse pariutumaan ja tekemään jälkeläisiä.
Mitään ongelmaa et kuitenkaan näe siinä että nainen saa niin halutessaan ihan yhtä isättömän lapsen tehdä? Kaksinaismoralismisi oksettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
Olet ymmärtänyt väärin. Se, kun tuossa tilanteessa ei voi lähteä tarkoittaa rakkautta, lupausta, vihkivalaa, tahtoa, kumppanuutta, vastuuta lähimmäisestä, velvollisuudentuntoa.
Entinen omaishoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Edellisen viestin linkki vahvistikin epälykseni:
"The study also found correlations between age and length of marriage and the likelihood of divorce or separation. The older the woman was the more likely her partnership would end. However, longer marriages remained more stable."
Selitähän vielä, miten se on olevinaan jokin miesten puolustus, että sairas puoliso hylätään, jos tämä on vanha? Itse en ainakaan näe sitä minään moraalin porsaanreikänä, jännää että sinä näet.
Vaihdoit aihetta. En ole ottanut moraalikysymyksiin kantaa mitenkään miesten kohdalta, mutta kuten sanoin, naiset jäävät itsekkäistä syistä. Onko se moraalisesti oikeutetumpaa? Ja onko se jotenkin naisten puollustus, että työtön tai alkoholistimies hylätään? Ja millä perusteella arvotat nämä moraalisesti?
Itse aloit spekuloimaan naisten iällä niin kuin sillä olisi jotain oleellista merkitystä. Pysypä siis itse asiassa. Naisten motiiveista sinulla tuskin on dataa sitten minkään vertaa. Voihan hajatelmasi kääntää myös kääntää niin, että naiset epäitsekkäästi huolehtivat siitä, että yhteisön heikommista tulee huolehdittua vaikka sitten muiden naisten toimesta. Voisihan se vastaus siihen "puolisoni sairastui syöpään"-ketjuun olla, että JSS! Naiset huolehtivat miestenkin eduista, jotain mitä miehet eivät koskaan tee vastavuoroisesti :)
Työtön alkoholistimies voi olla naiselle 100x vahingollisempi mitä sairas vaimo miehelle. Miten vakioisit nämä kaksi eri asiaa toisiinsa verrannollisiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
Olet ymmärtänyt väärin. Se, kun tuossa tilanteessa ei voi lähteä tarkoittaa rakkautta, lupausta, vihkivalaa, tahtoa, kumppanuutta, vastuuta lähimmäisestä, velvollisuudentuntoa.
Entinen omaishoitaja
No minne rakkaus, lupaus, vihkivala, tahto, kumppanuus , vastuu lähimmäisestä ja velvollisuudentunto katoaa, kun nainen jättää työpaikan menettäneen, tai alkoholismiehen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Ja tämän ketjun luettuaan yhä useampi nainen ei haaveile parisuhteesta!" - enää. Sanokaa nyt naiset - eihän kaikki vapaana olevat miehet ole tämmöisiä, kuin nämä täällä olevat miehet....siis minulla ei löydy edes sanoja kuvailemaan, miten järkyttynyt olen....
Älä huoli, täällä mätänee päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen muutama palstan rakas vakiomies, joilla on loputtomiin aikaa, intoa ja psykoosia jankata yhtä ja samaa levyä ketjusta toiseen. Kun niihin tottuu, niistä saa jopa hupia :)
Normaalit miehet lienevät jossain muualla kuin jankkaamassa av:llä.
Onhan tuokin yksi keino helpottaa omaa oloaan, kuvittelemalla vastapuoli surkeaksi ja epänormaaliksi kummajaiseksi, joita ei onneksi omaan, eikä normaalien ihmisten elinpiiriin kuulu. Itse toki kirjoittaen täyttä asiaa tällä samalla palstalla ja ollen itse hyvinkin normaali ja tasapainoinen ihminen.
Et sinä ole mikään vastapuoli, vaan meidän kaikkien yhteinen höpömussukka, jonka kanssa on hauskaa välillä leikkiä kun ei muuta tekemistä ole :*
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Koska naiset voivat saada ison osan parisuhteen eduista sinkkunakin antamatta mitään takaisin. Kehitys on kärjistynyt some-älylaiteaikana.
Kuten nykynuoriso sanoo: KYYNEL!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat alkaneet huomata, että paremmin pärjää sinkkuna. parisuhde miehen kanssa on aina riski; taloudelle, terveydelle ja henkiselle jaksamiselle. Koska suurin osa miehistä on ongelmaisia ja heille nainen on käyttötavaraa, kuin auto, joka pitäisi nyt vaan olla. Mieluummin vähän hienompi kuin kavereilla. Yök.
Muut voivat pitää paikkaansa ja on n osaksi subjektiivisia, mutta taloudellisesta menettämisestä tuskin pystyt näyttöä esittämään?
Suosituin mies myytti että miehistä ei olisi taloudellista vahinkoa. Miehistä on ja paljon. En tiedä kenellä se myyttinen mies on joka maksaa edes omat kulunsa eikä velkaannuta naista ja perhettä, mutta onhan noita satuja. Elintaso nousee hulppeasti kun laittaa miehen pihalle eikä rahat mene leikki-ikään jääneen miesvauvan lelujen ostamiseen.
Miten tuo on mahdollista, jos miehet tienaavat naisia enemmän ja naisen euro on milloin mitäkin? Sitä paitsi vaikuttaa enemmän siltä, että nainen on se jonka pitää aina saada uutta, isompaa ja parempaa, koskaan ei olla tyytyväisiä siihen mitä on. Vähintään sitä viiniä&matkailua pitää koko ajan olla.
Joillakin miehillä on se ajatuskulku, että lasten kulut ovat naisen kuluja. Lisäksi esim ruokakulut miehen mukaan pitää jakaa puoliksi, vaikka mies syö puolet ruuasta ja nainen ja lapset toiset puolet. Kulutusperusteinen ruokakulujen jako mies 2/3 ja nainen 1/3 ei sovi miehelle. Lisäksi (miehen) auton kulut ovat yhteisiä kuluja, vaikka nainen ei autoa koskaan käyttäisi. Lisäksi joillakin miehillä on kummallinen harhaluulo, että yhdessä hankittu omaisuus on miehen ja esimerkiksi mies joutuu antamaan omistaan naiselle, vaikka oikeasti omaisuus jaetaan oikeudenmukaisesti tasan. Monessa suhteessa nämä menevät luonnollisesti tasan, monessa taas mies ajattelee omaa napaansa aina ensin.
"Lisäksi esim ruokakulut miehen mukaan pitää jakaa puoliksi, vaikka mies syö puolet ruuasta ja nainen ja lapset toiset puolet"
Ja tämä oli epäreilua, koska...?
Yhteiset lapset, jolloin mies maksaa omansa ja puolet lasten kuluista, nainen myös omansa ja puolet lasten kuluista.
Taisi olla tuo kysyjä provo, ei voi olla niin pässi ettei tajua, että omien lasten syömisten maksaminen kuuluu kummallekin vanhemmalle.
Ovatko kaikki palstamammat koulupudokkaita, eli pitääkö ihan oikeasti vääntää rautalangasta?
"Lisäksi esim ruokakulut miehen mukaan pitää jakaa puoliksi, vaikka mies syö puolet ruuasta ja nainen ja lapset toiset puolet"
Eli tässä palstamamman esimerkissä mies syö 50% ruuasta, nainen + lapset 50%.
Ruokakulut maksetaan puoliksi, mies maksaa 50% nainen maksaa 50%.
= koko perheen ruokakulut maksetaan puoliksi.
Naisten mielestä pitäisi mennä niin että molemmat maksavat omat kulunsa + mies maksaa puolet lasten kuluista = mies maksaa isomman osan koko perheen ruokakuluista?
No jos tuolle linjalle lähdetään, niin perheissä sovitaan sitten summa, joka ruokaan on varaa käyttää kuukaudessa. Mies ostaa sitten itselleen halvempia tarvikkeita, kun syö kuitenkin koko oman summan edestä. Jos kaikki kauppaan mennyt rahamäärä jaetaan puoliksi, niin mies maksaa vain omat syömisensä ja nainen omat + lasten. Se nyt ei millään tavalla ole reilua.
Nyt ei mullekaan aukea.
Jos mies syö saman verran kuin nainen ja lapset yhteensä ja ruokakulut menevät tasan, millä ihmeen logiikalla se voi olla naisen kannalta epäreilua?
Jos mies syö 300 euron edestä, nainen 200 euron edestä ja lapsi 100 euron edestä, niin miten tuo pitäisi perheessä jakaa?
Mies maksaa 350e (omat + puolet lapsen ruuasta), nainen maksaa 250e (omat + puolet lapsen ruuasta)?
Miten hvetissä voi olla epäreilua jos molemmat maksavat 300e???
Ovatko vastaajat apukoululaisia vai onko oikeasti niin että naisen pitää päästä hyötymään miehestä?
Yleensähän ne kulut tosiaankin maksetaan puoliksi. Siitäkin huolimatta, että nainen tienaisi vähemmän. Siis isoruokainen ja -palkkainen mies maksattaa syömisiään ja muutakin elämäänsä pienipalkkaisella naisella. Tämä on sinusta ilmeisesti ihan oikein.
Olisitko halukas vaihtamaan rooleja? Jos et, miksi et?
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Koska naiset voivat saada ison osan parisuhteen eduista sinkkunakin antamatta mitään takaisin. Kehitys on kärjistynyt some-älylaiteaikana.
"Miesten kohtaaman seksuaalisen erityisväkivallan tiedostaminen" – tämä linkkaamasi addressi on saanut vuodesta 2016 lähtien 3 allekirjoitusta. Oletko trolli tai jotenkin muuten vitsiniekka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
Olet ymmärtänyt väärin. Se, kun tuossa tilanteessa ei voi lähteä tarkoittaa rakkautta, lupausta, vihkivalaa, tahtoa, kumppanuutta, vastuuta lähimmäisestä, velvollisuudentuntoa.
Entinen omaishoitaja
No minne rakkaus, lupaus, vihkivala, tahto, kumppanuus , vastuu lähimmäisestä ja velvollisuudentunto katoaa, kun nainen jättää työpaikan menettäneen, tai alkoholismiehen?
Sinne, mihin ne katoavat, jos ovat kadotakseen, kuten voi käydä sairaankin kanssa. Ero on siinä, ettei se sairas pärjää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Edellisen viestin linkki vahvistikin epälykseni:
"The study also found correlations between age and length of marriage and the likelihood of divorce or separation. The older the woman was the more likely her partnership would end. However, longer marriages remained more stable."
Selitähän vielä, miten se on olevinaan jokin miesten puolustus, että sairas puoliso hylätään, jos tämä on vanha? Itse en ainakaan näe sitä minään moraalin porsaanreikänä, jännää että sinä näet.
Vaihdoit aihetta. En ole ottanut moraalikysymyksiin kantaa mitenkään miesten kohdalta, mutta kuten sanoin, naiset jäävät itsekkäistä syistä. Onko se moraalisesti oikeutetumpaa? Ja onko se jotenkin naisten puollustus, että työtön tai alkoholistimies hylätään? Ja millä perusteella arvotat nämä moraalisesti?
Itse aloit spekuloimaan naisten iällä niin kuin sillä olisi jotain oleellista merkitystä. Pysypä siis itse asiassa. Naisten motiiveista sinulla tuskin on dataa sitten minkään vertaa. Voihan hajatelmasi kääntää myös kääntää niin, että naiset epäitsekkäästi huolehtivat siitä, että yhteisön heikommista tulee huolehdittua vaikka sitten muiden naisten toimesta. Voisihan se vastaus siihen "puolisoni sairastui syöpään"-ketjuun olla, että JSS! Naiset huolehtivat miestenkin eduista, jotain mitä miehet eivät koskaan tee vastavuoroisesti :)
Työtön alkoholistimies voi olla naiselle 100x vahingollisempi mitä sairas vaimo miehelle. Miten vakioisit nämä kaksi eri asiaa toisiinsa verrannollisiksi?
Kuten kävi jo ilmi, ikä oli oleellinen tekijä. Väkivallan syyt liittyvät yleensä mustasukkaisuuteen ja mustasukkaisuus ei yleensä ole aiheetonta. Lähtisin vaikiomaan nuo tekijät arviomailla, kuinka hyvä puoliso nainen on ollut ennen sairastumista. Jos lähdet vakioimaan tuollaisia tekijöitä, tulisi sinun ymmärtää syy-seuraussuhteet niiden taustalla. Onko sinulla samankaltaisia perusteita työttömän jättämisele?
En minäkään haaveile parisuhteesta. Se vain tulee kohdalle jos on tullakseen ja on tullutkin kyllä. Enemmän haaveilen seksistä. Rakkaus ja kumppanuus on kivaa, muttei ne minun elämäni ydin ole ja pärjäisin vallan mainiosti ilmankin. Seksiä hakisin varmasti useasti, jos en olisi suhteessa tällä hetkellä.
M24
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hupaisaa, kuinka isän paperiaborttia käsittelevissä ketjuissa aina teilataan miehet kun kehtaavat viedä lapselta isän, mutta tässä ketjussa kun nainen tekee tarkoituksella isättömän lapsen niin se taas on ihan ok ja hieno juttu :)
Tässä ketjussa miehet korostavat sitä miten perheessä lapsen ruokakulutkin on vain naisen kuluja eikä kuulu miehelle.
Sama periaate niillä paperiaborttia haluavilla, kunhan saa jonkin muun maksamaan omat kulunsa eli sen lapsen minkä siitti.
Lapsi ei ole kummallekaan edes ihminen vaan jokin esine.Toistan jo muutamien esittämän kysymyksen. Ihmetteleekö joku vielä miksi naiset ei haaveile parisihteesta?
Kyse on enemmänkin siitä että onko oikein että nainen voi maksattaa haluamansa lapset kulut osittain miehellä joka sitä ei halunnut. Nainenhan saa joka tapauksessa viime kädessä päättää syntyykö lapsi vai ei, joten kai hänen pitäisi siitä päätöksestä myös vastuu kantaa? Vai eikö naisilta voi olettaa vastuun kantamista tuossakaan asiassa?
Oolalaa, tässäpä oikein ihanneiskä ja roolimalli lapsille. On se hyvä, että kaikki eivät pääse pariutumaan ja tekemään jälkeläisiä.
Mitään ongelmaa et kuitenkaan näe siinä että nainen saa niin halutessaan ihan yhtä isättömän lapsen tehdä? Kaksinaismoralismisi oksettaa.
Kyllä mies voi valita sen, että ei halua lasta. Jätä vaan panematta, käytä korts*a tai käy steriloimassa itsesi. Jos parisuhteeseen hedelmällisessä iässä olevan naisen kanssa ryhdyt, niin se on mahdollista, että nainen lapsen haluaa, mutta isäksi ei ole pakko ryhtyä. Laitappa ne piuhat poikki. Silloin ei tarvitse maksaa mitään ja kenestäkään, näin se menee. Turha vinkua täällä että pakkolapsi oli ja vielä elättämään pitäisi ryhtyä miehen, kun ei ole pakko.
Jos nainen haluaa tehdä itsenäisesti lapsen ilman miestä, niin vttuako se sinulle kuuluu, jos sinä et niitä elatusmaksuja maksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Edellisen viestin linkki vahvistikin epälykseni:
"The study also found correlations between age and length of marriage and the likelihood of divorce or separation. The older the woman was the more likely her partnership would end. However, longer marriages remained more stable."
Selitähän vielä, miten se on olevinaan jokin miesten puolustus, että sairas puoliso hylätään, jos tämä on vanha? Itse en ainakaan näe sitä minään moraalin porsaanreikänä, jännää että sinä näet.
Vaihdoit aihetta. En ole ottanut moraalikysymyksiin kantaa mitenkään miesten kohdalta, mutta kuten sanoin, naiset jäävät itsekkäistä syistä. Onko se moraalisesti oikeutetumpaa? Ja onko se jotenkin naisten puollustus, että työtön tai alkoholistimies hylätään? Ja millä perusteella arvotat nämä moraalisesti?
Itse aloit spekuloimaan naisten iällä niin kuin sillä olisi jotain oleellista merkitystä. Pysypä siis itse asiassa. Naisten motiiveista sinulla tuskin on dataa sitten minkään vertaa. Voihan hajatelmasi kääntää myös kääntää niin, että naiset epäitsekkäästi huolehtivat siitä, että yhteisön heikommista tulee huolehdittua vaikka sitten muiden naisten toimesta. Voisihan se vastaus siihen "puolisoni sairastui syöpään"-ketjuun olla, että JSS! Naiset huolehtivat miestenkin eduista, jotain mitä miehet eivät koskaan tee vastavuoroisesti :)
Työtön alkoholistimies voi olla naiselle 100x vahingollisempi mitä sairas vaimo miehelle. Miten vakioisit nämä kaksi eri asiaa toisiinsa verrannollisiksi?
Kuten kävi jo ilmi, ikä oli oleellinen tekijä. Väkivallan syyt liittyvät yleensä mustasukkaisuuteen ja mustasukkaisuus ei yleensä ole aiheetonta. Lähtisin vaikiomaan nuo tekijät arviomailla, kuinka hyvä puoliso nainen on ollut ennen sairastumista. Jos lähdet vakioimaan tuollaisia tekijöitä, tulisi sinun ymmärtää syy-seuraussuhteet niiden taustalla. Onko sinulla samankaltaisia perusteita työttömän jättämisele?
”Väkivallan syyt liittyvät yleensä mustasukkaisuuteen ja mustasukkaisuus ei yleensä ole aiheetonta.”
Siinä taas yksi sairaalloisen mustasukkainen hullu oikeuttaa vaimonhakkaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Edellisen viestin linkki vahvistikin epälykseni:
"The study also found correlations between age and length of marriage and the likelihood of divorce or separation. The older the woman was the more likely her partnership would end. However, longer marriages remained more stable."
Selitähän vielä, miten se on olevinaan jokin miesten puolustus, että sairas puoliso hylätään, jos tämä on vanha? Itse en ainakaan näe sitä minään moraalin porsaanreikänä, jännää että sinä näet.
Vaihdoit aihetta. En ole ottanut moraalikysymyksiin kantaa mitenkään miesten kohdalta, mutta kuten sanoin, naiset jäävät itsekkäistä syistä. Onko se moraalisesti oikeutetumpaa? Ja onko se jotenkin naisten puollustus, että työtön tai alkoholistimies hylätään? Ja millä perusteella arvotat nämä moraalisesti?
Itse aloit spekuloimaan naisten iällä niin kuin sillä olisi jotain oleellista merkitystä. Pysypä siis itse asiassa. Naisten motiiveista sinulla tuskin on dataa sitten minkään vertaa. Voihan hajatelmasi kääntää myös kääntää niin, että naiset epäitsekkäästi huolehtivat siitä, että yhteisön heikommista tulee huolehdittua vaikka sitten muiden naisten toimesta. Voisihan se vastaus siihen "puolisoni sairastui syöpään"-ketjuun olla, että JSS! Naiset huolehtivat miestenkin eduista, jotain mitä miehet eivät koskaan tee vastavuoroisesti :)
Työtön alkoholistimies voi olla naiselle 100x vahingollisempi mitä sairas vaimo miehelle. Miten vakioisit nämä kaksi eri asiaa toisiinsa verrannollisiksi?
Kuten kävi jo ilmi, ikä oli oleellinen tekijä. Väkivallan syyt liittyvät yleensä mustasukkaisuuteen ja mustasukkaisuus ei yleensä ole aiheetonta. Lähtisin vaikiomaan nuo tekijät arviomailla, kuinka hyvä puoliso nainen on ollut ennen sairastumista. Jos lähdet vakioimaan tuollaisia tekijöitä, tulisi sinun ymmärtää syy-seuraussuhteet niiden taustalla. Onko sinulla samankaltaisia perusteita työttömän jättämisele?
Ja missäköhän tutkimuksessa kerrotaan, että nainen jättää miehen työttömyyden takia? Ihan huuhaa ja hohohoijaa
Alue: Aihe vapaa
Onhan tuokin yksi keino helpottaa omaa oloaan, kuvittelemalla vastapuoli surkeaksi ja epänormaaliksi kummajaiseksi, joita ei onneksi omaan, eikä normaalien ihmisten elinpiiriin kuulu. Itse toki kirjoittaen täyttä asiaa tällä samalla palstalla ja ollen itse hyvinkin normaali ja tasapainoinen ihminen.